Metsänlannoitus on nopein tapa lisätä puuston kasvua, parantaa metsätalouden kannattavuutta ja kasvattaa metsien hiilinieluja. Metsänlannoitukset tulee kuitenkin kohdentaa niille kohteille, joissa lannoituksen kasvua ja hiilensidontaa lisäävät vaikutukset ovat voimakkaimmat, mutta lannoituksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida.
Lannoitusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon monia asioita, kuten vesiensuojelu, käytettävä lannoite ja sen levitysmäärä, ja siksi lannoituksen suunnittelussa kannattaa hyödyntää asiantuntija-apua. Lisätietoa metsänlannoituksesta voit lukea metsänhoidon suosituksista.
Metsän kasvatuslannoitus
Kasvatuslannoitukset kivennäismailla kohdistuvat pääasiassa kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden hoidettuihin männiköihin ja kuusikoihin, jotka ovat kehitysluokaltaan varttuneita kasvatusmetsiä tai uudistushakkuuta lähestyviä metsiä. Lannoitteen pääravinne on typpi. Typen puute rajoittaa puustonkasvua kivennäismailla. Tarvittaessa käytetään lannoitetta, jossa on fosforia ja/tai booria.
Typpilannoituksella saadaan lisäkasvua yhdellä lannoituskerralla sopivalla kohteella Etelä-Suomessa noin 12–20 m3/hehtaari alle 10 vuodessa ja Pohjois-Suomessa 60-80 % Etelä-Suomen kasvunlisäyksestä.
Lannoitus toteutetaan yleensä helikopterilla tai maalevityksenä kuormatraktorilla. Lannoitetta levitetään lannoitetyypistä ja kohteesta riippuen 500–800 kg/ha. Metsänomistaja voi toteuttaa lannoituksen myös omana työnä hyödyntäen esimerkiksi mönkijää ja taimivakkaa.
Metsän terveyslannoitus
Terveyslannoituksella ehkäistään tai korjataan maan ravinne-epätasapainosta johtuvia kasvuhäiriöitä. Käytännössä metsän terveyslannoitus tarkoittaa suometsän tuhkalannoitusta tai boorilannoitusta kohteella, jonka maaperässä esiintyy boorinpuutosta.
Ravinnehäiriöt aiheuttavat tyypillisesti puun latvassa tai oksissa esiintyviä kasvuhäiriöitä. Voit lukea lisää ravinnepuutoksen tunnistamisesta metsänhoidon suosituksista.
Metsän terveyslannoitukseen on mahdollisuus saada metka-tukea vuodesta 2024 alkaen.
Suometsän tuhkalannoitus
Tuhkalannoituksesta hyötyvät erityisesti keskiravinteiset ja viljavat paksuturpeiset ojitetut turvemaat. Näillä kohteilla on yleensä tarpeeksi typpeä, mutta pulaa fosforista ja kaliumista. Ravinnehäiriöt aiheuttavat tyypillisesti puun latvassa tai oksissa esiintyviä kasvuhäiriöitä. Liian karuilla kasvupaikoilla tuhkalannoituksesta saatu hyöty on hyvin vähäinen, ja investointi ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa.
Tuhkalannoitus on oikealla kasvupaikalla pitkäkestoinen ja tehokas tapa lisätä puustonkasvua. Puutuhkan ravitseva vaikutus kestää kasvupaikasta ja tuhkasta riippuen yli 30 vuotta ja keskimäärin sillä saavutetaan 2–4 kuution lisäkasvu hehtaaria kohden vuodessa.
Tuhkaa levitetään sen laadusta ja kasvupaikasta riippuen keskimäärin 3000–5000 kg hehtaarille. Levitys tehdään talviaikaan maan ollessa roudassa metsätraktorilla tai helikopterilla.
Metsäkeskus on julkaissut avoimen karttapalvelun mahdollisista tuhkalannoituskohteista.
Metsän boorilannoitus
Boorilannoituksella ennaltaehkäistään tai korjataan jo havaittua boorinpuutoksesta johtuvaa kasvuhäiriötä. Boorinpuutos on yleistä entisillä viljelymailla kaikkien puulajien osalta ja erityisesti entisten kaskialueiden kuusikoissa Itä-Suomessa.
Boorin puute voi aiheuttaa merkittäviäkin laatu- ja kasvutappioita. Boorilannoituksen kannattavuus perustuu siihen, että tulevissa hakkuissa metsästä saadaan enemmän arvokasta tukkipuuta. Boorilannoitus palauttaa puuston kasvukyvyn ja lisää hiilensidontaa.
Boorilannoite levitetään metsään pääasiassa nestemäisessä muodossa, joko metsurityönä tai dronella ilmasta käsin. Booria voidaan levittää myös typpi- tai tuhkalannoituksen yhteydessä, jolloin käytetään lannoitetta, johon boori on lisätty valmiiksi.
Metsälannoituksen mahdollisuudet -verkkokurssi
Kiinnostuitko metsänlannoituksesta? Metsälannoituksen mahdollisuudet -verkkokurssilla pääset perehtymään metsänlannoituksen perusteisiin.
Kurssilla tutustutaan lannoitukseen sopiviin kohteisiin, lannoituksen kustannuksiin sekä kannattavuuteen ja sen ympäristövaikutuksiin. Lisäksi tutustutaan lannoituksen hankintaan ja metka-tukeen. Kurssin kesto on noin 20 min.