Skip to main content

Metsäkeskus

Suomen metsäkeskus kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä. Se neuvoo metsänomistajia metsien hoidossa, hyödyntämisessä ja suojelussa. Lisäksi Metsäkeskus valvoo, että yritykset ja yksityishenkilöt noudattavat metsää koskevia lakeja.   

Metsäkeskus myös edistää sitä, että metsään liittyvät elinkeinot ovat mahdollisimman monipuolisia ja että niiden toiminta on kannattavaa. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.  

Metsävaratiedot  

Suomalainen yksityinen metsänomistaja voi melko vapaasti päättää itse, miten hän käyttää omaa metsäänsä. Metsänkäyttöä ohjaa metsälaki.

Metsäkeskus tuottaa ajantasaista tietoa Suomen metsistä metsänomistajien päätöksenteon tueksi. Metsävaratieto pitää sisällään tietoa muun muassa metsien kasvupaikoista ja puustosta, erityisen tärkeistä elinympäristöistä sekä metsien käytöstä.   

Metsävaratiedot metsän laadusta ja puumäärästä voivat olla osin puutteellisia, sillä ne perustuvat laserkeilaamalla kerättyyn kaukokartoitustietoon tai vanhempaan, maastossa kerättyyn ja ajantasaistettuun metsäsuunnittelutietoon. Siksi metsänomistajan kannattaa käydä aina tarkistamassa metsänsä tiedot myös maastossa.  Lue lisää metsä- ja luontotiedon laadusta tiedon ylläpitojen sivuilta. 

Oman tilan metsävaratiedot ovat metsänomistajien käytettävissä maksuttomassa Metsään.fi-palvelussa

Metsäkeskuksen metsävaratietokanta on maailman laajin

  • Kuviotason metsävaratietoa yksityismetsistä on tällä hetkellä 13,9 miljoonaa hehtaaria, ja se kattaa 99 prosenttia koko Suomen yksityismetsien pinta-alasta.   
  • Uusi metsien inventointikierto alkoi keväällä 2020 ja sen myötä kartoitettavan metsän määrä kasvaa.​  

Metsään.fi-palvelu  

Perustiedot omasta metsästä saa käyttöönsä kirjautumalla Metsään.fi-asiointipalveluun.

Palveluun kirjautuminen on maksutonta. Kirjautumiseen tarvitset joko verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai sirullisen henkilökortin. Myös kaikkien yhteismetsien osakkaat voivat käyttää palvelua.    

Metsään.fi-palvelua voi käyttää suomeksi tai ruotsiksi.  

Metsään.fi-palvelussa metsänomistaja  

  • saa kokonaiskuvan omista metsistään  

  • näkee metsäänsä suositellut hoito- ja hakkuuehdotukset  

  • näkee metsässään olevat luontokohteet  

  • näkee metsänsä tiedot sekä karttoina että ilmakuvina  

  • saa monipuolista ympäristötietoa omilla karttatasoillaan  

  • voi ilmoittaa metsässään olevista kohteista, joille hän haluaa teettää metsänhoitoa  

  • voi etsiä metsänsä hoitotöille tekijää 

  • voi jakaa oman metsänsä tiedot niille toimijoille, joille haluaa   

  • voi asioida Metsäkeskuksen kanssa: tehdä metsänkäyttöilmoituksen, kemera-rahoitushakemuksen tai -toteutusilmoituksen.  

Metsään.fi-palvelussa toimija   

  • voi löytää uusia asiakkaita  

  • voi etsiä ja suunnitella uusia työkohteita  

  • saa käyttöönsä monipuoliset kartat ja paikkatietojärjestelmän  

  • voi tehdä metsänomistajan luvalla metsänkäyttöilmoituksen tai hoitaa kemera-asioinnin.  

Avoin metsä- ja luontotieto  

Valtaosa Metsäkeskuksen keräämästä aineistosta on sähköisessä muodossa avoimesti saatavilla metsätietolain perusteella.   

Avointa metsä- ja luontotietoa on saatavilla kolmessa eri muodossa  

  • karttapalveluina   

  • paikkatietoaineistoista muodostettuina tiedostopaketteina  

  • rajapintoina. 

Metsäkeskus.fi-verkkosivujen kautta jaettavan avoimen metsä- ja luontotiedon yhteydessä ei luovuteta metsänomistajien henkilö- tai yhteystietoja.  Jos tiedon hyödyntäjä yhdistää avointa metsä- ja luontotietoa ja metsänomistajan tietoja, hänen on huolehdittava henkilötietojen suojaa koskevien velvoitteiden noudattamisesta.  

Metsäkeskukseen on mahdollista toimittaa metsätietoa, jolla Metsäkeskuksen tietoa voidaan päivittää tai täydentää.   

