Metsäsanasto

Hae sivulta sanat B-D   E-G   H   I-J   K   L   M   N-O  P   R-S   T  U-V   Y-Ä

Abioottinen metsätuho
Elottoman luonnon, kuten myrskyn, hallan tai lumen aiheuttama puustovaurio.

Ainespuu
Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara.

Ajoura
Puutavaran traktorikuljetusta varten metsään hakattu, noin 4 – 4,5 m leveä kulkureitti.

Ajouraväli
Ajourien keskikohdista mitattu ajourien keskimääräinen etäisyys toisistaan, yleensä noin 20 – 30 metriä.

Alaharvennus
Metsästä poistetaan luontaisessa kilpailussa häviölle jäänyt pienempi puusto ja jätetään suurimmat, parhaiten kasvavat puut.

Alikasvos
Varttuneen metsän suojassa kasvanutta, pääpuustoa pienempää ja selvästi nuorempaa puustoa. Vrt. Kaksijaksoinen metsä.

Alueellinen metsäohjelma 
Maakunnallinen, metsäalan organisaatioiden yhteistyössä laatima metsätalouden strategia ja kehittämisohjelma.

Apteeraus
Puutavaran hakkuussa mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti tapahtuva puun rungon katkaisukohtien määrittely.

Arboretum
Puulajipuisto, jossa kasvatetaan useita, yleensä ulkomaista alkuperää olevia puulajeja.

Arvokasvu
Arvokasvu kertoo, paljonko puuston arvo kasvaa vuosittain. Eniten puuston arvoa lisää kuitukokoisen puun järeytyminen tukiksi.

Auraus
Metsätaloudessa; metsänuudistamisen varmistamiseksi, lähinnä Pohjois-Suomessa käytettävä maanmuokkausmenetelmä, jossa tiivispohjaisen maan pintaan tehdään noin 30 – 50 cm syviä vakoja.

Avainbiotooppi
Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas, luonnontilainen elinympäristö, käytetään yleensä nimitystä erityisen tärkeä elinympäristö, vrt. metsälakikohde

Avohakkuu
Metsää uudistettaessa tehtävä hakkuu, jossa poistetaan kaikki taloudellisesti käyttökelpoinen puusto, alueelle jätettäviä säästöpuita lukuun ottamatta. Avohakkuun jälkeen alue istutetaan tai kylvetään uudeksi taimikoksi.

Avosuo
Luontaisesti puuton suo.

B
Biodiversiteetti
Luonnon monimuotoisuus, joka sisältää lajien välisen, lajien sisäisen ja niiden perimän monimuotoisuuden sekä erilaisten elinympäristöjen runsauden vaihtelun.

Bioottinen metsätuho
Elollisten tekijöiden, esimerkiksi eläinten tai sienten puustolle aiheuttama vaurio, joka laajuutensa vuoksi heikentää alueen puuston kasvua tai laatua.

Boniteetti
Kasvupaikan ravinteisuutta ja puuntuottokykyä kuvaava tunnus, vrt. kasvupaikkatyyppi.

D
d.d. Degree days
Vuotuisen kasvukauden pituutta kuvaava lämpösumma, jota käytetään esimerkiksi arvioitaessa metsätalouden toimenpiteiden kannattavuutta. Lämpösumma muodostuu laskemalla yhteen kesän aikana kaikkien vuorokausien keskilämpötilat, jotka ovat yli +5 °C.

Diversiteetti
Ks. biodiversiteetti.

E
Ekologinen kestävyys
Metsätalouden kestävyyttä ja jatkuvuutta kuvaava osa-alue, jonka tarkoituksena on turvata talousmetsissä runsas ja elinvoimainen lajisto.

Ekologinen käytävä
Kahden tai useamman erillisen, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän alueen yhdistävä reitti, jota pitkin eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle.

Ekosysteemi
Yhtenäinen, elottoman luonnon sekä elollisen luonnon (kasvien ja eläinten) muodostama toimintakokonaisuus tietyllä alueella tiettynä aikana.

Elpymiskyky
Hitaasti kasvaneen ja huonosti kehittyneen puuston kyky lisätä kasvuaan olosuhteiden parannuttua, esimerkiksi ojituksen, harvennushakkuun tai ylispuiden poiston jälkeen.

Energiapuu
Energian, lämmön ja sähkön, tuottamiseen käytettävä puutavara, esimerkiksi hake, halko tai rankapuu, jota käytetään lämpölaitoksissa tai yksittäisissä kiinteistöissä.

Ennallistaminen
Tietyn alueen palauttaminen ihmisen toteuttamien toimenpiteiden jälkeen mahdollisimman luonnontilaiseksi ja lähelle tilaa, mikä sillä olisi ilman ihmisen vaikutusta. Esimerkiksi ojitusalueella ojien tukkiminen, jolloin alueen vesitalous palautuu vastaamaan luonnontilaista suota.

Ensiharvennus
Metsikön ensimmäinen myyntikelpoista puutavaraa tuottava hakkuu, jonka tavoitteena on antaa kasvutilaa hakkuussa jätettävälle, metsikön parhaalle puustolle.

Erikoispuu
Puulajin, teknisen laadun tai muun ominaisuutensa perusteella erikoiskäyttöön soveltuva puutavara. Esimerkiksi huonekalu- ja koristepuusepän työssä tai koriste-esineissä käytettävä puuraaka-aine. Erikoispuun mitta- ja laatuvaatimuksen voivat olla hyvin vaihtelevat.

Erityishakkuu
Hakkuutapa, jossa poiketaan tavanomaisista metsänkasvatuksen ja uudistamisen menetelmistä. Perusteena voi olla esimerkiksi metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen, maisemanhoito tai monikäytön mahdollisuuksien parantaminen tai alueen käyttö koulutukseen ja tutkimukseen. Voidaan käyttää myös nimitystä erikoishakkuu.

Erämaa-alue
Alue, joka on tarkoitettu luontaiselinkeinojen turvaamiseen siten, että alueen erämaaluonteisuus säilyy. Alueet ovat vähintään 15 000 hehtaarin suuruisia, ne ovat Metsähallituksen hallinnassa, ja niiden hoidossa ja käytössä noudatetaan ympäristöministeriön vahvistamaa suunnitelmaa.

H
Hajakylvö
Uuden taimikon syntymiseen tähtäävä metsänviljelytoimenpide, jossa siemenet levitetään tasaisesti uudistettavalle alueelle.

Hake
Puun tai sen osien koneellisesti pilkottuja pieniä paloja, joita voidaan käyttää polttoaineena tai viherrakentamisessa.

Hakkuu
Metsässä tapahtuva puutavaran valmistus, johon sisältyy puun kaato, karsinta, katkonta eri puutavaralajeiksi ja kasaus puutavaran metsäkuljetusta varten.

Hakkuukertymä
Hakkuussa metsästä poistettava myyntikelpoisen puutavaran (ainespuun) määrä.

Hakkuukierto
Samassa metsikössä toistuvien hakkuiden välinen aika.

Hakkuukone
Puutavaran valmistuksessa käytettävä metsäkone, joka tekee kaikki hakkuun työvaiheet kaadosta kasaukseen. Käytetään myös nimitystä harvesteri.

Hakkuukonemittaus
Puutavaran mittaus, joka tehdään hakkuukoneen mittalaitteella hakkuun yhteydessä. Mittalaite määrittää hakattavan puuston määrän puutavarapölkkyjen läpimitan ja pituuden perusteella. Mittaustulosta käytetään esimerkiksi maksettaessa metsänomistajalle puiden hinta ja metsäkoneurakoitsijalle tehdyn työn hinta. Vrt. jälkimittaus.

Hakkuukypsyys
Metsän iän tai kehitysvaiheen mukainen ajankohta, jolloin on perusteltua hakata metsä kasvatus- tai uudistushakkuulla.

Hakkuuehdotus
Tietylle metsikölle laadittu ehdotus hakkuutavasta ja usein myös kertyvästä puumäärästä. Metsään.fi-palvelussa hakkuuehdotukset on laadittu laskennallisesti metsikön tiedoista mallien avulla seuraavalle viisivuotiskaudelle.

Hakkuusuunnite
Tiettynä aikajaksona tietyltä alueelta hakattavaksi suunniteltu puumäärä, esimerkiksi yksittäisen tilan metsäsuunnitelman mukaiset hakkuuehdotukset kymenvuotiskautena.

Hankintahinta
Puun ostajan metsänomistajalle maksama kauppahinta, joka sisältää puun arvon sekä puutavaran hakkuun ja lähikuljetuksen hinnan.

Hankintakauppa
Puukauppatapahtuma, jossa metsänomistaja sitoutuu toimittamaan puun ostajalle tietynlaista puutavaraa sopimuksen mukaisen määrän. Metsänomistaja vastaa puutavaran hakkuusta ja metsäkuljetuksesta välivarastolle.

Happamoituminen
Maaperän happamoitumisella tarkoitetaan maan hapanneutralisointikyvyn vähenemistä, joka voi johtua esimerkiksi rikki- ja typpiyhdisteiden aiheuttamasta saastumista. Happamoitumista kuvaa maaperän pH-arvon pieneneminen.

Harsinta
Metsänhakkuu, jossa poistettavien puiden valinta tehdään jalostusominaisuuksien, esimerkiksi läpimitan ja laadun perusteella siten, että parhaat poistetaan. Harsinta johtaa tilanteeseen, jossa metsästä poistetaan tuottavin päävaltapuusto ja metsän kasvu heikkenee.

Harvennushakkuu
Metsänhakkuu, jossa annetaan kasvutilaa metsikön parhaiden puuyksilöiden latvuksille ja juuristolle. Tavoitteena on parantaa jäljelle jäävän puuston järeytymistä ja arvokasvua.

Harvennusmallit
Metsän harvennustarvetta ja alueelle harvennushakkuussa jätettävän puuston määrää osoittava ohje, jotka on laadittu ottaen huomioon pääpuulaji ja maaperän ravinteisuus.

