Yhteystiedot
  2. Metsän käyttö ja omistus
  3. Metsänhoito ja hakkuut
  4. Ilmastokestävä metsänhoito

Ilmastokestävä metsänhoito

Tällä sivulla

Mitä ilmastokestävä metsänhoito tarkoittaa?

Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen metsiin ja metsätalouteen. Ilmastokestävällä metsänhoidolla voidaan varmistaa metsien kykyä sopeutua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sekä hillitä ilmastonmuutosta. Ilmastokestävyyttä voi edistää monin keinoin.

Metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin voidaan varmistaa oikea-aikaisilla ja metsänhoidon suositusten mukaisilla toimenpiteillä. Terveet, elinvoimaiset ja monimuotoiset metsät pystyvät toipumaan hyvin luontaisista häiriöistä ja tarjoamaan samalla elinympäristöjä monipuoliselle lajistolle.

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä sitomalla ja varastoimalla ilmakehässä oleva hiilidioksidia sekä välttämällä uusia päästöjä ilmakehään ja vesistöihin. Kasvavat metsät sitovat hiiltä ilmakehästä ja niillä on siksi tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Myös maaperän hiilivarastoihin ja päästöjen minimointiin on tärkeää kiinnittää huomiota, erityisesti suometsissä.

Hiilen varastointia voidaan jatkaa metsissä tai puutuotteissa. Puupohjaisilla tuotteilla voidaan myös korvata fossiilisia raaka-aineita ja polttoaineita. Suomessa korvausvaikutus on selvästi suurempi kuin puutuotteisiin vuosittain sitoutuvan hiilen määrä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin

Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan muun muassa siten, että

  • keskilämpötilat nousevat erityisesti talvisin ja kireät pakkasjaksot harvinaistuvat
  • kesän hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät
  • sademäärät kasvavat erityisesti talvisin ja kesän rankkasateet voimistuvat
  • talvien pilvisyys lisääntyy
  • lumipeiteaika lyhenee ja lumen paksuus vähenee.

Ilmastonmuutos lisää puiden kasvua, koska kasvukausi pitenee ja ilmassa on enemmän hiilidioksidia puiden käytettäväksi. Puuston kasvu lisääntyy erityisesti Pohjois-Suomessa.

Lisääntyvät metsätuhot voivat osittain kumota ilmastonmuutoksen puuston kasvua lisäävän kehityksen. Riskeinä ovat etenkin kuivuus, hyönteis- ja sienituhot, lumituhot sekä sääolosuhteiden vaihteluista johtuvat puuston vauriot ja niiden seurannaistuhot.

Maaperän kuivuus lisääntyy, kun keskilämpötilan nousu lisää veden haihtumista. Kuivuusjaksot vaikeuttavat etenkin kuusimetsien kasvua eteläisessä Suomessa. Kuivuus heikentää puiden elinvoimaisuutta ja kasvua sekä altistaa puita myös seurannaistuhoille.

Pitkäaikainen kuivuus lisää myös maastopalojen riskiä.

Useimmat hyönteis- ja sienituhojen aiheuttajat hyötyvät lämpenevästä ilmastosta. Se lisää tuhoriskejä erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa.

Ilmastonmuutoksen myötä myös uusia tulokas- ja vieraslajeja ennustetaan tulevan Suomeen lisää.

Talvinen sateisuuden kasvu lisää lumituhoriskejä Pohjois- ja Itä-Suomessa, jos puihin kertyy runsaasti lunta. Lisäksi roudattomuus ja maaperän kosteus lisäävät tuulituhojen riskejä sekä hankaloittavat puunkorjuuta talvikorjuukohteilla erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa.

Lumipeiteajan lyheneminen sekä lumen paksuuden väheneminen vaikeuttavat lisäksi arktisten kasvi- ja eläinlajien tilannetta.

Keinoja metsien sopeutumisen varmistamiseen

Omien metsien tunteminen

Omien metsien tuntemisessa voit hyödyntää Metsäkeskuksen avointa metsä- ja luontotietoa sekä Metsään.fi-palvelua. Paikkatietoaineistot auttavat tunnistamaan riskikohteita sekä toteuttamaan oikea-aikaista ja riskit huomioivaa metsänhoitoa.

Metsänomistajana on tärkeää seurata säännöllisesti omien metsien tilannetta myös maastossa. Kun tunnet omat metsäsi, voit arvioida, kuinka kasvuolosuhteet tulevat jatkossa muuttumaan ja voit varautua tuhoihin etukäteen.

