Usein kysyttyä metsätalouden tuista

Voivatko myös turvetuotantoalan yritykset saada metsitystukea?

Tukea voivat saada metsityslaissa määritellyt yksityiset maanomistajat. Säännös tuensaajista on samanlainen kuin voimassa olevassa kemera-laissa.

Yritys voi olla tuensaaja, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

1. Yritys on maanomistaja (erityisen oikeuden, esim. maanvuokraoikeuden, haltija voi saada metsitystukea vain, jos oikeuden haltija on luonnollinen henkilö).
2. Yrityksen yhtiömiehinä tai osakkaina on vain luonnollisia henkilöitä.
3. Yrityksen pääasiallisena tarkoituksena on maatila- tai metsätalouden harjoittaminen (liikevaihdosta ja tasearvosta yli puolet on muodostunut maatila- tai metsätaloudesta tuen hakemista välittömästi edeltäneellä päättyneellä tilikaudella).

Olen vuokrannut entistä turvesuota.  Voinko saada korvausta metsittämiseen?

Metsitystukea voidaan myöntää maanvuokraoikeuden, testamenttiin perustuvan käyttöoikeuden, lesken hallintaoikeuden, eläkeoikeuden tai muun vastaavan oikeuden haltijalle, jos haltija on luonnollinen henkilö. Erilaisille yhteisöille ja yhteenliittymille tukea voidaan myöntää vain, jos kysymys on maanomistajasta.

Voivatko metsäalan yksityiset toimijat toimia metsityshankkeissa asiamiehinä ja hankesuunnittelijoina, entä myönnetäänkö tällaisessa tilanteessa suunniteluun tukea?

Metsitystuki on kiinteä pinta-alaan sidottu tuki (1 900 – 2 900 euroa/ha). Tuen määrään vaikuttavat:

• se, millaisesta maapohjasta on kysymys (turvepohjainen alue, kivennäismaa tai entinen turvetuotantoalue);
• se, toteutetaanko metsitys entisellä turvetuotantoalueella istuttamalla vaiko kylvämällä;
• se, käytetäänkö kivennäismaan metsityskohteella jaloja lehtipuita tai tervaleppää (vähintään 25 prosenttia kasvatettavien taimien vähimmäistiheydestä).

Tuen hakija voi käyttää asiamiestä tai avustajaa, mutta tämä ei vaikuta myönnettävän tuen määrään.

Millainen alue luokitellaan joutomaaksi tai peltoheitoksi? Voiko siinä olla puustoa ja jos voi niin minkä verran? Kuinka paljon puustoa saa olla peltoheitolla, jotta tuki on vielä mahdollista saada? Voiko puustoa olla ojien varsilla? Miten viljelykäytöstä poistetun pellon muuttuminen tukikelvottomaksi metsämaaksi määritellään - puuston määrä, uudistamistoimenpiteet?

Metsitystukeen hyväksyttävää aluetta on metsityslain mukaan muu kuin maatalousmaa ja muu kuin metsämaa. Käsitettä joutoalue ei laissa ole, mutta sitä on käytetty tiedotuksessa kuvaamaan alueita, joiden metsittämistä on tarkoitus tukea.

Se, että alue ei enää ole maatalousmaata ja metsitystuen myöntäminen on mahdollista, on metsitystukilaissa kytketty viljelykäytön päättymiseen ja maataloustuen hakemiseen alueelle.

• Maatalousmaata ei ole sellainen viljelykäytöstä poistettu alue, joka ei ole ollut EU:n kokonaan tai osittain rahoittamien tukijärjestelmien hakemuksen kohteena vuoden 2019 jälkeen.
• Maatalousmaata ei myöskään ole sellainen ennen metsitystuen hakemista viljelykäytöstä poistettua alue, joka on ollut vielä vuoden 2019 jälkeen EU:n kokonaan tai osittain rahoittamien tukijärjestelmien hakemuksen kohteena, kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
  • alueen viljelykunto on heikko (viljelykuntoa voivat heikentää esim. maan happamuus, ravinnepuutteet ja huonosti toimivan ojituksen aiheuttama märkyys)
  • pinta-ala on enintään 1 hehtaari
  • alue rajoittuu kokonaisuudessaan tai pääosin metsämaahan
  • alueella on puuvartisten kasvien taimia, suokasvillisuutta tai muuta vastaavaa kasvillisuutta.

Viljelykäytöstä poistunut alue voi metsittyä luontaisesti tai vesottua niin, että se muuttuu metsämaaksi, jolle metsitystukea ei voida myöntää. Metsämaata on metsityslain 5 §:n mukaan Tilastokeskuksen käyttämän kansallisen maankäyttöluokituksen määritelmän mukainen metsämaa (F11).