Metsän- ja luonnonhoitoon saatavat tuet  

Metsäkeskus rahoittaa yksityismetsänomistajien metsän- ja luonnonhoitotöitä. Rahoitus perustuu laissa säädettyihin tukimuotoihin, joista tärkeimmät ovat kestävän metsätalouden rahoituslakiin perustuva kemera-tuki ja lakiin metsityksen määräaikaisesta tukemisesta perustuva  metsitystuki.  

Metsien suojelua Metsäkeskus tukee METSO-ohjelman kautta myöntämällä metsätalouden ympäristötukea ja rahoittamalla luonnonhoitohankkeita.   

Metsien pysyvää suojelua hallinnoivat ely-keskukset.

Metsäkeskuksen visio ja arvot  

Suomen metsäkeskus on kokonaiskestävää metsätaloutta palveleva ja edistävä asiantuntijatalo. Kokonaiskestävä metsänkäyttö yhteensovittaa taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset sekä ilmastolliset tavoitteet ja parantaa pitkällä aikavälillä metsistä saatavaa hyötyä.    

Metsäkeskus myös kokoaa yhteen eri tahoja rakentamaan hyvää metsänhoitoa ja suomalaista hyvinvointia.  

Suomen metsäkeskuksen arvot  

  • Edistyksellisyys  

  • Yhdessä tekeminen  

  • Vastuullisuus  

  • Riippumattomuus  

Metsäkeskuksen tunnusluvut

  • Liki 600 000 metsänomistajaa  

  • 575 työntekijää  

  • 50 sidosryhmää  

  • 5 palvelualuetta  

Metsäkeskuksen palvelut

Metsäkeskuksen suurin palvelu on metsätieto- ja tarkastuspalvelut. Se työllistää liki puolet metsäkeskuslaisista. Metsätieto- ja tarkastuspalveluiden tehtäviä on valvoa  Suomen metsälainsäädäntöä, hallinnoida metsätalouden tukia ja kerätä, ylläpitää ja jakaa metsä- ja luontotietoa. Metsätieto- ja tarkastuspalveluita johtaa metsäjohtaja Anna Rakemaa.  

Elinkeinopalveluiden tärkeimpiä tehtäviä ovat metsänomistajien ja toimijoiden neuvonta ja koulutus sekä  metsä- ja puualan organisaatioiden neuvominen metsäelinkeinoihin liittyvissä asioissa. Lisäksi elinkeinopalvelut koordinoivat kymmeniä ulkoisella rahoituksella toteutettavia kehittämishankkeita. Elinkeinopalveluita johtaa elinkeinojohtaja Anssi Niskanen.  

Metsäkeskuksen sisäisissä kehityspalveluissa ja hallintopalveluissa toimintaa johtavat kehitysjohtaja Tapani Hämäläinen ja hallintojohtaja Jorma Tolonen.   

Julkiset hallintotehtävät

Metsäkeskuslaki määrittelee Metsäkeskuksen julkiset hallintotehtävät. Näitä ovat

  • metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen
  • metsätalouden valtakunnallisen ja alueellisen yhteistyön edistäminen 
  • metsätaloutta edistävä koulutus, neuvonta ja tiedotus
  • metsien kestävään hoitoon ja käyttöön liittyvät suunnittelu- ja selvitystehtävät
  • ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutuminen ja metsien monimuotoisuuden säilyttäminen
  • metsätalouden ja metsien tilan kehityksen seuraaminen sekä niihin liittyvien esitysten ja aloitteiden tekeminen
  • metsä- ja luontotiedon keruu, ylläpito ja jakelu 
  • metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja valvonta
  • varautuminen metsätuhoihin
  • tehtäviin liittyvään kansainväliseen yhteistoimintaan osallistuminen
  • maa- ja metsätalousministeriön määräämien metsäpolitiikan valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien hoitaminen.

Metsäkeskuksen organisaatio  

Metsäkeskuksen organisaatio on prosessiorganisaatio, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää johtokunta. Johtokunnan alla toimivat johtoryhmä, neljä eri palvelua: metsätieto- ja tarkastuspalvelut, elinkeinopalvelut, kehityspalvelut ja hallintopalvelut sekä viisi palvelualuetta.

Johtokunta 

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa jäsenet johtokuntaan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tällä hetkellä toimiva Suomen metsäkeskuksen johtokunta on nimitetty 1.3.2021-28.2.2025 väliseksi toimikaudeksi.  

Johtokunnan jäsenet ovat:   

  • Hellström Eeva, puheenjohtaja (varajäsen Rehn Pekka) 

  • Marko Mäki-Hakola, varapuheenjohtaja (varajäsen Jylhä Lea), metsänomistajien edustaja 

  • Jormakka Mika, (varajäsen Tolppa Teemu) metsäalan yrittäjien edustaja  

  • Niemi Karoliina, (varajäsen Merivuori Kai) puuta jalostavan teollisuuden edustaja 

  • Niiranen Ari, (varajäsen Korhonen Marko) metsäalan yhteistyötahojen edustaja  

  • Vesanto Taina, (varajäsen Buchert Johanna) ministeriön edustaja  

  • Vuorenmaa Jyrki, (varajäsen Matilainen Jukka) henkilöstön edustaja 

Johtoryhmä 

Metsäkeskuksessa toimii valtakunnallinen johtoryhmä. Johtoryhmän toimii Metsäkeskuksen johtajan Ari Einin alaisuudessa.  

