Kemera-tuet

Valtio tukee yksityisen metsänomistajan metsänhoito- ja metsänparannustöitä silloin, kun ne ovat yksityistaloudellisesti huonosti kannattavia. Kestävän metsätalouden rahoituslakiin perustuvasta tukimuodosta käytetään nimeä Kemera. 1.6.2015 säädetyn Kemera-lain muutokset astuivat voimaan 18.4.2016.

Kenelle Kemera-tukea voidaan myöntää?

Kemera-tuki on tarkoitettu yksityisten maanomistajien (metsänomistajien) metsänhoidon tukemiseen. Yksityisellä maanomistajalla tarkoitetaan:

• luonnollista henkilöä; (tämä on yleisin Kemera-tuen saajien metsänomistusmuoto)
• maanvuokraoikeuden, testamenttiin perustuvan käyttöoikeuden, lesken hallintaoikeuden, eläkeoikeuden tai muun vastaavan oikeuden haltijaa, jos haltija on luonnollinen henkilö;
• yhteisöä, yhteenliittymää ja kuolinpesää, jonka yhtiömiehenä, jäsenenä tai osakkaana on vain luonnollisia henkilöitä ja jossa yhteisön ja yhteenliittymän pääasiallisena tarkoituksena on maatila- tai metsätalouden harjoittaminen;
• säätiötä, jonka toiminnasta pääosan muodostaa maatila- tai metsätalouden harjoittaminen;
• yhteismetsän osakaskuntaa ja yhteisaluelaissa (758/1989) tarkoitetun yhteisen alueen osakaskuntaa, jonka osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden omistuksessa.
   

Tuettavat työlajit

Kemera-varoja on vuosittain jaossa rajallinen määrä ja vain Metsäkeskuksen tekemä päätös varmistaa valtion tuen saamisen. Kemera on verollista tuloa.

Tietoa tukisummista ja tuen myöntämisen kriteereistä työlajeittain:

• Tuki taimikon varhaishoitoon
• Tuki nuoren metsän hoitoon
• Tuki pienpuun keräämiseen
• Tuki metsäteihin
• Tuki suometsän hoitoon
• Tuki metsän terveyslannoitukseen
• Ympäristötuki
• Tuki metsäluonnon hoitohankkeisiin

Kemera-tukea haettava ennakkoon

Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon voi aloittaa välittömästi hakemuksen jättämisen jälkeen, Metsäkeskuksen rahoituspäätöstä ei näiden työlajien osalta tarvitse odottaa. Rahoitusta kuitenkin myönnetään vain niille hakemuksille, jotka täyttävät rahoitusehdot. Rahoitusehdoista löydät lisätietoa tukilajikohtaisilta sivuilta. Näihin työlajeihin kannattaa hakea rahoitusta kirjautumalla Metsäkeskuksen maksuttomaan Metsään.fi-palveluun.

Metsätien tekemisen, suometsien hoidon ja terveyslannoituksen voi aloittaa vasta Metsäkeskuksen rahoituspäätöksen jälkeen. Näissä työlajeissa rahoitushakemuksen lisäksi samassa yhteydessä tulee toimittaa hankkeen toteuttamissuunnitelma. Työlajeissa, joissa edellytetään toteuttamissuunnitelmaa, tuki perustuu todellisiin, kohtuullisiin kustannuksiin.

Toteutusilmoitus tehdyistä töistä

Tehdyistä töistä ilmoitetaan Metsäkeskukselle toteutusilmoituksilla. Niiden perusteella maksetaan aiemmassa vaiheessa haetut tuet.

Hakemusten ja toteustusilmoitusten toimittaminen

Hakemukset ja toteutusilmoitukset voi toimittaa sähköpostitse tai kirjepostina.Sähköpostiosoite on kemerahakemukset(at)metsakeskus.fi.

• Ohje sähköpostin otsikoinnista ja kirjepostin toimitusosoitteet

Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon osalta rahoitushakemukset ja toteutusilmoitukset kannattaa tehdä sähköisesti maksuttomassa Metsään.fi-palvelussa.

Kemera-hankkeiden toteutusajat

Ennen 1.6.2015 voimassa olleen Kemera-lain hankkeille voidaan myöntää jatkoaikaa enintään 31.12.2018 asti. Hankkeiden kokonaistoteutusaika voi kuitenkin olla enintään kahdeksan vuotta.

Jos hakija on saanut päätöksen nuoren metsän hoidon tai varhaishoidon hankkeen rahoittamiseksi, muttei ole toimittanut toteutusilmoitusta määräajan kuluessa, raukeaa oikeus maksun saamiseen. Rahoituksen ehtoja ei ole tällöin noudatettu.

Kohteet, joille Kemera-tukea ei voida myöntää

Näillä kohteilla metsälaki ei ole voimassa, eikä Kemera-tukea siksi voida myöntää:

• luonnonsuojelulain nojalla muodostetut suojelualueet, lukuun ottamatta sellaiset valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvat yksityiset luonnonsuojelualueet, joiden rauhoitusmääräysten mukaan rahoitettava toiminta on sallittu.
• maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa suojelualueeksi osoitetut alueet
• asemakaava-alueet, lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita
• alueet, joilla on voimassa toimenpiderajoitus asemakaavan laatimiseksi
• oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueet, lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen sekä virkistyskäyttöön osoitettuja alueita
• valtion mailla sijaitsevat erämaa-alueet ja puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueet

Muita Kemera-tuen myöntämistä rajoittavia tekijöitä

• toteuttamissuunnitelman ja toteutusilmoituksen laatijalla tulee olla riittävä asiantuntemus ja siitä on esittää selvitys
• luonnonsuojelulain 9, 24, 29–35, 47–49, 55 ja 56 §:stä sekä 10 luvusta johtuvat rajoitteet
• samalle kohteelle on aiemmin myönnetty Kemera- tai metsänparannusrahoitus
  • taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tapauksessa on oltava kulunut 10 vuotta samalla kohteella rahoitetusta, kumotun Kemera-lain mukaisesta metsänuudistamisesta
  • taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon kohdalla on oltava kulunut 10 vuotta samalla kohteella rahoitetusta, kumotun Kemera-lain mukaisesta nuoren metsän hoitotyöstä
  • taimikon varhaishoidon jälkeen tulee olla kulunut 7 vuotta ennen kuin alueella voidaan rahoittaa nuoren metsän hoitotyötä

Kemeran tukitason aluerajat

Kemeraan sovelletaan metsäasetuksessa kuvattua aluejakoa:

• pohjoisella Suomella tarkoitetaan Lapin maakunnan sekä Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken, Hyrynsalmen, Puolangan ja Suomussalmen kuntien muodostamaa aluetta, johon sisältyy saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitettu saamelaisten kotiseutualue
• keskisellä Suomella tarkoitetaan Keski-Pohjanmaan maakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilta muiden kuin pohjoiseen Suomeen kuuluvien kuntien, Pohjois-Karjalan maakunnan alueelta Juuan, Ilomantsin, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kuntien, Keski-Suomen maakunnan alueelta Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Pohjois-Savon maakunnan alueelta Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven ja Rautavaaran kuntien muodostamaa aluetta
• eteläisellä Suomella tarkoitetaan Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Savon maakuntien sekä Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien alueilta muiden kuin keskiseen Suomeen kuuluvien kuntien muodostamaa aluetta