Lue lisää:

Metsän uudistaminen

Voit ottaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomioon uudistamisessa

  • valitsemalla puulajin tai puulajit kasvupaikan ja maalajin mukaan
  • välttämällä kuusen kasvatusta liian karulla paikalla
  • hyödyntämällä maantieteellisen alueen mukaista jalostettua viljelymateriaalia
  • hyödyntämällä luontaista taimimateriaalia sekapuustoisuudessa sekä siemensatoennusteita luontaisessa uudistamisessa.

Pitkän ajan sääennusteita kannattaa seurata esimerkiksi kylvön ja istutuksen ajoitusta suunniteltaessa. Uudistushakkuulla voit vaihtaa tarvittaessa kasvatettavan pääpuulajin esimerkiksi juurikääpäisessä metsikössä.

Lue lisää: Metsän uudistaminen ja uudistushakkuut

Taimikonhoito ja harvennushakkuut 

Voit ylläpitää metsikön tuhonkestävyyttä oikea-aikaisella taimikonhoidolla ja harvennuksilla. Voit tehdä hoidon ja harvennusten yhteydessä valintoja metsän kasvatustiheydestä, puulajisuhteesta ja sekapuustoisuudesta, jotka pienentävät puustoon kohdistuviin tuhoriskeihin.

Taimikonhoito

Oikea-aikaisella taimikonhoidolla puusto säilyttää elinvoimaisuuden ja järeytyy nopeammin, jolloin ne ovat jatkossa vähemmän alttiita lumi- ja tuulituhoille.

Taimikonhoidon tulokset ovat pitkävaikutteisia eli hyvä hoito vaikuttaa merkittävästi myös puun tuleviin jatkojalostusmahdollisuuksiin.

Koska juurikäävän riski lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä, kannattaa sen torjunta huomioida jo havupuuvaltaisissa taimikoissa.

Harvennushakkuut

Harvennusten lykkääminen voi lisätä metsätuhoriskejä. Oikea-aikaisella ensiharvennuksella voit välttää nuorten puustojen liiallisesta tiheydestä johtuvaa riukuuntumista. 

Nuorissa kasvatusmetsiköissä riukuuntuminen kasvattaa etenkin lumituhojen riskiä ja varttuneissa metsiköissä tuulituhojen riskiä.

Lue lisää: 

Puunkorjuu ja varastointi

Lumen paksuuden väheneminen ja routajaksojen lyheneminen hankaloittaa puunkorjuuta erityisesti turvemailla ja niillä alueilla, joille ei pääse muulloin kuin maan ollessa jäässä.

Maaperän kantavuudesta ja kosteudesta kertovat paikkatietoaineistot sekä pitkän ajan sääennusteet auttavat puunkorjuun toteutuksen suunnittelussa. Puuston runko- ja juurivaurioiden muodostumista voit välttää puunkorjuun huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella.

Metsätuholain velvoitteiden noudattamisella voit vähentää kasvavalle puustolle aiheutuvaa hyönteis- ja sienituhojen leviämisvaaraa.

Lue lisää: Metsää koskevia säädöksiä

Terveyslannoitus

Terveyslannoituksella voit huolehtia puuston elinvoimaisuudesta ehkäisemällä tai korjaamalla maan ravinne-epätasapainosta johtuvia kasvuhäiriöitä. Käytännössä metsän terveyslannoitus tarkoittaa suometsän tuhkalannoitusta tai kivennäismaiden boorilannoitusta.

Lue lisää: Metsänlannoitus

Vesitalouden hallinta ja suometsän hoito

Vesiensuojelun ja vesitalouden järjestelyillä voit huolehtia vesienhallinnasta kuivuusjaksojen, rankkasateiden sekä tulvien varalta sekä minimoida metsänhoidon vesistövaikutuksia.

Olennaista on välttää tarpeettomien ja liian syvien ojien kaivamista, hyödyntää puustoisuutta pohjaveden pinnan säätelyssä sekä hyödyntää vaikuttavia vesiensuojeluratkaisuja. Metsänkäsittelyn kuormitusta vesistöihin voit vähentää olennaisesti huolellisella valuma-aluetason suunnittelulla sekä mitoittamalla vesiensuojelurakenteet riittäviksi.