• Tutustu maankäyttöluokitukseen, johon metsityslaissa viitataan

Metsämaata on puun tuottamiseen käytettävä tai käytettävissä olevaa maa, jolla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu suotuisimpien kasvuolojen vallitessa ja ohjekiertoaikaa käytettäessä on vähintään 1 m3/ha. Metsämaata ovat maankäyttöluokituksen määritelmän mukaan ”… metsälle istutetut tai metsittyneet entiset maatalousmaat sekä ne entiset maatalousmaat, joilla vesottuminen estää niiden luontaisen metsittymisen tai viljellen toteutettavan metsittämisen”.

Jos viljelykäytöstä poistettu pelto on vesottunut vain lievästi, se ei ole metsämaata, vaan käyttämätöntä maatalousmaata: ”Lievästi vesottuneet, käytöstä pois jääneet pellot kuuluvat luokkaan E21 (Käyttämätön maatalousmaa)”.

Lievästi vesottuneilla alueilla tehtävä vesojen raivaaminen kuuluu niihin metsityslain 9 §:ssä säädettyihin metsityksen perustamistoimenpiteisiin, jotka on tarvittaessa tehtävä. Voimakkaasti vesottuneille alueille metsitystukea ei voida myöntää.

Metsäkeskus katsoo, että viljelykäytöstä poistuneella maatalousmaalla, jolle metsitystuki voidaan myöntää, voi saroilla olla yksittäisiä raivauspuskia. Jos alueella on yhtenäinen kattava vesakko, metsitystuen myöntäminen ei ole mahdollista.

Jos puiden latvuksista vapaa sarkaleveys on viljelykäytöstä poistuneella alueella alle 20 metriä ja puustoa poistetaan sarkaojien penkoilta, tulee työ pystyä tekemään raivaussahatyönä. Hakkuuta edellyttävät kohteet ovat metsämaata, jolle metsitystukea ei voida myöntää. Kun sarkaleveys on niin suuri, että latvuksista vapaata tilaa jää vähintään 20 metriä, lievästi vesottunut sarka voi muodostaa oman kuvion, jolle metsitystuki voidaan myöntää. Yhtenäistä pinta-alaa tulee olla vähintään 0,5 hehtaaria.

Jos alueella on kasvupaikalle istutettavaksi hyväksyttävien puulajien luontaista taimiainesta, se tulee hyödyntää metsityksessä ja se lasketaan mukaan kasvatettavien taimien määrään. Metsitystuen myöntäminen edellyttää, että alueelle istutetaan hyväksyttävien luontaisten taimien lisäksi vähintään 1 000 tainta/ha, kun kasvatettavien taimien kokonaismäärä on puulajista riippuen 1 300 – 2 000 tainta/ha. Myös hieskoivu on pääpuulajina kasvatuskelpoinen turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla.

Miten tukeen oikeutetut kohteet kartoitetaan? Onko huonolaatuinen luonnontaimikko esimerkiksi entisellä turvetuotantoalueella este tuelle?

Metsitystukeen hyväksyttävästä alueesta ja tuen myöntämisen ehdoista säädetään metsityslaissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Tuen myöntäminen perustuu näihin säännöksiin. Metsitystukeen mahdollisesti kelpaavia alueita on kartoitettu. Se, täyttyvätkö rahoitusedellytykset, selvitetään tukihakemusta käsittelyn yhteydessä.

Tukea ei voida myöntää maatalousmaalle eikä metsämaalle. Metsämaalla tarkoitetaan metsitystukilain 5 §:n mukaan aluetta, joka on Tilastokeskuksen käyttämän kansallisen maankäyttöluokituksen määritelmän mukaista metsämaata (maankäyttöluokka F11). Metsämaata ovat määritelmän mukaan mm. alueet, jotka eivät kuulu muuhun maankäyttöluokkaan ja joissa puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu on ohjekiertoaikaa käytettäessä vähintään 1 m3/ha. Jos entiselle turvetuotantoalueelle on syntynyt metsälain 8a §:ssä (Metsän uudistamisessa käytettävät puulajit) säädettyjen puulajien muodostama taimikko, kysymyksessä on metsämaa.

Tuen myöntäminen edellyttää aina vähintään 1000 taimen/ha istuttamista hyväksyttävien luontaisen taimien lisäksi. Jos istutustarve on tätä pienempi, kun taimikon kasvatustiheytenä käytetään metsitysasetuksessa säädettyä vähimmäistiheyttä (puulajista riippuen 1 300 – 2 000 tainta/ha), tukea ei voida myöntää.

Vanha turvetuotantoalue on ollut tukijärjestelmässä vuonna 2020 siten, että vanha tilatukioikeus on lohkolla. Saako metsitystuen? Saako metsitystukea, jos pellolla ei ole tukioikeutta mutta on peltorekisterissä tai jos ei ole tukioikeutta eikä peltorekisterissä 2020?

Kysymyksessä tarkoitetaan ilmeisesti aluetta, jota on turvetuotannon päätyttyä käytetty maatalousmaana.