Harvesteri
Puutavaran valmistuksessa käytettävä metsäkone, hakkuukone, joka tekee useita työvaiheita.

Heinäntorjunta eli heinäys
Metsäpuiden taimien kasvua haittaavan heinä- ja ruohokasvuston poistamista taimien ympäriltä.

Humus
Kasvijätteistä muodostunut, osittain maatunut metsämaan pintakerros.

I
Ikimetsä

Vanhaa, yleensä luonnontilaista metsää

Irtokuutiometri
Polttopuiden (klapien) ja hakkeen myynnissä käytettävä mittayksikkö, i-m3. Yksi irtokuutiometri on noin 0,4 kiintokuutiometriä.

Istutus
Aukean tai lähes puuttoman alueen metsittämistä, metsänviljelyä, jossa puun taimia laitetaan kasvamaan. Istutus voidaan tehdä käsityönä kourukuokalla tai pottiputkella tai koneellisesti metsäkoneeseen liitetyllä istutuslaitteella. Istutusmenetelmän valintaan vaikuttavat kasvupaikan ominaisuudet.

J
Jatkuva kasvatus

Varjostusta sietävien puulajien kasvatuksessa sovellettava metsänkasvatusmalli. Menetelmässä ei ole varsinaista metsänuudistamisvaihetta, vaan puuston kasvaessa sitä harvennetaan poistamalla metsikön kookkaampia puita.

Jokamiehenoikeus
Jokaisella kansalaisella on oikeus kulkea luonnossa jalan tai hiihtäen, jollei mikään erityismääräys (esimerkiksi luonnonpuistot, lintujen pesimäaikana rauhoitetut alueet) rajoita liikkumista. Toisen omistamalta metsämaalta voi poimia luonnonvaraisia sieniä ja marjoja. Viljelyksillä ja pihapiirissä ei saa luvatta liikkua eikä missään tilanteessa aiheuttaa häiriötä tai vahinkoa. Esimerkiksi nuotion sytyttämiseen ja moottoriajoneuvolla liikkumiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Joutomaa
Metsätalousmaan luokituksessa joutomaaksi katsotaan alue, joka on erittäin huonokasvuista ja usein lähes puutonta. Ks. metsätalousmaa.

Julkiset palvelut  
Metsäkeskuksen yksikkö, joka toimii valtion rahoituksella.

Juonto
Synonyymi metsäkuljetukselle, jolla tarkoitetaan puun kuljettamista hakkuupaikalta maantien varteen välivarastolle.

Jurominen
Istutettujen taimien hidasta alkukasvua, jota esiintyy lähinnä kuusen taimikossa.

Juurikääpä
Lahottajasieni, joka aiheuttaa kuusikoissa tyvilahoa ja männiköissä tyven tervastumista. Juurikääpä vaivaa pääasiassa vanhoja metsiköitä mutta voi esiintyä myös nuoressa taimikossa periytyneenä edelliseltä puusukupolvelta.

Jälkihoito
Metsänuudistamisalueella tehtäviä, uudistamistulosta varmistavia toimenpiteitä, kuten heinäntorjunta tai täydennysistutus. Vrt. varhaishoito.

Jälkimittaus
Puuston hakkuun jälkeen tehtävä puutavaran määrän selvittäminen tienvarressa varastolla tai puiden toimituspisteessä tehtaalla. Mittauksen perusteella maksetaan metsänomistajalle puiden hinta. Vrt. hakkuukonemittaus.

Jälsi
Puun kuoren ja puuaineksen välissä oleva solukko, jossa tapahtuu puun paksuuskasvu.

Järeys
Puun tai puuston kokoa ilmaiseva käsite, joka ilmoitetaan useimmiten läpimittana.

Jättöpuut
Metsänuudistamisalueelle jätettävää puustoa, joista käytetään yleensä nimitystä säästöpuut. Ne muodostavat osaltaan lahopuujatkumoa uuden metsän kasvaessa, turvaavat monimuotoisuuden säilymistä eikä niitä myöhemmin missään vaiheessa korjata pois.

Jäävä puusto
Metsään harvennushakkuun tai luontaisen uudistamisen hakkuun jälkeen pystyyn jäävä puusto. Jäävää puustoa voidaan hakata myöhemmin kasvatus- tai uudistamishakkuussa.

K
Kaato

Ensimmäinen vaihe puun korjuussa, jossa puu irrotetaan kasvualustaltaan.

Kaatovänkäri
Miestyönä tehtävän puunkaadon apuväline, joka asetetaan kaatosahauksessa syntyneeseen sahausrakoon. Nostettaessa vänkärillä puu lähtee kaatumaan. Käytetään myös nimitystä kaatorauta tai kaatovippa.

Kaistalehakkuu
Metsän luontaiseen uudistamiseen tähtäävä hakkuu, jossa noin 20–40 metriä leveä kaistale hakataan aukeaksi ja uusi taimikko syntyy alueelle reunametsän siemenistä.

Kaivukatko
Metsäojaan jätetty, 10–30 metriä pitkä kaivamaton osa, joka estää syöpymistä ja lietteen kulkeutumista veden mukana.

Kaksijaksoinen metsä
Metsä on kaksijaksoinen, kun siellä kasvaa kahta eri ikäluokkaa olevaa puustoa, esimerkiksi kuusen taimikko ja sen suojana oleva varttuneempi lehtipuusto.

Kangas
Metsätaloudessa kangas tarkoittaa kivennäismaata, jota peittää humus. Kangas kuvaa myös kasvupaikkaa ja sitä voidaan tarkentaa ravinteisuudesta kertovalla määrittelyllä. Esimerkiksi tuoreella kankaalla on tyypillistä mustikan varvusto ja kuusivaltainen puusto, kuivahkolla kankaalla on tyypillistä puolukan varvusto ja mäntyvaltainen puusto.

Kansallinen metsäohjelma 

Laaja-alaisena yhteistyönä laadittu metsäpoliittinen ohjelma. Suomen kansainvälisen ja kansallisen metsäpolitiikan väline, jonka tarkoituksena on turvata metsiin pohjautuva työ ja toimeentulo, metsien monimuotoisuus ja elinvoimaisuus sekä metsien koko kansalle antamat virkistysmahdollisuudet.

Kansallispuisto
Lain nojalla valtion maalle perustettu luonnonsuojelualue, jolla on merkitystä luonnonnähtävyytenä, luontotuntemuksen lisäämisen tai yleisen luontoharrastuksen kannalta.

Kantohinta
Puun ostajan metsänomistajalle maksama puun hinta pystykaupassa, jossa puun ostaja toteuttaa puutavaran hakkuun ja metsäkuljetuksen. Käytetään myös nimitystä kantoraha ja pystyhinta.

Kantokäsittely
Maannouseman (juurikäävän) leviämistä hillitsevä toimenpide, jossa havupuiden kantojen pinnalle sivellään maannouseman itiöiden leviämistä estävää ainetta. Lehtipuuvesakon torjuntaa, jossa tuoreet lehtipuiden kannot käsitellään torjunta-aineella.

Kantoraha
Puun ostajan metsänomistajalle maksama puun hinta pystykaupassa, jossa puun ostaja toteuttaa puutavaran hakkuun ja metsäkuljetuksen. Käytetään myös nimitystä kantohinta.

Karike
Neulasista, lehdistä ja muista maan pinnalle kertyneistä kasvijätteistä muodostunut kerros.

Karsinta
Puutavaran valmistuksen työvaihe, jossa oksat irrotetaan puun rungosta.

Kasaus
Puutavaran valmistuksen työvaihe, jossa puutavarapölkyt sijoitellaan kasoihin metsäkuljetusta varten

Kasvain
Puun vuosikasvain, vuotuinen pituuskasvu, joka esimerkiksi männyllä erottuu selvästi oksakiehkuroiden väleinä.

Kasvatus
Metsän kasvatus, metsän hoitamista erilaisilla toimenpiteillä, joilla parannetaan metsikön puiden arvoa.

Kasvatushakkuu
Metsän hakkuuta, jonka jälkeen metsään jää kehityskelpoinen, kasvatettava puusto. Kysymyksessä voi olla harvennushakkuussa jätettävä puusto tai ylispuuhakkuussa vapautettava taimikko.

Kasvatuslannoitus
Puuston tarvitsemien ravinteiden lisäämistä metsään. Lannoituksen tarkoituksena on parantaa puuston kasvua.

Kasvu
Yksittäisen puun tai metsän puumäärän lisääntyminen tietyllä aikajaksolla, esimerkiksi vuodessa. Kasvu ilmaistaan yleensä prosentteina. Tietyn metsäalueen kasvu voidaan ilmoittaa myös kuutiometreinä hehtaaria kohden.

Kasvukausi
Vuotuinen ajanjakso, jolloin puut ja muut kasvit kasvavat kyseisen vuoden kasvun. Kasvukausi sijoittuu vuoden lämpimimpään ja valoisimpaan aikaan toukokuusta heinäkuuhun.

Kasvupaikkatyyppi
Kasvupaikkatyyppi kuvaa tietyn paikan ravinteisuutta ja edelleen puiden kasvua. Kasvupaikkaluokituksessa kangasmetsät on jaettu kuuteen luokkaan, jotka kuvaavat kangasmetsien viljavuutta ja puun kasvua. Ravinteikkain kasvupaikka on lehto ja karuin kuiva kangas. Vrt. metsätyyppi.

Kasvutappio
Puuston kasvun aleneminen verrattuna hyvin hoidetun, terveen metsän kasvuun. Kasvutappio voi syntyä esimerkiksi puustoon kohdistuvasta hyönteis- tai sienituhosta.

Katkonta
Puutavaran valmistuksen vaihe, jossa puun runko katkaistaan puutavarapölkyiksi haluttujen mittojen mukaisesti.

Katselmus
Metsälain mukainen katselmus tehdään metsälain määräysten laiminlyönnin tai lain vastaisen metsän käsittelyn arvioimiseksi.

Katselmustoimikunta
Lakisääteinen toimikunta, joka toteuttaa metsälain mukaisen katselmuksen, mikäli epäillään, että metsälakia on rikottu.