Lue lisää: Suometsän hoito

Monimuotoisuuden turvaaminen

Monimuotoisuuden turvaaminen helpottaa ekosysteemin sopeutumista ilmastonmuutokseen. Talousmetsien luonnonhoito on keskeistä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, koska suurin osa metsistämme on talousmetsiä. Mitä monimuotoisempia metsämme ovat, sitä paremmin ne kykenevät sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Lue lisää: Talousmetsien luonnonhoidon keinot

Metsäteiden kunnossapito

Metsäteiden hyvä kunto on edellytys metsänhoidon toimenpiteiden toteuttamiselle ja ympärivuotisille puukuljetuksille. Metsätiestö parantaa myös metsien saavutettavuutta esimerkiksi maastopalojen sammutuksessa.

Ilmastonmuutos aiheuttaa tiestölle lisäongelmia, sillä lyhenevät talvien routajaksot ja myöhäissyksyn sekä alkutalven runsastuvat sateet muodostavat aiempaa pahempaa ja pitkäkestoisempaa kelirikkoa erityisesti heikkokuntoisilla metsäteillä. Metsäteiden kunnossapitämiseksi on tärkeää huolehtia teiden, rumpujen ja siltojen kunnossapidosta ja perusparannuksista, erityisesti niiden kantavuus huomioiden.

Lue lisää: Yksityistiet

Ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla

Metsät ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsänomistajalla on käytössään useita metsänhoidon keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keinovalikoima mahdollistaa monitavoitteisen metsien käytön ja tavoitteiden monipuolisen toteuttamisen, kohteen ominaisuuksien ja metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti.

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä

  • ylläpitämällä ja kasvattamalla metsien hiilensidontaa
  • sitomalla ja varastoimalla hiiltä puustoon ja maaperään
  • välttämällä uusia päästöjä ilmakehään ja vesistöihin
  • tuottamalla uusiutuvaa raaka-ainetta.

Hiilen varastointia voidaan jatkaa sekä metsissä että puupohjaisissa tuotteissa. Puupohjaisilla tuotteilla voidaan korvata myös fossiilisia raaka-aineita. Suomessa korvausvaikutus on selvästi suurempi kuin puutuotteisiin vuosittain sitoutuvan hiilen määrä. Esimerkiksi puupohjaisilla polttoaineilla on Suomessa korvattu fossiilisia polttoaineita sekä turvetta.

Hillinnän keinoja eri aikaväleille

Lyhyellä aikavälillä ilmastonmuutosta voidaan hillitä tekemällä harvennukset lievempinä, pidentämällä kiertoaikoja maltillisesti ja välttämällä uusia päästöjä.

Hiilensidontaa voi kasvattaa tekemällä harvennukset nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä lievempinä sekä osin myös myöhemmin. Kiertoajan pidentäminen on hyvä ottaa huomioon puuston käsittelyissä jo ennen uudistuskypsyyttä ja sitä voidaan hyödyntää hallitusti hoidetuissa ja terveissä havupuumetsissä. Uusia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan minimoida kiinnittämällä huomiota maaperän hiilivarastoihin erityistä ojitetuissa suometsissä, joiden maaperässä on suuri hiilivarasto. Olennaista on välttää tarpeettomien ja liian syvien ojien kaivamista, hyödyntää puustoisuutta pohjaveden pinnan säätelyssä sekä hyödyntää vaikuttavia vesiensuojeluratkaisuja.

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä vahvistamalla metsänhoidolla metsien tuhokestävyyttä sekä hyödyntämällä puuntuotantoa maksimoivia harvennusohjelmia ja kiertoaikoja.

Ripeät uudistamistoimenpiteet uudistushakkuun jälkeen edistää puuston tehokasta hiilensidontaa ja hyödyntämällä jalostettua viljelymateriaalia voidaan lisätä puuntuotosta ja hiilensidontaa sekä vahvistaa tuhokestävyyttä luonnontaimiin verrattuna.

Terveyslannoituksilla voidaan ylläpitää sekä palauttaa puuston elinvoimaisuutta ja kasvatuslannoituksilla voidaan lisätä puuston kasvua sekä hiilensidontaa varttuneissa metsissä.

Suometsien hoidossa kasvihuonekaasupäästöjä voidaan minimoida välttämällä tarpeettomien ja liian syvien ojien kaivamista, sekä hyödyntämällä puustoisuutta ja jatkuvaa kasvatusta soveltuvilla kohteilla pohjaveden pinnan säätelyssä.

Lahopuiden ja säästöpuiden jättämisellä osana talousmetsien luonnonhoitoa, voidaan edistää hiilen varastoitumista maaperään.

Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutosta voidaan hillitä metsittämällä ennestään puuttomia alueita, jotka soveltuvat puuston kasvattamiseen ja ennallistamalla sopivia suokohteita.