Metsitystukea ei voida myöntää maatalousmaalle. Metsitystuen myöntäminen edellyttää, että alue on poistettu viljelykäytöstä ennen tuen hakemista. Jos viljelykäytöstä poistetulle alueelle ei ole haettu vuoden 2019 jälkeen EU:n kokonaan tai osittain rahoittamiin maatalouden tukijärjestelmiin sisältyviä tukia, kysymyksessä ei ole maatalousmaa ja metsitystuki voidaan myöntää muiden tuen myöntämisen edellytysten ollessa olemassa.

Jos sen sijaan EU:n kokonaan tai osittain rahoittamiin maatalouden tukijärjestelmiin sisältyviä tukia on haettu alueelle vielä vuoden 2019 jälkeen, metsitystuki voidaan myöntää, jos alue on poistettu viljelykäytöstä ennen metsitystuen hakemista ja jos muiden tuen myöntämisen edellytysten lisäksi täyttyvät kaikki seuraavat aluetta koskevat edellytykset: 

• alueen viljelykunnon tulee olla heikko (viljelykuntoa voivat heikentää esim. maan happamuus, ravinnepuutteet ja huonosti toimivan ojituksen aiheuttama märkyys)
• alueen pinta-alan tulee olla enintään yksi hehtaari
• alueen tulee rajoittua kokonaisuudessaan tai pääosin metsämaahan
• alueella tulee olla puuvartisten kasvien taimia, suokasvillisuutta tai muuta vastaavaa kasvillisuutta.

Alue ei kuitenkaan saa olla muuttunut metsittymisen tai vesakoitumisen vuoksi metsämaaksi.

Tukioikeuksien olemassaolo ei automaattisesti tarkoita maataloustuen hakemista. Tuki­ha­ke­muk­sel­la ha­e­taan pe­rus­tu­kea eli ­vil­je­li­jän hal­lin­nas­sa ole­vien tuki­oi­keuk­sien ak­ti­voi­mis­ta vas­taa­valla tukikelpoisella pinta-alalla.

Minulla on EU:n maksamien perus- ja viherryttämistuen piirissä oleva peltolohko, joka ei saa kansallisia peltotukia. Alue ei ole aktiivisessa viljelyssä; se on ollut kesannolla lähes kymmenen vuotta. Rajaako perus- ja viherryttämistuki alueen metsitystuen ulkopuolelle? Entä rajoittaako mahdollinen metsityspalkkio alueen eteenpäin myyntiä taimikkona?

Metsitystukea ei voida metsityslain 5 §:n mukaan myöntää maatalousmaalle. Maatalousmaalla ei kuitenkaan tarkoiteta:

1. viljelykäytöstä poistettua aluetta, joka ei ole ollut Euroopan unionin kokonaan tai osittain rahoittamien tukijärjestelmien hakemuksen kohteena vuoden 2019 jälkeen;
2. ennen metsitystuen hakemista viljelykäytöstä poistettua aluetta, joka on ollut edellä tarkoitetun tukihakemuksen kohteena vuoden 2019 jälkeen, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

• alueen viljelykunto on heikko (viljelykuntoa voivat heikentää esim. maan happamuus, ravinnepuutteet ja huonosti toimivan ojituksen aiheuttama märkyys),
• alueen koko on enintään 1 hehtaari
• alue rajoittuu kokonaisuudessaan tai pääosin metsämaahan ja
• alueella on puuvartisten kasvien taimia, suokasvillisuutta tai muuta vastaavaa kasvillisuutta.

Alue ei kuitenkaan saa olla metsityslaissa määriteltyä metsämaata.

Perus- ja viherryttämistuki ovat EU:n maatalousrahaston varoista rahoitettavia, viljelijöille maksettavia EU:n suoria tukia. Jos tällaista tukea on haettu kohteelle vuoden 2019 jälkeen, metsitystuen myöntäminen edellyttää, että alue on poistettu viljelykäytöstä ennen metsitystuen hakemista ja että kohteen pinta-alaa ja viljelykuntoa  koskevat edellytykset täyttyvät. Lisätietoja perus- ja viherryttämistuesta löytyy Ruokaviraston viljelijätukien hakuoppaasta 2020.

Kohde, jolle on myönnetty metsitystukea, voidaan myydä normaalisti. Tukeen liittyy niin sanottu metsitysvelvoite eli velvollisuus säilyttää alue metsämaana vähintään 10 vuoden ajan ja huolehtia tarvittavasta taimikon jälkihoidosta. Tämä ja muut tukeen liittyvät velvoitteet ja vastuut - mutta myös oikeudet - siirtyvät uudelle omistajalle.

Pelto, joka on ajateltu metsittää, on saanut tilatukea vuosina 2019 ja 2020, mutta ei mitään muita tukia. Onko pellolle mahdollista saada metsitystukea?

