Juurikäävän torjunta

Lisätietoja

Markku Remes
metsänhoidon johtava asiantuntija
puh. 029 432 4938
markku.remes(at)metsakeskus.fi

Metsän hakkaajan on huolehdittava kivennäis- ja turvemaalla suoritettavan kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä juurikäävän torjunnasta juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana.

Juurikäävän leviämisen riskialueet ovat metsälaissa tarkoitetut keskinen ja eteläinen Suomi. Kartalla on kuvattu metsälain mukainen aluejako: vihreällä eteläinen, oranssilla keskinen ja valkoisella pohjoinen Suomi.

Kuusenjuurikääpä on männyn juurikääpää yleisempi ja se on leviämässä Länsi- ja Etelä-Suomen alueilta kohti pohjoista. Kuusen juurikääpä aiheuttaa noin 40 miljoonan euron vahingot vuosittain.

Männynjuurikääpä aiheuttaa noin viiden miljoonan euron vahingot vuosittain. Sitä on pidetty kaakkoisen Suomen ongelmana, mutta myös se on Länsi- ja Keski-Suomessakin oletettua yleisempi.

Ohjeet juurikäävän torjuntaan

Juurikääpää on torjuttava, jos riskialueella kivennäismaalla sijaitsevassa metsikössä on ennen hakkuuta mäntyä tai kuusta tai molempia yhteensä yli 50 prosenttia metsikön puuston tilavuudesta. Turvemaalla torjunta on tehtävä kohteilla, joiden puuston tilavuudesta ennen hakkuuta on kuusta yli 50 prosenttia.
 
Hyväksyttäviä torjuntamenetelmiä ovat kantokäsittely hyväksytyllä kasvinsuojeluaineella, puulajin vaihto lehtipuuksi uudistushakkuun jälkeen tai muu vaikutukseltaan vastaava toimenpide. Kantojen nosto tai uudistusalueen kulotus eivät ole hyväksyttäviä torjuntamenetelmiä. Kantokäsittely on tehtävä siten, että kaikki läpimitaltaan yli 10 senttimetriä olevat havupuiden kannot käsitellään.
 
Juurikäävän torjuntaa ei tarvitse tehdä, mikäli joku seuraavista ehdoista täyttyy

  • terminen kasvukausi ei ole alkanut,
  • hakkuupäivän lämpötila on alle 0 celsiusastetta,
  • maassa on yhtenäinen lumipeite,
  • hakkuun kohteena olevan metsän sijaintikunnan alin lämpötila on hakkuuta edeltävällä kolmen viikon jaksolla ollut alle - 10 celsiusastetta.