Lait, tuet ja julkisen vallan käyttö

Metsäkeskuksen tehtävänä on valvoa Suomen metsälainsäädäntöä. Työn perustana ovat muun muassa metsälaki, laki metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä (metka), laki metsitystuesta ja metsätuholaki.  Lakien valvonta- ja tarkastustoiminnan ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa säädösten noudattaminen. Toiminnan yhteydessä saadaan koottua tietoa myös metsien hoito- ja käyttötoimenpiteiden yleisestä laatutasosta. Kerättyjä tietoja käytetään myös metsä- ja luontotiedon päivittämisessä. 

Valvonta perustuu monipuolisiin tietolähteisiin, kuten lakisääteisiin ilmoituksiin, Metsäkeskuksen keräämään ja ylläpitämään metsävaratietoon ja erilaisiin kaukokartoitusaineistoihin. Osa lainvalvontatehtävistä hoidetaan maastotarkastusten avulla.

Yksityinen metsänomistaja voi saada valtion tukea erilaisiin metsänhoitotöihin, metsäteihin ja metsäluonnonhoitoon. Tavoitteena on edistää ja tukea toimenpiteitä, jotka vaikuttavat metsien kasvuun ja käyttöön pitkällä aikavälillä sekä kannustaa yksityismetsänomistajia hyvään ja kestävään metsän- ja luonnonhoitoon sekä säilyttämään ja ennallistamaan arvokkaita metsäluontokohteita. 

Metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmän (metka) mukaisia tukia varataan valtion budjetista vuosittain erikseen sovittavat määrät. Metsäkeskus käsittelee tukia koskevat hakemukset, tekee rahoituspäätökset ja valvoo töiden lainmukaista toteuttamista. 

Metka-tukien lisäksi Metsäkeskus hallinnoi myös riistavahinkolain mukaisia hirvieläintuhojen korvauksia ja tekee niihin liittyviä arviointeja. Vuosina 2021-2023 voimassa oli laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta. Metsäkeskus hallinnoi tämän lain mukaisia tukia, jotka on tarkoitettu niin sanottujen joutoalueiden metsitykseen. 

Metsäkeskuksessa ratkaisuvaltaa julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa käyttävät johtaja, metsäjohtaja sekä rahoitus- ja tarkastuspäälliköt. Ratkaisut palvelualueilla tekevät rahoitus- ja tarkastuspäälliköt, joiden määrästä ja tehtäväjaosta päättää Metsäkeskuksen johtaja. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa johtajan päätöksen.

Metsäkeskuksen johtokunta osallistuu julkisen vallan käyttöä koskevien asioiden hoitamiseen vain tehtävien hoitoon tarkoitettujen varojen käytön osalta.

Julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä hoitava toimihenkilö saa osallistua Metsäkeskukselle kuuluvien muiden tehtävien hoitoon edellyttäen, että näiden tehtävien hoitaminen ei vaaranna julkisen vallan käyttöä koskevien tehtävien hoidon riippumattomuutta ja puolueettomuutta.

Johtaja määrää henkilöt, jotka hänen, metsäjohtajan ja rahoitus- ja tarkastuspäälliköiden lisäksi voivat käyttää julkista valtaa. Määräyksessä yksilöidään, ovatko toimihenkilöt esittelijän vai tarkastajan asemassa. Henkilölistan tulee olla nähtävillä.

Ratkaisuvaltaa julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa käyttävät henkilöt

• johtaja Ari Eini 
• metsäjohtaja Anna Rakemaa 
• rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka 
• rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen 
• hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel 
• rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Sari Alden 
• rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen 
• rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Eija Vallius
• rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen 

Julkista valtaa esittelijöinä tai tarkastajina käyttävät henkilöt

Julkista valtaa esittelijöinä palvelualueilla käyttävät rahoitus- ja tarkastusasiantuntijat, metsätietopäälliköt, metsätietoasiantuntijat ja asiakkuusasiantuntijat. 

Julkista valtaa tarkastajina palvelualueilla käyttävät metsäneuvojat. 

Metsäkeskuksen julkisen vallan käyttöä ohjaava lainsäädäntö 

Julkisen vallan käytön järjestämisestä Metsäkeskuksessa sekä tehtävistä, jotka voivat sisältää julkisen vallan käyttöä, säädetään muun muassa seuraavissa laeissa: 

• laki Suomen metsäkeskuksesta 
• metsälaki 
• metsätalouden rahoitusta koskeva lainsäädäntö 
• laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä 
• riistavahinkolaki 
• laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta 
• laki metsänhoitoyhdistyksistä 
• laki metsänviljelyaineiston kaupasta 
• puutavaranmittauslaki 
• yhteismetsälaki 
• yhteisaluelaki 
• varainsiirtoverolaki 

Tutustu lainsäädäntöön Finlex-verkkopalvelussa.

