Siirry pääsisältöön

Metsänomistusmuodot

Metsätilan eri omistusmuodot

Sopivan metsänomistusmuodon valitsemalla voi selkeyttää ja helpottaa metsän käyttöä tai esimerkiksi jakaa vastuuta useammalle omistajalle tai suvun kesken. Päätöksenteon kannalta on aina yksinkertaisinta, jos metsällä on vain yksi tai mahdollisimman vähän omistajia. Metsänomistusmuodot eroavat toisistaan myös verotuksellisesti. 

Omistusmuodon selvittäminen

Tilan omistuspohja selviää varmimmin lainhuudosta eli omistusoikeuden kirjauksesta. Lainhuutorekisteriä pitää yllä Maanmittauslaitos. Omistusoikeus ilmoitetaan aina murtolukuina. Jos lainhuutotodistuksessa on omistajan nimen perässä luku 1/1, niin henkilö omistaa tilan yksin. 

Kiinteistöön kohdistuu aina omistusoikeuden lisäksi myös hallintaoikeus. Se voidaan erottaa eri henkilölle kuin omistusoikeus esimerkiksi luovutuksen yhteydessä pidättämällä tai testamentilla määräämällä. Pidätettyä hallintaoikeutta ei ole välttämättä kirjattu kiinteistötietojärjestelmään. Silloin se mahdollisesti pitää selvittää aiempien asiakirjojen avulla. On olennaista tietää, kenellä hallintaoikeus on, sillä hän on metsätalouden harjoittaja. Yleensä hallintaoikeus on kuitenkin omistajalla. 

Metsänomistus yksin tai yhdessä aviopuolison kanssa

Yleisimmin metsätilan omistaa yksi henkilö tai aviopuolisot yhdessä. Jos henkilö omistaa yksin metsätilan, hän on metsätalouden harjoittaja. Aviopuolisoilla voi olla oma tai omia metsäkiinteistöjä. Lisäksi heillä voi olla yhdessä omistettuja kiinteistöjä. Vaikka aviopuolisoilla olisi omat tilat, voidaan aviopuolisot kuitenkin verotuksessa katsoa yhdeksi metsätalouden harjoittajaksi. Tällöin aviopuolisot antavat vain yhden metsäveroilmoituksen ja arvonlisäveroilmoituksen. Metsätalouden puhtaan pääomatulon tai tappiollisen pääomatulon kohdistaminen tapahtuu aviopuolisoilla metsämaahehtaarien suhteessa. Metsämaahehtaarit selviävät aviopuolisoiden esitäytetyiltä veroilmoituksilta kiinteistöittäin. 

Joskus aviopuolisot haluavat antaa omat veroilmoituksensa ja harjoittaa metsätaloutta itsenäisesti. Tämäkin on mahdollista vaatimalla sitä metsätalouden veroilmoituslomakkeella (2C-lomake). Avopuolisoiden yhteisesti omistamaa metsätilaa käsitellään yleensä yhtymänä. Jos avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi, niin verotuskohtelu on sama kuin aviopuolisoilla.  

Metsänomistus verotusyhtymänä

Verotusyhtymä on omistusmuoto, jossa kaksi tai useampi henkilö omistaa yhden tai useamman tilan yhdessä. Yhtymäosuudet eli määräosat ilmaistaan murtolukuina. Samojen murtolukujen perusteella jaetaan yhtymän osakkaille metsätalouden tulos tai tappio.

Tyypillisiä esimerkkejä verotusyhtymistä ovat vanhempien ja lasten yhtymä tai sisarusten yhtymä. Yhtymässä päätökset vaativat yksimielisyyden.

Yhtymämuotoisessa omistuksessa on tällä hetkellä hieman alle 20 prosenttia Suomen yksityismetsien pinta-alasta. 

Metsänomistus kuolinpesänä

Henkilön kuollessa metsänomistus siirtyy kuolinpesälle, eli niille henkilöille, joilla on oikeus osallistua kuolleen henkilön omaisuuden yhteishallintoon. Tyypillisesti kuolinpesän osakkaita ovat leski ja perilliset (lapset).