Kaukokartoitus
Kaukokartoitus tarkoittaa kohteen tarkastelua siihen koskematta jonkin työvälineen avulla. Metsien inventoinneissa ja tietojenkeruussa hyödynnetään satelliittikuvia, laserkeilausta ja ilmakuvia. Metsäkeskuksessa on käytössä kaukokartoitusavusteinen metsävaratiedon keruujärjestelmä, jossa käytetään laserkeilausta ja ilmakuvausta. Kaukokartoituksella kerättyä tietoa täydennetään koealamittauksin ja kohdennetun maastoinventoinnin avulla.

Kaukokuljetus
Puutavaran kuljettamista välivarastolta jalostuspaikalle. Kaukokuljetus voi tapahtua puutavara-autolla, junalla tai uittaen.

Kaulaaminen
Kaulatessa puusta poistetaan kuori noin 20–40 senttimetrin leveydeltä ympäri rungon, jonka jälkeen puu kuivaa pystyyn. Kaulaamista käytetään esimerkiksi haavan vesomisen torjumiseen metsänuudistamisessa ja taimikonhoidossa kaulaamalla alueella olevat kookkaat haavat.

Kehitysluokka
Metsien luokitus puuston metsänhoidollisen kehitysvaiheen mukaan. Kehitysluokilla metsät ryhmitellään aukeisiin aloihin, taimikoihin, kasvatusmetsiin sekä uudistettaviin ja luontaisesti uudistumassa oleviin metsiin. Kehitysluokkia on kaikkiaan yhdeksän ja jokaiseen kehitysluokkaan liittyy laatuarvio puuston kasvatuskelpoisuudesta.

Kehystilavuus
Puutavarapinon todellisen kuutiomäärän laskemisessa tarvittava apumitta, jota varten mitataan pinon pituus ja korkeus sekä leveys eli pinon puutavarapölkkyjen keskipituus.

Keidassuo
Suoalue, jonka keskiosa on reuna-alueita ylempänä ja yleensä karua avosuota. Käytetään myös nimitystä kohosuo.

Kelo
Pystyyn kuivunut harmaarunkoinen havupuu, yleensä mänty.

Kemiallinen vesakontorjunta
Kasvatettavaa taimikkoa haittaavan lehtipuuvesakon hävittämistä kasvinsuojeluaineiden avulla. Voi olla myös ennakkotorjuntaa, kuten kantokäsittelyä.

Keskiläpimitta
Metsikön elävien puiden keskiläpimitta, jota käytetään esimerkiksi metsän uudistamisajankohtaa arvioitaessa. Metsikön keskiläpimitta määritellään pohjapinta-alalla painotettuna.

Keskipituus
Metsikön puuston keskimääräinen pituus, joka määritellään rajatulta metsäalueelta.

Keskitilavuus
Tietyn metsäalueen puuston kokonaismäärä kuutiometreinä hehtaaria kohden.

Kestävä metsätalous
Metsävarojen käytössä turvataan metsien monimuotoisuuden, tuottavuuden ja uudistumiskyvyn säilyminen sekä sosiaalisten toimintojen ja viihtyisän elinympäristön tarpeet.

Kestävän metsätalouden rahoitustuki
Yksityismetsänomistajille tarkoitettu rahoitus, jolla metsänhoito- ja perusparannustoimenpiteiden lisäksi voidaan tukea myös arvokkaiden elinympäristöjen säästämistä ja metsäluonnon hoitoa. Käytetään usein lyhennettä Kemera-tuki.

Kesäpuu
Puun paksuuskasvuna vuosilustoon kasvukauden loppupuolella muodostunut tumma osa, josta käytetään myös nimitystä myöhäispuu.

Kevätpuu
Puun paksuuskasvuna vuosilustoon kasvukauden alkupuolella muodostunut vaalea osa, josta käytetään myös nimitystä varhaispuu.

Kiertoaika
Kiertoajalla tarkoitetaan puuston kehittymiseen taimesta tukkipuuksi kuluvaa aikaa vuosina. Käytännössä uudistushakkuusta seuraavaan uudistushakkuuseen kuluva aika.

Kiintokuutiometri
Puutavaran määrän kuorineen kertova mittayksikkö. Kiintokuutiometriin ei sisälly pinossa pölkkyjen väliin jääviä ilmarakoja, vaan ilmoitettu määrä on kiinteää puuta. Yksikkönä on virallisesti kuutiometri, m3.

Kiintotilavuus
Suomalaisen käytännön mukaan pyöreän puutavaran määrä ilmoitetaan kiintotilavuutena, johon sisältyy myös puun kuori. Hakkeen ja sahanpurun määrä voidaan myös ilmoittaa kiintotilavuutena, joka lasketaan muuntokertoimilla irtokuutiometreistä. Yksikkönä on virallisesti kuutiometri, m3.

Kitumaa
Metsätalousmaan yleisessä viljavuusluokituksissa käytettävä nimitys huonokasvuisesta metsämaasta. Ks. Metsätalousmaa.

Kivennäismaa
Maalajeista muodostunut metsänkasvualusta, jonka pinnalla on normaalisti erilaisista kasvijätteistä muodostunut metsämaan pintakerros, humus. Vrt. Kangas.

Klapi
Saunan pesään tai takkaan sopiva polttopuu.

Kokonaispoistuma
Tietyllä aikajaksolla metsistä poistuva puumäärä, johon lasketaan hakattu puumäärä sekä luontaisesti poistuva puumäärä.

Kokoojaura
Metsässä hakkuualueella oleva ura, joka toimii metsäkuljetuksen pääväylänä, kun puutavaraa kuljetetaan välivarastolle.

Konekorjuuketju
Puutavaran hakkuussa ja metsäkuljetuksessa tarvittava hakkuu- ja kuljetuskalusto, jossa on hakkuukoneiden tuotosta vastaava määrä metsätraktoreita puutavaran välivarastolle kuljettamista varten.

Konkelo
Metsän hakkuussa tai esimerkiksi myrskytuhon seurauksena toisia puita vasten nojalleen jäänyt puun runko.

Korjuu
Metsätaloudessa puun korjuulla tarkoitetaan puutavaran valmistuksen ja välivarastolle päätyvän metsäkuljetuksen muodostamaa kokonaisuutta.

Korjuuketju
Puutavaran hakkuussa ja metsäkuljetuksessa tarvittavien koneiden ja työvoiman käytön suunnittelu toimivaksi kokonaisuudeksi. Vrt. Konekorjuuketju.

Korpi
Puustoinen suoalue, joka on yksi soiden luokituksen kolmesta pääluokasta. Muut pääluokat ovat neva ja avosuot.

Kotitarvepuu
Puutavara, jota ei myydä tulojen saamiseksi vaan on hakattu metsänomistajan omiin tarpeisiin, esimerkiksi poltto- tai rakennuspuuksi.

Kourakasa
Puutavaran hakkuussa tehtävä pölkkykasa metsäkuljetusta varten. Kourakasoja tehdään koneellisessa hakkuussa sekä miestyönä tehtävässä hakkuussa.

Kourukoukka
Avojuuristen puuntaimien sekä kookkaiden paakkutaimien istutuksessa käytettävä työväline.

Kuitupuu
Pieniläpimittainen puutavara, jota käytetään metsäteollisuudessa erilaisten massojen, kuten selluloosan, raaka-aineena.

Kulo
Metsäpalo, joka on syttynyt esimerkiksi salamasta tai ihmisen huolimattomasta tulenkäsittelystä.

Kulonkiertämä
Metsäalue, jossa ei ole pitkään aikaan, käytännössä yli 200 vuoteen, esiintynyt metsäpaloa. Tällaisesta alueesta käytetään myös nimitystä palorefugio.

Kulotus
Humuskerroksen polttaminen hakkuutähteiden kanssa metsänuudistamisen olosuhteiden parantamiseksi.

Kunnostusojitus
Aikaisemmin ojitetun alueen vesitalouden parantamista vanhoja ojia perkaamalla ja täydennysojia kaivamalla.

Kuntta
Kasvijätteiden muodostama huopamainen kerros kivennäismaan pinnalla. Etenkin Pohjois-Suomen vanhoissa kuusikoissa heikentää kasvualustan elinvoimaisuutta ja haittaa merkittävästi luontaista uudistumista.

Kuorinta
Puutavaran käsittelyä, jossa puun kuori poistetaan osittain tai kokonaan. Nykyisin puutavaran kuorinta tehdään tehtaalla tai muulla jalostuspaikalla.

Kuormajuonto
Puutavaran metsäkuljetusta kuormaa kantavalla metsätraktorilla.

Kuormatraktori
Puutavaran metsäkuljetukseen tarkoitettu kuormaa kantava, yleensä runko-ohjauksella varustettu traktori. Käytetään myös nimitystä metsätraktori.

Kuormaus
Puun korjuussa ja kaukokuljetuksessa kuormauksella tarkoitetaan puutavarapölkkyjen lastaamista ajoneuvoon.

Kuutioiminen
Tietyn puutavaraerän kiintotilavuuden mittaus ja laskenta.

Kuvio
Metsässä kuviolla tarkoitetaan toimenpidetarpeiltaan, kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäistä metsän osaa. Käytetään myös nimitystä metsikkö tai metsikkökuvio.

Kuvioluettelo
Kooste metsätilan kuvioista. Vrt. kuvio

Kylvö
Metsänviljelyä, jossa uusi taimikko perustetaan levittämällä metsänuudistamisalueelle puun siemeniä. Kylvö voidaan tehdä koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä tai käsin miestyönä.

Käteiskauppa
Puukauppatapahtuma, jossa myydään yleensä metsänomistajan toimesta valmis puutavaraerä tien varressa välivarastolla. Tällöin kaupasta ei ole tehty ennakkosopimusta. Vrt. Hankintakauppa.

Kääntömätästys
Kaivinkoneella tehtävää maanmuokkausta, jossa kivennäismaa käännetään mättääksi samaan kuoppaan.