Kysymyksessä tarkoitetaan mahdollisesti perustukea, joka on aiempaa tilatukea vastaava tukimuoto. Perustuki on EU:n kokonaan rahoittama, tuotannosta irrotettu suora maatalouden tuki. Metsitystukea voidaan myöntää pellolle, joka on ollut EU:n kokonaan tai osittain rahoittamien tukijärjestelmien hakemuksen kohteena vuoden 2019 jälkeen, kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

• alue on poistettu viljelykäytöstä ennen metsitystuen hakemista
• alueen viljelykunto on heikko (viljelykuntoa voivat heikentää esim. maan happamuus, ravinnepuutteet ja huonosti toimivan ojituksen aiheuttama märkyys)
• alueen koko on enintään 1 hehtaari
• alue rajoittuu kokonaisuudessaan tai pääosin metsämaahan
• alueella on puuvartisten kasvien taimia, suokasvillisuutta tai muuta vastaavaa kasvillisuutta.

Vaikuttaako metsitystuen myöntämiseen mitenkään se, että maatalouden tuki on maksettu 2019 jälkeen pellon vuokraajalle, ei maanomistajalle? Jos maanomistaja ei enää jatkaisi vuokrasopimusta 2021, olisiko hän oikeutettu metsitystukeen?

Kysymys on siitä, onko tietty kohde maatalousmaata, jolle metsitystukea ei voida myöntää. Tämä määräytyy metsityslain 5 §:n 4 momentin mukaan muun muassa sen perusteella, onko kyseinen alue ollut lainkohdassa määriteltyjen maatalouden tukijärjestelmien hakemuksen kohteena vuoden 2019 jälkeen. Sillä, onko maataloustukea alueelle hakenut maanomistaja vaiko alueen vuokraaja, ei säännöksen perusteella ole merkitystä.

Jos aiemmin vuokratulle peltoalueelle ei enää haeta maatalouden tukia vuonna 2021 ja alue poistetaan viljelykäytöstä ennen metsitystuen hakemista, metsitystukea voidaan myöntää, jos alueen pinta-alaa, heikkoa viljelykuntoa ym. koskevat ehdot täyttyvät.

Ovatko alueet, joihin on tehty maankäyttömuodonmuutos esimerkiksi 5 vuotta sitten (hakattu aukoksi/peltoraivioksi) tukikelpoisia? Pelloksi tekoa ei ole aloitettu ja nyt alue metsitettäisiin.

Kun metsätalousmaalla, johon sovelletaan metsälakia, tehdään uudistushakkuu, siitä seuraa uudistamisvelvoite. Uudistamisvelvoitetta ei kuitenkaan ole, kun alue otetaan hakkuun jälkeen muuhun käyttöön. Käyttömuodon muuttamiselle on aikaa neljä vuotta hakkuun päättymisestä. Ellei metsätalousmaata oteta muuhun käyttöön tämän ajan kuluessa, sovelletaan alueeseen metsälain säännöksiä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että metsälain mukainen uudistamisvelvoite on alueella voimassa eli maanomistajan tai alueen haltijan on huolehdittava tarvittavista taimikon perustamistoimenpiteistä.

Muuhun käyttöön ottaminen tarkoittaa, että alueen käyttömuotoa muutetaan tosiasiallisesti. Metsälain perusteluissa (HE 63/1996 vp.) tästä mainitaan esimerkkinä se, että rakennushankkeessa tehdään perustustyöt. Esimerkiksi pelkkä rakennuslupapäätös ei siis tarkoita sitä, että alueen maankäyttömuoto olisi muuttunut ja että uudistamisvelvoitetta ei tästä syystä olisi. Vastaavasti aluetta, joka on tarkoitus raivata pelloksi, tulee alkaa tosiasiallisesti käyttää peltona, jotta alueen käyttömuoto muuttuu.

Koska pellonraivausta ei kysytyssä tapauksessa ole tehty eikä aluetta siis ole otettu maatalouskäyttöön, alue on edelleen metsämaata. Metsitystukea ei voida metsityslain mukaan myöntää metsämaalle.

Koskeeko tuki myös esimerkiksi Vapon entistä turvetuotantoaluetta, jonka yksityinen henkilö hankkii omistukseensa ja haluaa metsittää?

Kyllä. Tukea voidaan myöntää metsityslaissa määritellylle yksityiselle maanomistajalle. Entisen turvetuotantoalueen metsittämiseen voidaan myöntää metsitystukea, kun kohteen muut metsitystoimenpiteitä koskevat edellytykset täyttyvät.

Soveltuuko metsitystuki merenrantojen maankohoamisesta syntyneiden vesijättöjen metsitykseen, jos metsänomistaja on lunastanut ne osaksi metsäkiinteistöä?

Metsitystuen myöntämisen edellytyksenä on muun muassa se, että alue on luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva. Metsitysasetuksen mukaan vesitalouden tulee olla sellainen, että korkea vedenpinta tai vesistötulvat eivät haittaa merkittävästi puuston kasvua. Vesijätöillä vesitalous voi olla ongelma metsänkasvattamisen kannalta.