Johtoryhmän kokoonpano on seuraava:  

  • Eini Ari, johtaja (johtoryhmän puheenjohtaja)  

  • Herttuainen Helena, aluejohtaja  

  • Hämäläinen Tapani, kehitysjohtaja  

  • Korhonen Mikko, rahoitus- ja tarkastuspäällikkö  

  • Liusjärvi Katriina, viestintäpäällikkö  

  • Niskanen Anssi, elinkeinojohtaja  

  • Rakemaa Anna, metsäjohtaja  

  • Tolonen Jorma, hallintojohtaja  

Maakunnalliset metsäneuvostot 

Metsiin perustuvien elinkeinojen ja metsäsektoria koskevan alueellisen yhteistyön edistämiseksi on nimitetty neljätoista maakunnallista metsäneuvostoa, joiden toimikausi on neljä vuotta. Metsäneuvostojen jäsenet edustavat metsäsektorin toimijoita, julkishallintoa, kansalaisjärjestöjä ja sidosryhmiä.  

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa metsäneuvoston Metsäkeskuksen esityksen perusteella.  

Maakunnalliset metsäneuvostot vastaavat alueellisten metsäohjelmien suunnittelusta ja valvovat niiden toimeenpanoa. 

Metsäkeskus ja muut metsäalan toimijat

Suomessa metsäalalla on runsaasti toimijoita. Julkisten toimijoiden lisäksi metsäalalla toimii niin yleishyödyllisiä säätiöitä, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita kuin metsäpalveluyrittäjiä. Jokaisella on oma roolinsa ja oma painotuksensa.

Lisätietoa metsäalan toimijoista Suomessa.

Suomen metsäkeskuksen ja metsälain historia 

  • 2020 Metsäkeskuksella on toimipiste 67 paikkakunnalla. Metsäkeskuksessa on henkilöstöä 575 (vuosi 2020). Suomen metsäkeskuksen johtajana on vuodesta 2012 alkaen toiminut metsänhoitaja Ari Eini.  

  • 2015 Metsäkeskus muuttui prosessiorganisaatioksi ja kolmetoista alueyksikköä (aiemmat itsenäiset Metsäkeskukset) yhdistyivät viideksi palvelualueeksi.   

  • 2012 otettiin käyttöön laki Suomen metsäkeskuksesta ja uusi metsätietojärjestelmälaki. Näiden lakien myötä perustettiin Suomen metsäkeskus ja joka muutettiin yhdeksi valtakunnalliseksi organisaatioksi.  Metsäsuunnittelu- ja metsänparannustehtävät siirtyivät erilliseen liiketoimintayksikköön, josta tuli Otso Metsäpalvelut. Suomen metsäkeskuksen pääkonttori perustettiin Lahteen.   

  • 1999 käynnistyivät FFC- ja PEFC-sertifioinnit.  

  • 1998 valmistui ensimmäinen kansallinen metsäohjelma. Se ylsi vuoteen 2010 saakka.  

  • 1997 vahvistettiin uusi metsälaki.  

  • 1996 Metsälautakunnista tuli maakunnan metsäkeskuksia. Kolmentoista itsenäisen metsäkeskuksen toiminta kattoi koko maan.  

  • 1993 tuli voimaan uusi metsäverolainsäädäntö, jonka myötä alkoi puun myyntitulojen verotus.  

  • 1987 Piirimetsälautakunnat ja keskusmetsälautakuntien metsänparannuspiirit yhdistyivät metsälautakunniksi.  

  • 1968 Metsänhoitolautakunnat muuttuivat piirimetsälautakunniksi.  

  • 1964 vahvistettiin laki metsänviljelyn edistämisestä.  

  • 1928 otettiin käyttöön metsän hävittämisen kieltävä yksityismetsälaki ja metsänparannuslaki. Läänin metsänhoitolautakunnat vastasivat yksityismetsätalouteen liittyvistä valvonta- ja neuvontatehtävistä.  

  • 1922 aloitettiin ensimmäinen Suomen metsien valtakunnallinen inventointi.  

  • 1917 perustettiin Läänin metsänhoitolautakunnat valvomaan metsälakia.  

  • 1886 säädettiin Suomen ensimmäinen metsälaki, johon koottiin yhteen kaikki metsiä koskevat säännökset. Lain tarkoituksena oli edistää metsän luontaista uudistumista. Tämän jälkeen metsälakia ja metsälainsäädäntöä on kehitetty yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti.