Harvennus

Lisätietoja

Markku Remes
metsänhoidon johtava asiantuntija
puh. 029 432 4938
markku.remes(at)metsakeskus.fi

Harvennuksia eli kasvatushakkuita tehdään, kun metsä on tihentynyt ja puut alkavat kilpailla tilasta, valosta ja ravinteista.

Harvennuksessa osa puustosta poistetaan, jolloin jäljelle jäävien puiden elinvoimaisuus lisääntyy, puusto järeytyy nopeammin ja metsänomistajalle koituu hakkuutuloja. Harvennukset tehdään tavallisesti hakkuukoneella.

Tasaikäisessä metsässä koko puustoa käsitellään harvennuksin, eri-ikäisrakenteisessa metsässä harvennusten sijaan tehdään poimintahakkuita.

Metsään.fi-palvelusta voit tarkistaa, löytyykö omasta metsästäsi kohteita, joissa harvennus olisi ajankohtainen. Ennen toimenpiteiden aloittamista tehdään Metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoitus kasvatushakkuista.

Ensiharvennus

Ensiharvennus on metsikön ensimmäinen myyntikelpoista puuta antava hakkuu. Ensiharvennuksessa poistetaan tilavuudeltaan noin kolmasosa heikkolaatuisimmista rungoista.

Ensiharvennus on tärkeää tehdä ajoissa, jottei metsän kunto heikkene. Sopivan ajankohdan voi päätellä puun latvuksesta. Männyllä vihreän latvuksen osuuden tulisi olla 40 %, kuusella 60 % ja koivulla 50 % puun pituudesta. Kasvutilan puutteessa puiden latvat supistuvat ja kasvu hidastuu. Pituudeltaan metsä on ensiharvennusvaiheessa kasvupaikasta ja puulajista riippuen 10–16-metristä.

Hoidettu taimikko voidaan harventaa myöhemmin ja harvennus voidaan tehdä voimakkaana, jolloin suurempi osuus hakattavasta puusta on kuitupuun mitat täyttävää eli teollisuudelle kelpaavaa. Tämä tietää metsänomistajalle parempaa tuottoa hakkuusta.

Jos taimikkoa ei ole lainkaan raivattu ja ensiharvennus on ensimmäinen hoitotoimenpide, on puusto harvennettava kevyesti. Hakkuusta saatava puu on todennäköisemmin alle kuitupuun mittojen ja korjuukustannukset ovat korkeammat. Ensiharvennuksessa poistettu puu, joka ei kelpaa jalostettavaksi voidaan jättää maatumaan kasvupaikalle tai korjata pois energiakäyttöön.

Myöhemmät harvennukset

Tyypillisesti seuraava harvennus tehdään noin 10 - 20 vuoden päästä ensiharvennuksesta, jolloin metsästä saadaan myös tukkikokoista puuta. Harvennukset vauhdittavat metsän kasvua ja niistä koituu hakkuutuloja.

Metsänhoitosuosituksissa esitettyjen harvennusmallien avulla voidaan arvioida metsän harvennustarvetta, voimakkuutta ja hakkuukertymää. Puulajikohtaiset harvennusmallit on laadittu kasvupaikkatyypeittäin Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomeen. Harvennuksen tarve arvioidaan puuston kasvun ja tiheyden perusteella.

Kuusi ja koivu kannattaa harventaa korkeintaan kahdesti ennen metsän uudistamista, männyllä harvennuskertoja voi olla kolmekin. Kuusikoissa uudistushakkuu on usein kolmatta harvennusta kannattavampi vaihtoehto, jotta lahon aiheuttamilta tappioilta vältytään.

Tavallisesti metsässä tehdään alaharvennus, jolloin poistetaan kasvukilpailussa tappiolle jääneitä puita. Hoidetussa varttuneessa metsässä voidaan tehdä yläharvennus, jolloin poistetaan myös osa suurimmista puista. Yläharvennus vapauttaa tilaa kasvukykyisemmille puille ja parantaa hakkuun kannattavuutta.

Poimintahakkuut

Eri-ikäisrakenteisen metsän poimintahakkuussa poistetaan metsikön suurimpia puita. Pienempiä puita poistetaan, jos ne ovat viallisia tai sairaita tai jos ylitiheitä ryhmiä halutaan harventaa. Näin saadaan tilaa metsikön luontaiselle uudistumiselle ja varmistetaan poimintahakkuun kannattavuus. Poimintahakkuita tehdään 15–30 vuoden välein riippuen kasvupaikan ravinteisuudesta ja maantieteellisestä sijainnista.