Suomen metsäkeskus käyttää automaattista ratkaisumenettelyä osassa päätöksistämme. Asiakkaillemme tämä näkyy siten, että esimerkiksi metka-tukihakemus voidaan käsitellä ja päätös tuen myöntämisestä tehdä automaattisesti.

Automaattinen ratkaisumenettely tarkoittaa sitä, että päätöksenteon perusteena on täsmälliset, ennalta määritetyt käsittelysäännöt, joiden avulla asia käsitellään. Asiakirjan käsittely voi olla täysin automaattista, tai sisältää manuaalista, tapauskohtaista harkintaa. Tapauskohtainen harkinta tarkoittaa, että Metsäkeskuksen henkilöstön edustaja on osallistunut asiakirjan käsittelyyn ja esimerkiksi tuen myöntämisen edellytysten tutkimiseen. Kummassakin tapauksessa päätös, jolla asia ratkaistaan, tehdään automaattisesti.

Metsäkeskus käyttää automaattista ratkaisumenettelyä seuraavien asiakirjojen käsittelyssä:

• Taimikon ja nuoren metsän hoidon hakemus ja toteutusilmoitus
• Terveyslannoituksen rahoitushakemus
• Terveyslannoituksen toteutusilmoitus

Jos asiassasi on tehty päätös automaattisessa ratkaisumenettelyssä, näet tästä merkinnän päätösdokumentilla.

Automaattinen ratkaisumenettely perustuu ennalta määrättyihin käsittelysääntöihin. Järjestelmä esimerkiksi tarkistaa tuen myöntämisedellytyksiä rahoitushakemuksella tai toteutusilmoituksella ilmoitettujen tietojen perusteella. Tarkistettavia tietoja ovat esimerkiksi alueella voimassa olevan kaavan vaikutus tuen myöntämiseen ja se onko kiinteistön omistaja tai haltija yksityinen maanomistaja, jolle tuki voidaan myöntää.

Ennen automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönottoa Metsäkeskus tekee käyttöönottopäätöksen. Päätöksellä varmistetaan, että automatisoidun toimintaprosessin edellytykset täyttyvät ja käyttöönotolle on olemassa laissa säädetyt edellytykset.

Käyttöönottopäätökset, voimassa 25.6.2025 alkaen: 

Metsäkeskuksen lakisääteisenä tehtävänä on metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Metsäkeskus kerää metsävaratietoa metsänomistajien, metsäalan toimijoiden ja muiden käyttäjien tarpeisiin.

Kaukokartoituspainotteinen tiedonkeruujärjestelmä perustuu laserkeilaukseen, ilmakuvaukseen ja maastokoealamittauksiin. Laserkeilauksella saadaan tehokkaasti tarkkaa, kolmiulotteista tietoa puuston ja maaston rakenteesta. Lisäksi hyödynnetään ilmakuvia muun muassa puulajien tunnistamisessa. Kaukokartoituksella yhdellä kertaa inventoitavat alueet ovat suuria, metsäpinta-alaltaan noin 200 000 hehtaarin kokoisia.

Vuonna 2020 alkaneella uudella inventointikierroksella koko maan metsävaratiedot on tarkoitus kartoittaa kuudessa vuodessa. Työ tehdään osin omilla asiantuntijaresursseilla, minkä lisäksi laserkeilauksessa, ilmakuvauksessa ja puustotulkinnassa käytetään alihankintapalveluita ja tehdään yhteistyötä muun muassa Maanmittauslaitoksen kanssa. 

Metsäkeskus kerää ja ylläpitää myös metsätietoon liittyvää luontotietoa. Luontotieto sisältää lakisääteisten luontokohteiden tietojen ohella myös muuta tietoa, joka kuvaa metsä- ja vesiluonnon ekologista tilaa, monimuotoisuuden turvaamisen mahdollisuuksia sekä luonnonhoidon toimenpiteiden tarvetta ja toteutusta. Luontotietoa syntyy edellä mainitun kaukokartoitusperusteisen metsävaratiedon keruun ohella myös lakien valvontaan sekä metsätalouden edistämiseen liittyvissä tehtävissä.

Kaikkea tietoa ei tuoteta itse, vaan muiden toimijoiden keräämät luontotiedot linkitetään tiedon tuottajan jakelukanavien kautta osaksi Metsäkeskuksen luontotietoa.  

Metsäkeskus jakaa metsä- ja luontotietoa Metsäkeskus.fi-verkkosivuilla ja Metsään.fi-palvelussa. Metsäkeskus pitää tietoja ajan tasalla inventointien välillä. Ajantasaistuksessa huomioidaan muun muassa metsän kasvu ja metsänhoidon ja hakkuiden vaikutus puuston määrään sekä mahdolliset muutokset kiinteistörajoissa ja metsän käyttötarkoituksessa.