L
Laatuharvennus

Kasvatettavan metsän harvennusta, jossa poistetaan teknisesti heikkolaatuista puustoa.

Laho
Elävän puun tai puutavaran puuaineksessa oleva sienten aiheuttama vaurio, joka huonontaa puun käyttöä raaka-aineena.

Laikku
Metsänuudistamisalueella oleva kohta, josta kivennäismaa on paljastettu humuskerrosta poistamalla koneellisesti tai käsin, esimerkiksi kourukuokalla. Laikku soveltuu metsänviljelyssä istutus- tai kylvökohdaksi.

Laikkumätästys
Kaivinkoneella tehtävää maanmuokkausta, jossa pintamaasta tehdään pitkänomainen, noin 10 – 20 cm paksu kohouma.

Laikutus
Metsänuudistamisalueella tehtävää maanpinnan käsittelyä, jossa humuskerrosta rikotaan ja parannetaan istutuksen ja kylvön onnistumista.

Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta
Laki, jonka perusteella yksityismetsänomistajat voivat saada valtion rahoitusta metsänhoito- ja perusparannustoimenpiteisiin sekä arvokkaiden elinympäristöjen säästämiseen ja metsäluonnon hoitoon.

Lakimetsä
Korkeilla alueilla, lähinnä Pohjois-Suomessa sijaitsevia metsäalueita, joiden käsittelyä varten olemassa erityisohjeet.

Lannoitus
Ravinteiden lisäystä metsämaan ravinnetasapainon korjaamiseksi tai puuston kasvun lisäämiseksi. Lisäravinteet voidaan levittää maastoon käsin tai koneellisesti.

Laserkeilaus metsävaratiedonkeruussa
Tiedon keräämistä laserkeilaimella lentokoneesta noin kahden kilometrin korkeudesta. Menetelmää käytetään metsävaratiedon keruussa. Tuloksena saadaan kolmiulotteista tietoa metsän ja maaston rakenteesta. Vrt. kaukokartoitus

Laskeutusallas
Vesiensuojelua varten tehty allas, jonka avulla kerätään kiintoaines ojitusalueilta kertyvistä valumavesistä.

Latvus
Sellainen osa puun rungosta, jossa sijaitsevissa oksissa on elävät neulaset tai lehdet.

Latvuskerros
Metsässä puut kasvavat keskinäisen kilpailun vuoksi eri pituisiksi ja muodostavat sen mukaan eri korkeuksille asettuvia latvusryhmiä, joita sanotaan latvuskerroksiksi. Yksittäinen puu asettuu sijaintinsa mukaan aina johonkin latvuskerrokseen, joita ovat päävaltapuut, lisävaltapuut, välipuut ja aluspuut.

Lehto
Ravinteikkaalla ja usein kalkkipitoisella maaperällä sijaitseva vehreä ja lajistoltaan runsas metsä. Lehdon puusto on usein lehtipuuvaltainen.

Leimaus
Kasvatushakkuussa tehtävä poistettavien puiden valinta. Leimauksen tekee lähes aina metsuri tai hakkuukoneenkuljettaja hakkuutyön yhteydessä.

Leimikko
Metsään rajattu alue puun myyntiä ja hakkuuta varten. Leimikkoa rajatessa ratkaistaan myös hakkuutapa eli se, miten metsä on tarkoitus käsitellä.

Lenkous
Metsätaloudessa lenkous tarkoittaa puun rungon tasaista käyryyttä. Lenkous vaikuttaa esimerkiksi sahatukin laatuun ja jalostusarvoon.

Lepokuvio
Metsikkökuvio, jolle ei ehdoteta hakkuuta eikä muutakaan käsittelyä talouskaudella, käytännössä metsäsuunnitelman voimassaoloaikana.

Letto
Avosuo, joka on luontaisesti puuton mutta yleensä runsasraviteinen.

Lietekuoppa
Metsäojaan tehty syvennys, kuoppa, joka kerää kiintoainesta ojassa virtaavasta vedestä.

Lohko
Hakattavan alueen (leimikon) osa, jolla käytetään yhtenäistä puunkorjuun menetelmää.

Lumituho
Metsätaloudessa lumituholla tarkoitetaan puiden latvuksiin kertyneen lumen painosta tapahtuvaa oksien ja runkojen vaurioitumista.

Luonnonmetsikkö
Luonnontilaisena säilynyt metsä, jota ei ole harvennettu tai muutoin käsitelty ihmisen toimesta.

Luonnon monimuotoisuus
Lajien välistä ja sisäistä vaihtelua, perimän monimuotoisuutta, lajien ja erilaisten elinympäristöjen runsauden vaihtelua sekä elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutusta. Metsäluonnon monimuotoisuuden mittareina voidaan käyttää esimerkiksi alueen lajien lukumäärää, lehtipuun osuutta sekä kuolleen, lahoavan puun määrää.

Luonnonmuistomerkki
Luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu yksittäinen kohde, esimerkiksi kookas puu, siirtolohkare tai hiidenkirnu.

Luonnonpuisto
Lain nojalla valtion maalle perustettu luonnonsuojelualue, jolla turvataan luonnonmukaista kehitystä. Alueella on tärkeä merkitys tieteelliselle tutkimukselle tai opetukselle, jonka vuoksi kansalaisten vapaata liikkumista luonnonpuistoissa on rajoitettu.

Luonnontilainen suo
Suo, jonka vesi- ja ravinnetalouteen ei ole ihmisen toimesta missään vaiheessa vaikutettu ja alueelle tyypillinen suoluonto ei ole muuttunut.

Luontainen uudistaminen
Suunnitelmallinen metsänuudistaminen, jossa uusi taimikko syntyy alueella olevien siemenpuiden tai uudistettavan alueen reunametsän siementämänä. Luontaista uudistamista voidaan edistää kasvatettavia taimia häiritsevän vesakon raivauksella ja maanmuokkauksella.

Luontokohde
Luontokohteet ovat erilaisia luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita talousmetsissä. Metsälaki ja luonnonsuojelulaki määrittelevät joukon lakien nojalla suojeltavia kohteita. Metsätilan tietoihin kirjataan myös muutoin arvokkaat kohteet, joiden säilyttäminen on vapaaehtoista. Kts. Metsälain arvokas elinympäristö; Natura-alue

Luovutusmittaus
Mittaustapahtuma, jossa puutavaran myyjä ja ostaja toteavat puutavaran määrän ja laadun. Luovutusmittauksessa yleensä myös puutavaran omistusoikeus siirtyy myyjältä ostajalle.

Lusto
Vuosilusto, puun vuosirengas, joka muodostuu puun vuotuisessa paksuuskasvussa.

Lyly
Kallistuneessa puussa (havupuussa) mutkan alapuolelle muodostunutta lujuutta lisäävää reaktiopuuta, joka on kovaa ja normaalipuuta tummempaa. Käytetään myös nimitystä janhus. Sahatavarassa lyly voi aiheuttaa taipumista puun kuivuessa.

Lähikuljetus
Synonyymi metsäkuljetukselle, jolla tarkoitetaan puun kuljettamista esimerkiksi metsätraktorilla hakkuupaikalta maantien varteen välivarastolle.

Lämpösumma
Lämpösumma kuvaa vuotuisen kasvukauden pituutta. Lämpösumma pienenee etelästä pohjoiseen siirryttäessä ja sitä käytetään esimerkiksi arvioitaessa metsätalouden toimenpiteiden kannattavuutta. Lämpösumma muodostuu laskemalla yhteen kesän aikana kaikkien vuorokausien keskilämpötilan + 5 °C ylittävä osa. Vrt. d.d.

M
Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvat maa- ja puutarhatalous, maaseudun kehittäminen, metsätalous, eläinlääkintähuolto sekä siihen liittyvä eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta ja turvallisuus, kala-, riista- ja porotalous, vesivarojen käyttö ja hoito sekä maanmittaus.

Maalajite
Irtonainen maa-aines jaetaan raekoon perusteella maalajitteisiin, joita ovat lohkareet, kivet, karkea sora, hieno sora, karkea hiekka, hieno hiekka, karkea hieta, hieno hieta, karkea hiesu, hieno hiesu ja savi.

Maanmuokkaus
Maanmuokkauksella tarkoitetaan kivennäismaan pinnalla olevan humuksen rikkomista, jolloin parannetaan maaperän lämpö- ja ravinneolosuhteita ja ilmavuutta. Maanmuokkauksella voidaan tehdä menetelmästä riippuen kohoumia muokattavalle alueelle ja parantaa alueen vesitaloutta. Maanmuokkaus varmistaa metsänuudistamisen onnistumista ja helpottaa metsänviljelytyön toteuttamista.

Maannostuminen
Maan pintaosan jakautuminen huuhtoutumisen vaikutuksesta kerroksiksi, jotka ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan eroavat toisistaan sekä syvemmällä olevasta pohjamaasta.

Maannousema
Pystypuiden runkoja lahottava sieni, joka voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä metsänomistajalle. Ks. Juurikääpä.

Mahla
Lehtipuiden rungosta kolhun tai oksan katkeamisen seurauksena valuva ja kannoista pursuava neste, joka kuljettaa puussa ravinteita. Mahlaa kerätään ja käytetään ravintoaineena.

Maisemanhoito
Aktiivista maiseman arvojen suojelua, puuston ja muun kasvillisuuden tietynlaisen rakenteen ylläpitoa, hoitotöitä sekä entisöintiä ja maisemavaurioiden kunnostamista.

Massateollisuus
Kuitupuuta raaka-aineenaan käyttävä metsäteollisuus, jonka tuote on kuitumassa, yleisimmin sellu. Sellua käytetään paperin ja muiden tuotteiden raaka-aineena.

Mekaaninen vesakontorjunta
Raivaussahalla taikka vesurilla tehtävää taimikonhoitoa, jossa yleensä havupuuvaltaisesta taimikosta poistetaan kehittymistä haittaavaa vesasyntyistä lehtipuuta.