Vesijätöt, joita ei ole otettu esim. maatalouskäyttöön ja jotka ovat käytettävissä puun tuottamiseen, ovat ilmeisesti Tilastokeskuksen maankäyttöluokituksessa tarkoitettua metsämaata, kun puuntuottovaatimus (keskimäärin vähintään 1 m3/ha/vuosi ohjekiertoaikaa käytettäessä) täyttyy. Metsitystukea ei voida myöntää metsämaalle.

Koskeeko metsitystuki alueita, joiden metsittämiseen on aikaisemmin myönnetty tukea? Entä, jos omakustanteinen pellonmetsitys on mennyt mönkään?

Metsitystukea ei voida metsityslain 6 §:n mukaan myöntää alueelle, joka:

1. on ollut aiemmin metsitettynä valtion rahoituksella maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994) nojalla pellon metsittämisestä annettujen säännösten tai kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla ja uudelleen raivattu maatalousmaaksi tai
2. on muutoin ollut metsitykseen liittyen julkisen tai yksityisen rahoituksen kohteena.

Metsitystukea ei siis voida myöntää, jos saman kohteen metsittämiseen on aiemmin myönnetty rahoitusta. Erityisesti mainitaan vuosina 1995-1999 tehtyihin niin sanottuihin EU-pellonmetsityksiin asetuksen (928/1995) perusteella myönnetty tuki sekä kemera-tuki metsänuudistamiseen. Jos näillä varoilla metsitetty alue on raivattu uudelleen pelloksi, ei alueen metsittämiseen voida myöntää metsitystukea.

Maanomistajan itse rahoittama metsitys, joka on epäonnistunut, ei estä metsitystuen myöntämistä. Kohteen täytyy tietysti muuten täyttää tuen myöntämisen edellytykset.

Tuetaanko peltoheittojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsitysten lisäksi muidenkin puuttomien alueiden metsityksiä, esimerkiksi käytöstä poistuneet kentät, maatilojen pihapiirit, käytöstä poistuneet tienpohjat, entiset maa-ainesten ottoalueet ja entiset johtokadut?

Metsitystukeen hyväksyttävää aluetta on muu kuin maatalousmaa ja muu kuin metsämaa. Tukea voidaan myöntää erilaisille metsänkasvatukseen sopiville ”joutoalueille”. Tienpohjien ja johtokatujen metsittämistä voi rajoittaa muun muassa se, että metsitettävän alueen tulee olla keskimäärin vähintään 20 metrin levyinen.

Tuleeko tiedustella ennen metsitystuen hakemista, ettei lähialueen (n. 20 km) viljelijöistä joku haluaisi peltoja vielä viljelyyn?

Metsityslaissa ei edellytetään maatilojen rakenteen kehittämisen huomioon ottamista tukea myönnettäessä. Tilanne on siis toisenlainen kuin se oli metsänparannuslain (140/1987) sekä maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994) mukaisissa pellonmetsityksissä, jotka eivät saaneet olennaisesti vaikeuttaa maatilojen rakenteen kehittämistä. Myös kumottu kemera-laki (1094/1996) mahdollisti metsänuudistamisen tuen suuntaamista koskevan tarkoituksenmukaisuusharkinnan; töiden tuli lain 7 §:n mukaan olla muun muassa taloudellisesti tarkoituksenmukaisia.

Koska metsitystukilaissa ei ole vastaavanlaisia säännöksiä, tukea ei voida jättää myöntämättä pelkästään sillä perusteella, että viljelykäytöstä poistuneella pellolla voisi olla kysyntää maatalousmaana.

Kuinka voidaan varmistua, että kylämaisemille arvokkaat, pienetkin avonaiset kohteet säilyvät tai että yksittäisillä metsityskohteilla ei katkaista arvokkaita peltomaisemanäkymiä? Miten varmistetaan, että metsityksen kohteeksi ei valikoidu niin sanottuja arvokkaita perinnebiotooppeja, joita esimerkiksi laidunnuksen tai muun hoitotoimenpiteen kautta saataisiin pelastettua?

Metsitystuen myöntämisen edellytyksinä ovat, että kohteen metsittäminen ei olennaisesti vaikeuta avoimen maaseutumaiseman säilyttämistä eikä ole vastoin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisia kaavarajoitteita. Metsitys ei myöskään saa heikentää luonnon monimuotoisuutta. Metsitystuen myöntämistä harkittaessa on selvitettävä muun muassa, liittyykö alueeseen tai sen osaan jokin alueellinen maisema-, kulttuuri- tai luontoarvoihin liittyvä kartoitus tai selvitys, jolla voi olla merkitystä metsitystuen myöntämisen edellytysten arvioinnissa.