Metsittämisessä merkittävin vaikutus saadaan metsittämällä puuttomia turvemaita, jotka puuttomana ovat hiilen päästölähde.

Suon ennallistaminen hillitsee pitkällä aikavälillä ilmastonmuutosta maaperän muuttuessa hiilinieluksi. Juuri hiilidioksidin pitkävaikutteinen sitominen ja varastoiminen ilmakehästä on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Lyhyellä aikajänteellä suon ennallistamisella on myös ilmastonmuutosta kiihdyttäviä vaikutuksia, koska ennallistaminen lisää suon metaanipäästöä. Ennallistaminen myös heikentää puuston kasvuoloja ja hiilensidontaa.

Eri toimintamalleja metsänomistajalle tilatasolla 

Metsien ja puunkäytön kokonaisvaikutus ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksiin riippuu siitä, millä tavoin metsiä hoidetaan ja käytetään sekä miten niistä korjattu raaka-aine hyödynnetään.

Metsänomistaja voi painottaa metsän hoidossa eri toimintamalleja:

  • Tehokasta puuntuotantoa ja hiilensidontaa (hiiltä tuotteisiin).
  • Hiilen varastointia puustoon ja maaperään tuhoriskit huomioiden (hiiltä metsään).
  • Tasapainoisuutta, jossa missään tavoitteessa ei mennä ääripäiden mukaan (tavoitteiden tasapaino).

Toimintamallissa tavoitteena on panostaa puuston kasvun ja hiilensidonnan lisäämiseen sekä jalostuskelpoisen puuraaka-aineen tehokkaaseen tuottamiseen.

Voit maksimoida metsätilan puuntuotosta ja hiilensidontaa huolehtimalla puuston elinvoimaisuudesta ja järeytymisestä, ohjaamalla puuston kasvu ja hiilensidonta jalostuskelpoista raaka-ainetta tuottaviin puihin, sekä huolehtimalla uudistumisesta metsänomistajan metsälleen asettaman tuottotavoitteen täyttyessä.

Toimintamallin mukaisessa metsänhoidossa maksimoidaan metsätilan metsien puuntuotosta ja hiilensidontaa kiinnittäen samalla huomiota puuston taloudellista arvoa lisäävään laatu- ja järeyskehitykseen sekä maaperän hiilivarastoihin ja tuhoriskien hallintaan.

Tavoitteena on panostaa puuston ja maaperän hiilivarastojen lisäämiseen etenkin lyhyellä aikavälillä (alle 25 vuotta). Tällöin tingitään hakkuutuloista metsän hiilivaraston kasvattamiseksi. 

Metsään hiilivarastoa voidaan kasvattaa esimerkiksi kasvattamalla puustoa tiheämpänä, pidentämällä hallitusti puuston kiertoaikoja, metsänlannoituksilla, joutoalueiden metsityksillä, välttämällä maanmuokkausta ja ojien kunnostusta, metsänsuojelulla sekä totuttamalla ainoastaan metsän terveyttä ylläpitäviä hakkuita.

Toimintamalli edellyttää, että metsien vanhetessa ja ilmaston lämmetessä lisääntyvä puuston tuhoriski pysyy hallinnassa. Tuhoriskien kasvun takia pidempään kasvatettavia puustoja on hyvä seurata normaalia aktiivisemmin, myös maastossa.

Tasapainoa tavoittelevassa toimintamallissa otetaan metsänhoidossa huomioon samanaikaisesti taloudellinen kannattavuus, monimuotoisuuden turvaaminen, virkistyskäyttö sekä ilmastonmuutoksen hillintä, menemättä missään osa-alueessa ääripään mukaan.

Lisätietoja

Lisätietoa Metsäkeskuksen verkkosivuilla

Metsänhoidon suositukset

Metsien ilmastokestävyys -verkkokoulutussarja

Kiinnostuitko ilmastokestävästä metsänhoidosta? Metsien ilmastokestävyys -verkkokoulutussarja tarjoaa metsänomistajille lisätietoa metsien ilmastokestävyydestä. Verkkokoulutussarjassa kerrotaan eri toimenpiteistä, joilla metsien sopeutumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin voidaan parantaa. Lisäksi kurssilla kerrotaan ilmastonmuutoksen hillinnästä metsänhoidollisin keinoin.
Metsien ilmastokestävyys -verkkokoulutussarja

Ilmastoviisas metsänhoito -infokorttisarja

Lisätietoa muualla verkossa

Yhteystiedot

Juha Tuononen

ilmastoasiantuntija
050 329 0352
juha.tuononen@metsakeskus.fi