Menettämisseuraamus
Rikosoikeudellinen menettämisseuraamus eli konfiskaatio voi metsärikoksen tapauksessa tarkoittaa rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn ja mahdollisten rikoksentekovälineiden tuomitsemista valtiolle menetetyksi.

Menovaraus
Metsäverotuksessa, tiettynä verovuonna saatuja puunmyyntituloja voidaan siirtää tuloutettavaksi myöhemmin, 4 – 6 vuoden päähän. Menovarausta käytetään tulonhankkimisvuoden jälkeen syntyvien kulujen kattamiseen, esimerkiksi metsänuudistamisen yhteydessä.

Metsien sertifiointi
Vapaaehtoinen sopimus, jossa riippumaton osapuoli tarkastaa (auditoi), että sertifiointiin sitoutuneet tahot ovat toimineet ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan sekä etukäteen sovittujen sertifiointikriteerien mukaan. Yleisiä metsäsertifikaatteja ovat esimerkiksi PEFC ja FSC.

Metsikkö
Metsiköllä tarkoitetaan toimenpidetarpeiltaan, kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäistä metsän osaa. Kts. Kuvio.

Metsittäminen
Puuttoman alueen, esimerkiksi vanhan pellon tai muussa käytössä olleen maa-alueen, kuten hiekkakuopan muuttaminen metsäksi istuttamalla.

METSO-ohjelma
METSOna tunnetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma, jonka tarkoituksena on turvata metsien monimuotoisuutta nykyisin ja myös uusin keinoin, joissa monimuotoisuuden turvaaminen perustuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen, kuten luonnonarvokauppaan ja luonnonhoitoalueisiin.

Metsurivalinta
Metsuri tekee harvennushakkuussa poistettavien puiden valinnan hakkuutyön yhteydessä.

Metsä
Kasvillisuuden peittämä ekosysteemi, johon kuluu puusto ja muu kasvillisuus, maaperä sekä elollinen luonto. Maailmanlaajuisesti metsänä pidetään vähintään puolen hehtaarin laajuista aluetta, josta puiden latvukset peittävät vähintään kymmenen prosenttia ja puut kasvavat vähintään viisi metriä korkeiksi.

Metsäautotie
Puutavaran kuljetukseen ja muihin metsätalouden tarpeisiin maanomistajan aloitteesta rakennettu yksityistie.

Metsähallitus
Valtion liikelaitos, joka huolehtii hallinnassaan olevista valtion metsistä ja muusta maaomaisuudesta. Metsähallitus myös hallinnoi ja hoitaa pääosaa Suomen luonnonsuojelualueista.

Metsäneuvosto
Maakunnan metsätalouden organisaatioista ja sidosryhmiltä koottu neuvosto, joka toimii metsäkeskuksen tukena alueellisten metsäohjelmien seurannassa ja toimeenpanossa. Neuvostot seuraavat ja ottavat kantaa myös muihin metsäsektorin kannalta tärkeisiin alueellisiin ohjelmiin ja suunnitelmiin.

Metsäkasvillisuusvyöhyke
Suurilmastoon ja metsäkasvillisuuteen perustuvat vyöhykkeet, joihin koko Suomi on jaettu. Metsäkasvillisuusvyöhykejakoa hyödynnetään kasvupaikkatyyppeihin perustuvassa metsämaan tuottokyvyn arvioinnissa.

Metsäkuljetus
Puun kuljettamista esimerkiksi metsätraktorilla hakkuupaikalta maantien varteen välivarastolle. Vrt. juonto – lähikuljetus.

Metsälaki
Metsien hoitoa ja käyttöä ohjaava laki, jota sovelletaan metsätalousmaalla omistajaryhmästä riippumatta ja sen tarkoituksena on edistää metsien kestävää käyttöä ja biologisen monimuotoisuuden säilymistä.

Metsälain tarkoittama erityisen arvokas elinympäristö
Lajien säilymisen ja siten metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeä, pienialainen ja ympäristöstään erottuva alue, jonka ominaispiirteet ovat säilyneet luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena. Erityisen tärkeät elinympäristöt määritellään metsälaissa.

Metsälö
Metsälö on yhden metsänomistajan metsistä muodostuva kokonaisuus, jotka voivat olla yhdessä tai useammassa metsäpalstassa.

Metsämaa
Metsätalouden maata, jossa puuston kasvu on yli yhden m3 vuodessa hehtaaria kohden. Vrt. metsätalouden maa.

Metsänhakkuusopimus
Puukauppatapahtuma, jossa metsänomistaja luovuttaa puun ostajalle kirjallisella sopimuksella oikeuden hakata metsästään puita. Metsänomistaja saa kaupassa puiden arvon mukaisen hinnan ja puun ostaja vastaa puun korjuun toteuttamisesta. Metsänhakkuusopimus koskee ennalta sovittua, rajattua hakkuualuetta. Ks. Leimikko.

Metsänhoito
Metsissä suoritettavia toimenpiteitä, joilla uudistetaan, kasvatetaan tai suojellaan metsiä luonnon monimuotoisuus, tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet ja metsien virkistyskäyttö huomioiden.

Metsänhoitosuositukset
Metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön tarkoitetut, metsäntutkimukseen ja kokemukseen perustuvat toimenpidesuositukset metsien käsittelyä varten.

Metsänhoitoyhdistys
Metsänomistajien yhteenliittymä, yhdistys, jonka tarkoituksena on parantaa alueensa yksityismetsätalouden kannattavuutta tarjoamalla metsätalouden palveluja sekä ammattiapua metsänomistajien käyttöön.

Metsänjalostus
Perinnöllisiltä ominaisuuksiltaan paremman metsänviljelymateriaalin kehittäminen. Tavoitteena voi olla esimerkiksi puiden kasvu- ja laatuominaisuuksien sekä taudinkestävyyden parantaminen.

Metsänkäyttöilmoitus
Metsänhakkuusta on metsälain mukaan tehtävä ilmoitus Metsäkeskukselle. Uudistamishakkuuta suunniteltaessa ilmoitetaan myös tulevat uudistamistoimet. Metsänkäyttöilmoituksen tekemisestä vastaa maanomistaja, mutta usein hakkuuoikeuden haltija tai leimikonsuunnittelija laatii ilmoituksen metsänomistajan valtuuttamana.

Metsänlannoitus
Ravinteiden lisäystä metsämaan ravinnetasapainon korjaamiseksi tai puuston kasvun lisäämiseksi. Lisäravinteet voidaan levittää maastoon käsin tai koneellisesti.

Metsänparannus
Metsien puuntuottokykyä, puuston laatua sekä puutavaran kuljetusmahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä. Yksityismetsissä tehtävään metsänparannukseen on saatavissa valtion varoista tukea. Ks. Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta.

Metsätuhovalmiussuunnitelma
Metsäkeskuksen tehtäviin kuuluu metsätuhoihin varautuminen. Valtakunnallisen metsätuhovalmiussuunnitelman ylläpito on organisaation lakisääteinen tehtävä.

Metsänviljely
Uuden metsän perustamista taimia istuttamalla tai siemenistä kylvämällä.

Metsäojitus
Soilla tai veden vaivaamilla kivennäismailla metsän kasvua haittaavan veden ohjaamista pois kaivettavia ojia pitkin. Metsäojitus on käytännössä kaivinkoneella tehtävää, vanhojen ojitusalueiden kunnostamista.

Metsäsertifiointi
Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus, jossa riippumaton osapuoli tarkastaa (auditoi), että sertifiointiin sitoutuneet tahot ovat toimineet ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan sekä etukäteen sovittujen sertifiointikriteerien mukaan. kts. sertifiointi

Metsäsuunnitelma
Tilan metsien hoito- ja käyttösuunnitelma 10-vuotiseksi talouskaudeksi. Metsäsuunnitelman laatii metsäammattihenkilö metsänomistajan esittämien tavoitteiden mukaisesti ja toimenpide-esityksissä voidaan painottaa puuntuotannon ohella luonnon- ja maisemanhoitoa, riistataloutta tai virkistyskäyttöä.

Metsätalousmaa
Metsätalouden käytössä oleva maa, joka jaetaan puuntuottokyvyn  eli puuston kasvuedellytysten mukaan metsämaahan, kitumaahan ja joutomaahan. Näiden lisäksi erotellaan muu metsätalouden maa, jolla tarkoitetaan metsäteiden, varastojen yms. alueiden alle jääviä maa-alueita.

Metsätie
Yksityistie, joka on tarkoitettu pääasiassa metsätalouden kuljetuksiin.

Metsätilanomistaja
Metsää omistava henkilö, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa muusta kuin maatilataloudesta. Tilaan voi silti kuulu metsän lisäksi viljelysmaata.

Metsätraktori
Puutavaran metsäkuljetukseen tarkoitettu kuormaa kantava, yleensä runko-ohjauksella varustettu traktori.

Metsätuho
Metsätuholla tarkoitetaan esimerkiksi hyönteisten, sienitautien, eläinten tai tuulen puustolle aiheuttamia merkittäviä vaurioita, joista metsänomistajalle aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Ks. Bioottiset ja abioottiset metsätuhot.

Metsätyypit
Pintakasvillisuuteen perustuva metsämaiden ravinteisuutta ja samalla puuntuottokykyä kuvaava luokitus. Vrt. Kasvupaikkatyyppi.

Metsävaratieto
Metsävaratiedolla tarkoitetaan paikkatietoja, jotka kuvaavat metsiä sekä niiden hoitoa ja käyttöä. Metsän tietoja ovat muun muassa kasvupaikka, puusto, lakisääteisesti suojeltavat luontokohteet sekä muut erityspiirteet.

Metsäverotus
Metsätalouden tulosta maksettava vero, joka perustuu kaikilla metsänomistajilla vuoden 2005 jälkeen puutavaran myynnistä kertyneisiin tuloihin.

Metsävähennys
Verovähennys, jonka metsänomistaja voi tehdä sellaisesta metsätulosta, jonka hän saa ostamaltaan metsämaalta myymästään puutavarasta. Metsävähennys koskee vuonna 1993 ja sen jälkeen ostettuja metsämaita.

Minimitekijä puun kasvussa
Puun kasvuun vaikuttava tekijä, esimerkiksi vesitalous tai jokin ravinne, joka rajoittaa puun kasvua.

Mittasakset
Perinteinen työkalu puun läpimitan mittaamiseen. Mittasaksiin voi liittyä myös elektroninen tallennus- ja laskentakomponentti.

Mittaustodistus
Puukaupan osapuolien, metsänomistajan tai hänen edustajansa sekä puun ostajan edustajan hyväksymä loppuselvitys puukaupasta, jossa todetaan kaupan kohteena olleen puutavaran määrä ja laatu sekä korjuujälki. Tyytymättömyys mittaustulokseen, puutavaran laatuun tai korjuujälkeen on esitettävä ennen mittaustodistuksen allekirjoittamista.

Monikäyttö
Metsäalueen käyttäminen moneen eri tarkoitukseen, kuten marjastukseen, metsästykseen, virkistykseen ja luontomatkailuun puuntuottamisen ohella.

Monitoimikone
Metsätaloudessa monitoimikone on useita puutavaran hakkuun vaiheita tekevä metsäkone. Vrt. Hakkuukone.

Muuttuma
Ojitettu suo, jossa puuston kasvu on elpynyt vesitalouden parannuttua ja pintakasvillisuudessa on nähtävissä muutoksia luonnontilaiseen suohon verrattuna.

Myyntihakkuu
Puutavaran hakkuuta, josta kertyvän puutavaran metsänomistaja myy tulojen saamiseksi.

Myyntiverotus
Tuloverolaissa tarkoitettua metsätalouden pääomatulojen eli puusta saatavien myyntitulojen verotusta. Vuoden 2005 jälkeen myyntiverotusta on sovellettu kaikkiin metsänomistajiin.

Mätästys
Tiivispohjaisille, liiasta vedestä kärsiville kivennäismaille soveltuva maanmuokkausmenetelmä. Muokattavalle alueelle tehdään kaivinkoneella kohoumia taimien istutusta varten.

N
Natura-alue

Euroopan unionin tärkein keino pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen on Natura 2000-ohjelma. Ohjelmaan kuuluva suojelualueverkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Tällaisia luontotyyppejä on Euroopassa noin 200 ja lajeja noin 700.

Naveromätästys
Kts. Ojitusmätästys

Neulasanalyysi
Puiden ravinnetilanteen selvittämistä neulasista tutkimalla. Voidaan tehdä esimerkiksi metsänlannoitusta suunniteltaessa tai puustossa ilmeneviä kasvuhäiriöitä tutkittaessa.

Neva
Luontaisesti puuton ja vähäravinteinen avosuo.

Nila
Puun kuoren alla oleva solukko, jota pitkin yhteyttämistuotteet kulkeutuvat puun muihin osiin.

Nuoren metsän hoito
Kestävän metsätalouden rahoitustuen mukainen työlaji, johon voi sisältyä taimikonhoitoa, nuoren metsän harvennusta ja siihen liittyvää energiapuun korjuuta.

O
Ojikko

Ojitettu suo, jossa ojituksen vaikutukset eivät vielä merkittävästi näy puustossa tai kasvillisuudessa.

Ojitus
Metsäojitusta soilla tai veden vaivaamilla kivennäismailla. Metsän kasvua haittaava vesi ohjataan pois kaivettavia ojia pitkin. Metsäojitus on käytännössä kaivinkoneella tehtävää, vanhojen ojitusalueiden kunnostamista.

Ojituskelpoisuus
Osoittaa ojituksen kannattavuutta eli arvion siitä, miten alueen puuntuottokyky ojituksella paranee.

Ojitusmätästys
Kaivinkoneella tehtävää maanmuokkausta, jossa alueelle tehdään matalia ojia ja niistä kertyvästä maasta laakeita mättäitä taimien istutusta varten. Käytetään myös nimitystä naveromätästys.

P
Paahderinne

Harjun tai vastaavan reunamuodostuman jyrkähkö, valoisan paahteinen etelän-lounaan suuntainen rinne.

Paakkutaimi
Metsänviljelyssä käytettävä puuntaimi, joka on kasvatettu turvepaakkuun. Puun juuret ovat istutettaessa turvepaakun sisällä. Käytetään myös nimitystä pottitaimi.

Paksuuskasvu
Puiden paksuuskasvulla tarkoitetaan rungon läpimitan lisäystä tiettynä ajanjaksona.

Paljasjuuritaimi
Metsänviljelyssä käytettävä puuntaimi, jonka juuristo on paljaana. Paljasjuuritaimien käyttö istutuksessa on nykyisin harvinaista.

Palle
Maata muokattaessa auraamalla palle muodostuu kohtaan, jossa käännetty maa-aines on muokkaamattoman maan päällä.

Palokäytävä
Kulotusalueelle suojavyöhykkeen ulkoreunaan tehtävä, noin 60 cm leveä kivennäismaan paljastava käytävä, josta kangashumus ja muu eloperäinen aines käännetään kulotusalueelta poispäin. Palokäytävästä käytetään myös nimitystä palokuja tai -oja ja sen tekeminen sisältyy kulotuksen valmistelutöihin.

Palorefugio
Metsäalue, jossa ei ole pitkään aikaan, käytännössä yli 200 vuoteen esiintynyt metsäpaloa.

Palsa
Pohjois-Suomen soilla roudan synnyttämä kookas turvekohouma.

Palsta
Leimikosta työntekijää tai työkonetta varten rajattu työskentelyalue, hakkuupalsta.

Parkki
Puun kuori.

Peittaus
Metsänviljelyssä ja taimitarhoilla käytettävän kylvösiemenen suojakäsittely.

Perinneympäristö
Ihmisvaikutuksesta syntyneitä elinympäristöjä. Perinneympäristöjä hoidetaan jatkamalla sen syntyyn aikanaan vaikuttanutta käyttöä kuten karjanlaidunnusta tai niittoa. Perinneympäristöt löytyvät vanhojen maatilapihapiirien ympäristöstä.

Perkaus
Taimikonhoitoa, jossa poistetaan kasvatettavaa puustoa haittaavaa kasvustoa, yleensä vesasyntyistä lehtipuuta.

Pienvesi
Lähteet, lähteiköt, tihkupinnat sekä purot ja norot. Metsälaki suojaa pienvesiä sekä niiden välitöntä lähiympäristöä.

Pihka
Havupuun uuteaine. Puu suojaa ulkoisen vaurion seurauksena syntyneen kohdan valuttamalla pihkaa torjuakseen lahosienten iskeytymisen.

Pinokuutiometri
Mittayksikkö, jota käytetään lähinnä halkoja mitattaessa.

Pinta-alaverotus
Maatilatalouden tuloverolain mukainen metsäverojärjestelmä, joka oli käytössä vuoteen 2005 asti. Pinta-alaveroa maksettiin joka vuosi riippumatta puunmyyntituloista.

Pituuskasvu
Puun vuotuinen pituuden lisäys, joka esimerkiksi männyllä on helppo arvioida selvästi erottuvien oksakiehkuroiden väleinä.

Podsoli
Suomen yleisin maannostyyppi, jota syntyy tyypillisesti viileänkosteassa, humidisessa ilmastoissa. Ks. Maannostuminen.

Pohjapinta-ala
Metsässä puiden runkojen 1,3 m:n korkeudelta yhteenlaskettu poikkileikkauspinta-ala, joka ilmoitetaan neliömetreinä hehtaaria kohden (m2/ha). Pohjapinta-alaa käytetään esimerkiksi puumäärän arvioinnissa ja metsän harvennustarpeen määrittelyssä. Pohjapinta-alan arvioimisessa käytetään relaskooppia.

Poikaoksa
Yleensä paksu, jyrkästi ylöspäin kasvava oksa, joka alentaa tukkipuun rungon laatua ja taloudellista arvoa.

Poistuma
Metsästä lähtevä puumäärä, johon sisältyy hakattu puutavara ja luontaisesti elävästä puustosta poistuva puumäärä.

Pottiputki
Metsänviljelyssä käytettävä työväline, jota käytetään paakkutaimien istutukseen.

Propsi
Kuitupuupölkyistä käytettävä nimitys.

Puukauppa
Puutavaran myyntitapahtuma, joka perustuu metsänomistajan ja puun ostajan väliseen puukauppasopimukseen. Puukauppa voidaan tehdä pystykauppana, hankintakauppana tai käteiskauppana.

Puutavara
Nimitys, jota käytetään pyöreästä, halkaistusta ja haketetusta puusta, joka on metsästä hakattu ja kuljetettu välivarastolle.

Puutavaran teko
Metsässä tapahtuva puutavaran valmistusta, johon sisältyy puun kaato, karsinta, katkonta eri puutavaralajeiksi ja kasaus puutavaran metsäkuljetusta varten. Vrt. Hakkuu.

Puutavaralaji
Metsästä hakattu puutavara ryhmitellään jalostustarkoituksen tai muun käyttötarkoituksen perusteella puutavaralajeiksi, esimerkiksi sahatukeiksi, kuitupuuksi ja pylväiksi.

Puutuoteteollisuus
Mekaanisesta metsäteollisuudesta, sahoista sekä vaneri- ja levytehtaista käytettävä yleisnimitys.

Pystyhinta
Puun ostajan metsänomistajalle maksama puun hinta pystykaupassa, jossa puun ostaja toteuttaa puutavaran hakkuun ja metsäkuljetuksen. Käytetään myös nimitystä kantoraha ja kantohinta.

Pystykarsinta
Kuivien ja kasvussa taantuneiden oksien karsimista pystypuista. Tavoitteena on parantaa metsikön tuottoa lisäämällä päätehakkuussa saatavan oksattomien tyvitukkien määrää.

Pystykauppa
Puun myyntitapahtuma, jossa metsänomistaja luovuttaa puun ostajalle hakkuuoikeuden metsäänsä sovitulle, ennalta rajatulle alueelle. Ostaja kaataa puut, kuljettaa ne pois metsästä ja vastaa kokonaisuudessaan puun korjuusta. Metsänomistaja saa myymistään puista pysty- eli kantohinnan.

Pääpuulaji
Metsässä kasvava puulaji, jonka hyväksi hakkuu- ja hoitotoimenpiteet pääsääntöisesti tehdään.

Päätehakkuu
Uudistuskypsän metsän hakkuuta, jonka jälkeen alueelle on tarkoitus saada uusi taimikko luontaisesti tai viljellen. Päätehakkuutapoja ovat esimerkiksi avohakkuu, siemen- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu.

Pökkelö
Pystyyn kuollut, vähitellen lahoava puu. Pökkelöillä on oleellinen merkitys luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja ne säilytetään aina hakkuiden ja muiden toimenpiteiden yhteydessä.

Pölkky
Tietyn puutavaralajin mitta- ja laatuvaatimukset täyttävä, yleensä 3 – 6 metriä pitkä puun rungon osa.

R
Raakapuu

Puuta jalostavan teollisuuden raaka-aineeksi menevästä puusta käytettävä yleisnimitys.

Raekoostumus
Maa-aines on usean maalajitteen seos. Raekoostumus ilmaisee eri maalajitteiden osuudet.

Raivaus
Metsänuudistamista haittaavan puuston poistamista uudistamisalalta tai puun korjuuta haittaavan alikasvoksen poistamista kasvatusmetsästä.

Raivaussaha
Taimikonhoitoon ja raivaukseen kehitetty polttomoottorikäyttöinen metsätyökone.

Ranka
Puun rungon osa, josta on karsittu oksat.

Rasi
Rasiinkaato tarkoittaa, että puut kaadetaan alkukesällä ja jätetään karsimattomina 2 – 3 viikoksi metsään kuivumisen nopeuttamiseksi. Vihreä latvus kuivattaa lehtien kautta myös puun runkoa. Hyötynä rasiinkaadosta on esimerkiksi polttopuun nopeampi kuivuminen.

Relaskooppi
Metsänarvioinnissa käytettävä väline, jota käytetään puuston pohjapinta-alan määrittelemiseen.

Rinnankorkeus
Puun rungon kohta, joka on 1,3 metrin korkeudella maan pinnasta tai ylimmästä juuren niskasta. Rinnankorkeutta käytetään erilaisissa puuston arvioinneissa, esimerkiksi pohjapinta-alaa, puuston ikää tai puun tilavuutta arvioitaessa.

Riukumetsä
Kookas taimikko, josta ei vielä kerry myyntikelpoista kuitupuuta.

Rouste
Maan jäätynyt pintavesi, joka varsinkin hienojakoisilla hiesu- ja savimailla voi katkoa juuria ja nostella taimia. Käytetään myös nimitystä pintarouta.

Routa
Maahuokosissa olevan veden jäätymistä talvella. Jäätyminen voi aiheuttaa maan pinnan liikkumista eli routimista.

Runkoluku
Puuston tiheyden määrittelyssä käytettävä tunnus, joka ilmaisee puiden kappalemäärän yhtä hehtaaria kohden. Runkolukua käytetään esimerkiksi taimikon hoitotarpeen arvioinnissa.

Räme
Puustoista suota, joka kasvaa pääasiassa mäntyä ja usein myös hieskoivua.

S
Sahatavara

Pyöreästä puusta jalostettu, puutuoteteollisuuden perustuote, esimerkiksi lauta, lankku ja parru.

Sahatukki
Puun rungosta tiettyjen mitta- ja laatuvaatimusten perusteella katkaistu pölkky, josta voidaan tuottaa sahatavaraa. Puun arvokkain osa.

Sekametsä
Metsää, jossa kasvaa vähintään kahta puulajia, joista molemmilla on merkittävä osuus metsän rakenteeseen.

Sekapuu
Metsässä pääpuulajin lisäksi kasvava muu puulaji.

Selluteollisuus
Kuitupuuta raaka-aineenaan käyttävä metsäteollisuus, jonka tuote on kuitumassa eli sellu. Sellua käytetään paperin ja muiden tuotteiden raaka-aineena.

Sertifiointi
Metsäsertifiointi tarkoittaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa sopimusta, jossa riippumaton osapuoli valvoo, että sertifiointiin sitoutuneet tahot ovat toimineet ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan sekä etukäteen sovittujen sertifiointikriteerien mukaan. Vrt. metsäsertifiointi

Siemenpuumetsikkö
Metsä, jossa on käynnissä männyn luontainen uudistaminen. Alueelle on jätetty 50 – 150 siemenpuuta hehtaaria kohden, joiden tarkoituksena on siementää alueelle uusi taimikko. Luontaisen uudistamisen alueelle on yleensä tehty myös raivaus ja maanmuokkaus.

Sosiaalinen kestävyys
Metsävarojen käytössä turvataan nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuus hyödyntää metsien tarjoamaa toimeentuloa sekä virkistys- ja kulttuuriarvoja.

Sukkessio
Metsäsukkessio on metsän luontainen kehittyminen aukeasta alasta yleensä ensin lehtipuuvaltaiseksi metsäksi ja lopulta vanhaksi havupuuvaltaiseksi metsäksi.

Suojavyöhyke
Pienveden tai muun erityisen luontokohteen ympärille jätettävä alue, jolla ei suoriteta hakkuita, maanmuokkausta tai muita luontokohteen ominaisuudet vaarantavia toimenpiteitä. Käytetään myös nimitystä suojakaista.

Suojuspuumetsikkö
Metsä, johon päätehakkuussa on jätetty kuusen luontaiseksi uudistamiseksi 100 – 300 puuta hehtaaria kohden. Suojuspuuston tarkoituksena on nimensä mukaisesti suojata alueella olevaa taimiainesta.

Suotyyppi
Luonnontilaisten soiden luokitus viljavuuden perusteella. Luokitus perustuu puulajistoon, puiden elinvoimaisuuteen ja muuhun kasvillisuuteen.

Suppa
Yleensä syvä, jyrkkärinteinen harjualueilla sijaitseva kuoppa, joka voi esiintyä yksittäin tai verkkomaisena suppamaastona. Supan ominaispiirre on viileä, kellarimainen pienilmasto.

Susipuu
Paksuoksainen, leveälatvuksinen ja ympäröivää puustoa kookkaampi puu, joka yleensä on huonolaatuinen ja vie kasvutilaa muilta puilta.

Sydänpuu
Puun rungon sisällä olevaa kuollutta ja pintapuuta kuivempaa puuainetta, joka esimerkiksi männyllä erottuu pintapuuta tummempana osana rungon poikkileikkauksessa.

Säästöpuut
Metsänuudistamisalueille jätettävää puustoa, jotka muodostavat osaltaan lahopuujatkumoa uuden metsän kasvaessa ja turvaavat näin metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilymistä. Säästöpuita jätetään uudistamisaloille keskimäärin 5 - 10 kappaletta hehtaarille eikä niitä myöhemmin missään vaiheessa korjata pois. Myös myrskyn kaatamat säästöpuut tulee jättää korjaamatta.

T
Taajamametsä

Taajaman lähialueen metsää, jonka ensisijainen tarkoitus on virkistyskäyttö ja asutuksen suojavyöhykkeenä toimiminen.

Taimikko
Nuorta metsää, joka hoitotarpeen mukaan jaetaan pieniin taimikoihin ja varttuneisiin taimikoihin.

Taimikon harvennus
Kasvatettavan puuston harventaminen sopivaan kasvatustiheyteen, joka määritellään runkoina hehtaaria kohden.

Taimikon hoito
Taimikon laatua parannetaan taimikonhoidolla. Oikein ajoitettu taimikonhoitotyö on puuston tiheyden ja puulajisuhteiden säätelyä. Parhaat puuyksilöt saavat lisää kasvutilaa ja metsikkö kehittyy myyntikelpoiseksi ensiharvennuskohteeksi. Puulajista ja sijainnista riippuen taimikonhoito tehdään noin viiden metrin valtapituudessa, ravinteikkailla kasvupaikoilla kolmen metrin pituudessa. Taimikonhoito pohjaa tulevaa ensiharvennusta, toimenpiteenä on taimikon harvennus.

Taimikon perkaus
Kasvatettavien puulajien kehittymistä haittaavien muiden puulajien poistamista taimikosta. Yleensä perkauksessa poistetaan vesasyntyistä lehtipuuta.

Taimikon vähimmäistiheys
Metsälain perusteella määritelty taloudellisesti kasvatuskelpoisen taimikon minimirunkoluku hehtaaria kohden.

Taimikonhoitotiheys
Metsänhoidollinen suositus siitä, kuinka monta tainta jätetään kasvamaan hehtaaria kohden taimikkoa harvennettaessa.

Taimikon varhaishoito
Taimikon varhaishoito tehdään muutaman vuoden kuluttua metsänviljelystä, kun taimet ovat vähän yli metrin mittaisia. Varhaishoito voi sisältää täydennysviljelyä, taimikon heinäystä, varhaisperkauksen ja -harvennuksen. Varhaishoito turvaa uuden taimikon vakiintumisen ja kuuluu siksi metsänomistajan uudistamisvelvoitteeseen.

Taimitarha
Taimitarhalla kasvatetaan siemenestä metsäpuiden taimia.

Taimityyppi
Taimi voi typiltään olla paljasjuurinen tai paakkutaimi. Lähes kaikki metsänviljelyssä käytettävät puuntaimet ovat nykyisin paakkutaimia.

Taloudellinen kestävyys
Metsävarojen käytössä turvataan metsien tuottavuus sekä nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuus taloudelliseen hyvinvointiin metsiä hyödyntämällä.

Talousmetsä
Metsää, jota hoidetaan ja käsitellään myyntikelpoisen, teollisuuden raaka-aineeksi soveltuvan puun tuottamiseksi. Talousmetsä ei kuitenkaan ole puupeltoa vaan se sisältää eri-ikäisiä ja eri puulajeista koostuvia metsiköitä. Luonnon monimuotoisuutta ylläpidetään talousmetsissä muun muassa säästämällä arvokkaita luontokohteita ja jättämällä hakkuuaukeille säästöpuita.