Jakamaton kuolinpesä voi toimia metsätalouden harjoittajana toistaiseksi, kunnes tehdään ositus- ja perinnönjako tai perinnönjako. Kuolinpesässä päätökset vaativat yksimielisyyden.

Kuolinpesämuotoisessa omistuksessa on tällä hetkellä hieman alle kymmenen prosenttia Suomen yksityismetsien pinta-alasta.

Yhteismetsä

Yhteismetsä on osakaskiinteistöille kuuluva yhteinen metsäalue. Osakaskiinteistöjen määrä ja niihin sisältyvä yhteismetsäosuuksien määrä voi vaihdella. Osakaskiinteistöjen omistajat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan, jonka tehtävänä on hallinnoida yhteismetsän toimintaa. Ensimmäiset yhteismetsät on aikoinaan perustettu lähinnä isojako- ja asutustoiminnan myötä. 

Viime vuosina uusien yhteismetsien perustaminen ja niihin liittyminen on lisääntynyt huomattavasti yhteismetsä- ja maanmittauslainsäädännön kehittämisen ansiosta. Keskimääräistä suuremmat perhemetsätilat ovat perustaneet ns. suvun yhteismetsiä. Uusia yhteismetsiä ovat perustaneet metsäsijoittajat. Niitä on perustettu myös tilusjärjestelyjen yhteydessä sekä metsäyhtiöiden, metsänhoitoyhdistysten ja kuntien aloitteesta. Yhteismetsämuotoisessa omistuksessa on tällä hetkellä noin kuusi prosenttia Suomen yksityismetsien pinta-alasta.

Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen ja yhteismetsän verokanta on 26,5 prosenttia. Kun yhteismetsä maksaa osakkailleen ylijäämää, niin siitä ei enää mene osakkailta lisäveroa. 

 

Kiinnostavatko yhteismetsät?

Yhtiömuotoinen metsänomistus

Yksityishenkilöiden yhtiömuotoinen metsänomistus on Suomessa ollut vähäistä. Osakeyhtiömuotoinen yksityishenkilöiden metsänomistus on viime vuosina lisääntynyt lähinnä sitä kautta, että isompia maatiloja on yhtiöitetty. Näiden maatilojen metsiä on siirtynyt yhtiöittämisten myötä osakeyhtiömuotoiseen metsänomistukseen. Näissäkin tapauksissa on usein menetelty siten, että ainakin maatilojen puhtaat metsätilat on jätetty osakeyhtiöiden ulkopuolelle viljelijöiden henkilökohtaiseen omistukseen. 

Osakeyhtiömuotoisessa metsänomistuksessa verokanta on 20 prosenttia silloin, kun metsätalouden tulos jätetään osakeyhtiöön. Kokonaisverokanta nousee kuitenkin vähintään 27,5 prosenttiin (osakeyhtiön vero 20 prosenttia ja osakkaan vero 7,5 prosenttia), kun osakeyhtiön omistaja ottaa metsätalouden tulosta osakeyhtiöstä omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä osinkona. Osakeyhtiömuotoisessa metsänomistuksessa ei ole mahdollista käyttää metsävähennystä, metsälahjavähennystä, menovarausta eikä hankintatyön arvon vähennystä. 

Hallintaoikeus

Metsän luovutuksen yhteydessä voidaan omistusoikeus ja hallintaoikeus erottaa toisistaan siten, että metsän omistus siirtyy uudelle tai uusille omistajille, mutta metsän hallintaoikeus jää luopujalle tai siirtyy esimerkiksi välisukupolvelle. Hallintaoikeuden pidätys voi olla elinikäinen tai määräaikainen. Hallintaoikeuden arvo vähennetään kiinteistön käyvästä arvosta, ja siten maksettava lahjavero, perintövero tai käytettävä kauppahinta alenevat.