Metsäkeskus pyytää kaikista metsitystukihakemuksista lausunnon ely-keskukselta. Lausunto on sitova. Ely–keskus ottaa lausunnossaan tarvittaessa kantaa muun muassa avoimen maaseutumaiseman säilyttämiseen, kaavarajoitteisiin ja perinnebiotooppeihin.

Miten uuteen peltojen metsitystukeen vaikuttaa se, jos on suunnitteilla jokin hiilensidonnan maksullinen järjestely?

Yksi metsitystuen myöntämisen edellytyksistä on se, että kohteen metsitykseen ei ole aiemmin myönnetty muuta julkista tai yksityistä rahoitusta ja että metsittämistä varten ei ole samanaikaisesti vireillä julkiselle tai yksityiselle toimijalle toimitettua rahoitushakemusta.

Ainoa poikkeus muun samanaikaisen rahoituksen kieltoon on se, kun taimikon perustamistoimenpiteet rahoitetaan muulla tavalla kuin metsitystuella ja kohteelle haetaan vain metsitystuen hoitopalkkio. Metsitystoimenpiteitä ei tässäkään tapauksessa saa aloittaa ennen kuin Metsäkeskus on tehnyt päätöksen hoitopalkkion myöntämisestä.

Voiko turvetuotannosta poistuneiden alueiden lannoituksen tehdä ennen tukipäätöstä? Voiko vesakon raivaamisen aloittaa jo ennen tuen hakua?

Tuen myöntämisen edellytyksenä on metsityslain 6 §:n mukaan se, että alueella ei ole aloitettu mitään metsittämisen perustamistoimenpiteitä. Perustamistoimenpiteisiin kuuluvat lain 9 §:n mukaan ennen varsinaisen metsityksen toteuttamista tehtävät:

• maanpinnan käsittely
• metsityslannoitus
• pintakasvillisuuden torjunta
• lievästi vesoittuneilla alueilla vesojen raivaaminen

Jos metsittämisen perustamistoimenpiteet on aloitettu ennen tukipäätöksen tekemistä, tukea ei voida myöntää.

Miten hieskoivun istutus? Onko järkeä ja saako taimia?

Hieskoivun siemenviljelyssiementä ei ilmeisesti ole enää vuosiin ollut tarjolla eikä myöskään taimia ole saatavilla. Hieskoivun istutus ja kylvö eivät siis käytännössä tule kysymykseen uudistamistapoina. Luontaisesti tapahtuvaan metsittämiseen metsitystukea ei voi saada; metsityslain 9 §:n mukaan metsitys on toteutettava kylvämällä tai istuttamalla.

Kun metsittää turvesuon pohjaa, niin meneekö tuhka kemera-kustannuksiin ja jos menee niin millainen määrä?

Metsitystuki on kiinteä, hehtaarikohtainen tuki (1 900-2 900 euroa/ha), jonka suuruus ei riipu tarvittavista metsityksen perustamistoimenpiteistä. Metsityslannoitus kuuluu metsityslaissa säädettyihin perustamistoimenpiteisiin ja se on tarvittaessa tehtävä. Lannoitus voidaan joutua tekemään myös osana metsityslain mukaista taimikon jälkihoitoa, jos se on tarpeen ravinne-epätasapainon korjaamiseksi.

Metsitystukikohteella tehtävään metsityslannoitukseen tai metsitysvelvoitteeseen kuuluvaan taimikon terveyslannoitukseen ei voi saada kemera-tukea. Kemera-lain nojalla myönnettävän tuen edellytyksenä on, ettei rahoitettavaan työhön tai toimenpiteeseen ole myönnetty muuta etuutta julkisista varoista. Kemera-tukea ei myöskään saa käyttää työhön tai toimenpiteeseen, joka laissa säädetään maanomistajan velvollisuudeksi – siis esimerkiksi toimenpiteisiin, jotka kuuluvat metsitystukeen liittyvään metsitysvelvoitteeseen.

Voiko istutuksen hoitaa itse, jos pohjatyöt tekee muu taho? 

Kyllä. Tuensaaja voi tehdä metsityksen perustamistoimenpiteet itse tai teettää ne palveluntarjoajalla. Tämä ei vaikuta metsitystuen saamiseen eikä tuen määrään.

Mitkä puulajit kuuluvat tuen piiriin ja onko tuki sama kaikille puulajeille? Voinko istuttaa hedelmäpuita ja marjapensaita?

Metsityksessä hyväksytään käytettäviksi metsälain 8a §:ssä (Metsän uudistamisessa käytettävät puulajit) tarkoitetut puulajit, jotka ovat mänty, kuusi, rauduskoivu, haapa, siperianlehtikuusi, vaahtera, tervaleppä, tammi, kynäjalava, vuorijalava, metsälehmus, saarni ja hybridihaapa. Hieskoivulla taimikon voi perustaa turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla. Muilla kasvupaikoilla hieskoivua voidaan käyttää täydentävänä puulajina. Metsityksessä käytettävät puulajit on valittava siten, että ne soveltuvat kasvupaikalle.

Kustannuskorvaus on kivennäismaalla 300 euroa suurempi (1 500 -> 1 800), kun metsityksessä käytetään jaloa lehtipuuta tai tervaleppää joko pääpuulajina taikka täydentävänä puulajina siten, että sen määrä on vähintään 25 prosenttia laskettuna pääpuulajin metsitysasetuksessa säädetystä vähimmäiskasvatustiheydestä. Muissa tapauksissa metsityksessä käytettävä puulaji ei vaikuta metsitystuen määrään.

Hedelmäpuut ja marjapensaat tuskin menestyvät metsitystukialueella, sillä taimikon kasvatustiheyden tulee puulajista riippuen olla vähintään 1 300 – 2 000 tainta/ha. Metsitystuen tarkoituksena on luontaisesti metsänkasvatukseen sopivien alueiden metsittäminen.

Voiko rauduskoivua käyttää suopeltojen metsityksessä?

Metsitysasetuksen mukaan metsityksessä käytettävät puulajit on valittava siten, että ne soveltuvat kasvupaikalle ottaen huomioon viljavuuden ja maalajin sekä kosteus- ja lämpöolot. Lisäksi puulajien valinnassa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon erilaiset tuhoriskit metsitettävällä alueella. Rauduskoivua voidaan asetuksen mukaan käyttää kivennäismailla ja entisillä turvetuotantoalueilla, joilla turvekerroksen paksuus on korkeintaan 30 senttimetriä. Rauduskoivua ei saa käyttää savimaalla.

Voiko joutoalueelle paikoin syntynyttä taimiainesta hyödyntää, eli muokata ja istuttaa vain taimettumattomat kohdat? Lasketaanko ne tukialasta pois, vaikka jälkihoitotarve olisi koko alalla?

Jos metsitettävällä alalla on luontaista taimiainesta, se voidaan laskea mukaan kasvatustiheyteen. Luontaisten taimien lisäksi on kuitenkin aina istutettava vähintään 1 000 tainta hehtaarille. Jos luontaista taimiainesta on niin paljon, että alueelle ei pystytä istuttamaan 1 000 tainta/ha, kun taimikon kasvatustiheytenä käytetään metsitysasetuksessa säädettyä vähimmäistiheyttä (puulajista riippuen 1 300 – 2 000 tainta/ha), metsitystukea ei voida myöntää. Yhtenäiset taimettuneet alat on syytä rajata pois kuvioista, joille metsitystukea haetaan.

Voitaisiinko turvemaalla oleva kohde saattaa kasvuun pelkällä tuhkalannoituksella ja olisiko toimenpide tukikelpoinen?

Metsitys on toteutettava kylvämällä tai istuttamalla. Metsitystukea ei voida myöntää kohteen luontaiseen uudistamiseen. Valtion tuen kohdentamista luontaisesti muodostuvien metsiköiden perustamiseen ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena.

Mitkä ovat tarvittavat etukäteistiedot hakemukseen metsitettävästä pellosta ja mistä ne saa?

Hakemuksessa ilmoitettavista pakollisista tiedoista säädetään MMM:n asetuksessa (113/2021). Metsäkeskus voi tarvittaessa pyytää myös muuta lisäselvitystä. Metsitettävästä pellosta, joka on poistettu viljelykäytöstä, on esitettävä ainakin seuraavat tiedot:

• kiinteistön nimi, kiinteistötunnus ja sijaintikunta
• pinta-ala, jolle metsitystukea haetaan 0,1 ha:n tarkkuudella
• metsitettävän alueen tai alueiden sijainti kartalla tai paikkatietona ilmaistuna
• tieto, että alue, jolle tukea haetaan, on entistä maatalousmaata
• onko alueelle haettu maatalouden tukijärjestelmien tukea vuoden 2019 jälkeen
• alueen viimeinen viljelyvuosi
• alueen peltolohkorekisterissä oleva peruslohkon tunnus tai peruslohkojen tunnukset, jos alue koostuu useammasta peruslohkosta
• onko alueen vallitseva maalaji kivennäismaata vai turvepohjaista maata ja onko tieto saatu viljavuustutkimuksesta, viljavuusanalyysista tai vastaavasta
• onko alueella tarvetta olemassa olevien ojien kunnostukseen ja siihen liittyviin vesitalouden järjestelyihin; jos on niin toimenpiteitä koskeva suunnitelma, kartta tai vastaava aineisto

Lisäksi hakemuksella on esitettävä tietoja muun muassa metsityksen toteuttamisesta sekä tuen hakijasta.

Maksetaanko avustus vasta töiden suorittamisen jälkeen?

Kyllä. Metsitystuen kustannuskorvaus maksetaan tuensaajalle kertakorvauksena, kun Metsäkeskukselle toimitetaan toteutusilmoitus metsityksen perustamistoimenpiteistä. Hoitopalkkion ensimmäinen erä maksetaan kahden ja toinen erä kahdeksan vuoden kuluttua siitä, kun Metsäkeskus on maksanut kustannuskorvauksen. Kummallakin kerralla maksettava erä on puolet hoitopalkkiosta.

Kuka vastaa kuluista, jos taimet kuolevat määrittämättömästä syystä alkuvuosina? Meillä on työlle takuu ja olemme viime vuosina tehneet peltoheittouudistamisia. Turhan monelle joudutaan muokkauksesta ja hyvästä taimi- ja istutustyöstä huolimatta uusimaan istutusta, jopa muokkaustakin, joskus useampaankin kertaan. Kuka maksaa taimikon täydentämisen metsitystukikohteilla?

Metsitystukeen liittyvistä velvoitteista suhteessa valtionapuviranomaiseen vastaa tuensaaja (= yksityinen maanomistaja). Maanomistaja ja metsityksen toteuttaja sopivat keskenään toimeksiantoon liittyvistä vastuista. Metsityksen toteuttajan työlleen antama takuu ja siihen sisältyvän täydennysistutuksen kustannukset ovat siis toimijan ja maanomistajan välisiä yksityisoikeudellisia sopimusasioita.

Tuensaaja vastaa suhteessa valtionapuviranomaiseen siitä, että metsitystoimenpiteet toteutetaan Metsäkeskuksen hyväksymän suunnitelman tai sen edellyttämien korvaavien toimenpiteiden mukaisesti. Tuensaajalla on myös metsitystukilaissa säädetty metsitysvelvoite, joka tarkoittaa taimikon jälkihoidosta huolehtimista ja alueen säilyttämistä metsämaana kymmenen vuoden ajan metsityksen toteuttamisesta (= toteutusilmoituksen toimittamisesta Metsäkeskukselle). Metsitysvelvoitteeseen kuuluu muun muassa tarvittavasta taimikon täydennysistutuksesta tai -kylvöstä huolehtiminen.

Metsitystukeen sisältyy hoitopalkkio, joka maksetaan kahdessa 450 euron erässä. Taimikon täydentämiseen ei myönnetä tämän lisäksi erikseen tukea.

Jaetaanko tukea valtakunnassa tasapuolisesti eri metsäkeskusalueittain vai mahdollisten kohteiden pinta-alan suhteessa? Onko mahdollista, että nopeimmat ennättävät saada kaikki vuositasolla käytettävissä olevat rahat? Mikä on arvio tukirahojen riittävyydestä?

Valtion talousarvion mukaan päätöksiä metsitystuen myöntämisestä voidaan tehdä vuonna 2021 enintään 5,4 miljoonalla eurolla (= myöntämisvaltuus), mikä tarkoittaa, että metsitystoimenpiteet voitaisiin aloittaa noin 2 000 ha:n alalla. Lakiesityksen (HE 150/2020 vp.) perusteluissa arvioidaan, että vuosittain metsitystoimenpiteitä tehtäisiin 2 000 – 3 000 ha:n alalla.

Metsäkeskus tekee vuosittain maa- ja metsätalousministeriölle esityksen metsitystukivarojen ja myöntövaltuuden kohdentamisesta maakunnittain. Esityksessä huomioidaan mahdollisten tukikelpoisten kohteiden pinta-alat maakunnittain.

Haluaisin tietoa metsitystuen ja metsityksen kustannusten verokohtelusta.

Metsityslain perusteella maksettava tuki on veronalaista. Metsitystuki tulee ilmeisesti olemaan tuensaajalle (yksityiselle maanomistajalle) metsätalouden pääomatulona verotettavaa tuloa, kuten kemera-tuetkin. Vastaavasti metsityksen kustannukset olisivat sellaisia metsätalouden menoja, jotka voidaan vähentää metsätalouden pääomatulosta.

Tuen verotukseen liittyvät asiat selviävät, kun verohallinto antaa vuoden 2021 verotusta koskevia ohjeita.

Olen istuttanut vanhan pellon pari vuotta sitten, johon en ole saatu maatalouden tukia. Voinko nyt hakea metsityslain mukaista pelkkää hoitopalkkiota?

Metsityslain mukaan mitään toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen kuin Metsäkeskus on hyväksynyt suunnitelman. Mikäli metsitystyöt on aloitettu tai jo tehty, ei tällaiselle kohteelle voida enää myöntää pelkkää hoitopalkkiota. Jos metsitystoimenpiteitä ei ole aloitettu ja ne tullaan rahoittamaan muulla tavalla kuin metsitystuen mukaisin varoin, voidaan metsitystuen mukainen hoitopalkkio hyväksyä, mutta sitä on haettava ja hakemus on hyväksyttävä ennen varsinaisten metsitystöiden aloittamista.