Tasaava luokitus
Puutavaran mittauksessa sovellettava luokitus. Esimerkiksi tukin läpimitan mittauksessa käytetään kahden senttimetrin tasaavaa luokitusta, jolloin luokat ovat 15 cm, 17 cm, 19 cm jne. 15 cm:n luokkaan kuuluvat tukit, joiden läpimitta on 14–15,9 cm, 17 cm:n luokkaan tukit, joiden läpimitta on 16 – 17,9 cm jne.

Tavaralajimenetelmä
Puunkorjuumenetelmä, jossa puun runko katkotaan hakkuupaikalla puutavaralajeiksi, tukeiksi ja kuitupuuksi.

Tehdasmittaus
Jalostuslaitoksen yhteydessä toimivalla mittausasemalla tehtävä puutavaraerän mittaus, jonka tulosta voidaan käyttää myös puukaupan maksujen perusteena.

Terveyslannoitus
Maaperän ravinnetasapainon korjaamiseksi tehtävä metsälannoitus.

Tietoimitus
Tilaisuus, jossa hyväksytään tulevan metsäautotien (tai muun yksityistien) paikka ja tieoikeudet sekä päätetään tieyksiköistä, jotka muodostavat kustannusten jakoperusteen osakkaiden kesken.

Turvekangas
Ojituksen tuloksena kehittynyt, kasvillisuudeltaan kangasmaata muistuttava metsän kasvupaikka.

Tykky
Talvella puun latvukseen kertynyt jää ja lumi, jonka painosta puun latva voi katketa.

Tyveäminen
Puun rungon katkaisu, jolloin tyvestä poistetaan kappale lahovian tai muun laatuvian vuoksi puutavaran hakkuun yhteydessä.

Tyvitervastauti
Juurikääpäsienen aiheuttama tauti männyn juuristossa. Puu pyrkii torjumaan sienen leviämistä voimakkaalla pihkottumisella, joka näkyy puun tyviosan poikkileikkauksessa puuaineksen tummumisena, tervastumisena.

Täydennysraja
Taimikon täydennysistutustarpeen selvittämistä varten määritellyt taimitiheydet kappaletta hehtaarilla. Jos taimikon todellinen tiheys alittaa täydennysrajan, taimikko täydennetään suositeltuun viljelytiheyteen istuttamalla.

Täydennysviljely
Metsänuudistamisen tuloksena syntyneen, harvan tai aukkoisen taimikon täydentämien istuttamalla.

U
Uhanalainen

Eliölaji on uhanalainen, kun olemassaolomahdollisuudet ovat heikentyneet. Uhanalaisuusarvioinnissa sovelletaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokitusta.

Uudisojitus
Ojittamattoman kohteen ensikertainen ojitus. Metsäsertifioinnin kriteerien perusteella ei uudisojituksia nykyisin tehdä.

Taimikon perustaminen
Metsänuudistaminen, uuden puusukupolven perustaminen luontaisesti tai viljellen.

Uudistushakkuu
Metsän hakkuutapa, jonka seurauksena alue uudistuu luontaisesti (siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu tai kaistalehakkuu) tai viljellään istuttamalla tai kylvämällä (avohakkuu).

Uudistamiskypsyys
Metsän kehityksen vaihe, jolloin uuden metsän perustaminen on tuottavampi vaihtoehto kuin vanhan puuston edelleen kasvattaminen. Tällöin metsä suositellaan uudistettavaksi. Uudistuskypsyyden ensisijainen kriteeri on puuston järeys, joka määritellään puuston keskiläpimitan perusteella. Toissijainen kriteeri on puuston ikä.

Uudistusala
Uudistamishakkuulla käsitelty metsikkö, jossa tehdään uudistamisen edellyttämiä toimenpiteitä, kuten raivausta, maanmuokkausta ja metsänviljelyä.

V
Vaihettumisvyöhyke

Metsän reuna-alue, esimerkiksi metsän ja pellon tai kivennäismaan ja suon selvästi erottuva raja-alue.

Vajaatuottoinen metsikkö
Metsä voi olla vajaatuottoinen, jos sen uudistaminen ennen metsänhoidollista uudistamiskypsyyttä on suositeltavampaa kuin edelleen kasvattaminen. Vajaatuottoisuus voi johtua esimerkiksi liian vähäisestä puuston määrästä, metsätuhon seurauksena heikentyneestä kasvusta tai kasvupaikalle sopimattomasta ja vähäarvoisesta puustosta.

Vakiintunut taimikko
Noin puolen metrin korkuinen, kehityskelpoinen taimikko, joka ei ole vaarassa heinittyä tai vesakoitua.

Valtakunnan metsien inventointi
Määräajoin toistuva metsien arviointi, jolla seurataan valtakunnan metsien kehitystä ja terveydentilaa. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI:n) toteuttaa Luonnonvarakeskus (LUKE).

Valtapituus
Metsikön sadan paksuimman puun keskipituus hehtaaria kohden. Valtapituus on tunnus, jota käytetään esimerkiksi metsikön harvennustarvetta ja -voimakkuutta arvioitaessa.

Valuma-alue
Alue, jolle sateena tai pohjavesivaluntana tuleva vesi purkautuu saman lasku-uoman, esimerkiksi joen kautta.

Vanerikoivu
Vaneriteollisuuden raaka-aineeksi soveltuva järeä koivurunko tai -pölkky.

Varastopaikka
Paikka, jonne puutavaraa on varastoitu. Paikka voi sijaita kaukokuljetusreitin varrella tai jonkin jalostuslaitoksen läheisyydessä.

Varte
Perusrunko, johon on versoksi kasvamaan kiinnitetty oksa. Metsätaloudessa varttamista käytetään siemenviljelmillä, jossa perusrunkoihin vartetaan halutun laatuisen kantapuun oksa.

Varttunut kasvatusmetsikkö
Järeää kasvatusmetsää, joka ei täytä suositeltua uudistamiskeskiläpimittaa. Varttuneen kasvatusmetsän käsittelytapoja ovat harvennus- ja väljennyshakkuut.

Verhopuusto
Yleensä kuusen taimien suojaksi jätettyä puustoa heinittyvillä ja hallanaroilla paikoilla.

Verovähennys
Metsäverotuksessa verovähennyksellä tarkoitetaan verotettavasta metsätulosta vähennettävää tulonhankkimismenoa, joita ovat esimerkiksi metsätalouteen hankittujen palvelujen kustannukset, aine- ja tarvikekustannukset sekä metsänomistajan matka- ja koulutuskulut.

Versosurma
Männynversosurma, surmakkasienen aiheuttama, mäntyjä ja lehtikuusia vaivaava sienitauti.

Vesakko
Vanhan emopuuston juuristosta hyödyntävä, suvuttomasti lisääntynyt lehtipuusto tai pensaikko, joka haittaa taimikon kasvua. Vesakko ei yleensä muodosta kehityskelpoista taimikkoa lahovikaisuutensa vuoksi.

Vesiensuojelu
Metsätaloudessa vesiensuojelulla tarkoitetaan, että eri toimenpiteitä toteutettaessa turvataan vesistöjen hyvälaatuisuuden ja vesiluonnon monimuotoisuuden säilyminen.

Viljelyhakkuu
Metsää uudistettaessa tehtävä hakkuu, jossa poistetaan kaikki taloudellisesti käyttökelpoinen puusto, alueelle jätettäviä säästöpuita lukuun ottamatta. Viljelyhakkuun, samoin kuin avohakkuunkin jälkeen alue istutetaan tai kylvetään uudeksi taimikoksi.

Virallinen mittaaja
Puutavaran mittauslain mukaan virallinen mittaaja voi tehdä tarkastusmittauksen, elleivät puutavaran myyjä ja ostaja pääse yhteisymmärrykseen puutavaraerän määrästä tai laadusta.

Visakoivu
Rauduskoivun perinnöllinen muunnos, jonka runko on muhkurainen ja puuaines kuviollista.

Vuosirengas
Puun vuotuinen paksuuskasvu muodostaa vuosirenkaan eli vuosiluston. Vuosirenkaassa on vaalea osa eli kevätpuu ja tumma osa eli kesäpuu. Kannossa tai muussa poikkileikkauspinnassa näkyvistä vuosirenkaista voi laskea puun iän.

Välivarasto
Puutavaran kaukokuljetusreitin varrella oleva välivarasto.

Y
Yhteismetsä
Usean maanomistajan hallinnoima metsäalue, jossa päätöksenteko ja tulojen jakaantuminen tapahtuu omistusosuuksien suhteessa.

Yhteisomistus
Metsätila on kiinteää omaisuutta, jota voi omistaa puolison kanssa, kuolinpesän osakkaana, yhtymämuotoisesti tai yhteismetsän osakkaana. Perikunnan ja yhtymän päätöksenteossa vaaditaan yksimielinen päätös kaikilta osakkailta. Valtakirja tai yhteishallintasopimus helpottaa päätöksentekoa. Osakeyhtiössä päätökset tehdään enemmistön mukaan. 

Yksityismetsät
Luonnollisten henkilöiden omistuksessa olevia metsiä sanotaan yksityismetsiksi.

Ylispuu
Edellisestä puusukupolvesta taimikon tai nuoren metsän päälle jääneet puut ovat ylispuita.

Ylispuuhakkuu
Kasvatushakkuu, jossa poistetaan ylispuut osittain tai kokonaan ja annetaan kasvutilaa alla olevalle taimikolle.

Ympäristövaikutusten arviointi
Perustuu lakiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja arvioinnin tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Ä
Äestys

Maanmuokkausta, jossa koneellisesti rikotaan kivennäismaan pinnalla oleva humuskerros ja paljastetaan kivennäismaa osittain näkyviin. Äestys helpottaa metsänviljelytyötä ja parantaa luontaisen uudistamisen onnistumista.