Metsäyhtymässä kyse on kiinteästä omaisuudesta. Yhtymän omistusjärjestelyssä joko jaetaan metsäkiinteistö yhtymän osakkaiden kesken, erotetaan jollekin osakkaalle hänen omistusosuuttaan vastaava määräala tai tehdään metsän murto-osien luovutuksia. Yhtymän metsä voidaan myös liittää yhteismetsään osuuksia vastaan tai perustaa siitä osakkaiden oma yhteismetsä.
Arvokkaan metsäomaisuuden omistusjärjestelyissä on suositeltavaa hyödyntää asiantuntijoiden apua.
Metsäyhtymän omistusjärjestelyjen vaihtoehdot
Yhtymän metsäkiinteistön jako
Jos yhdessä murto-osin omistettu metsä halutaan jakaa, on jakosopimus tehtävä kirjallisesti ja kaupanvahvistajan vahvistamana. Jakosopimuksessa sovitaan ne alueet, jotka kukin osaomistaja saa. Jakosopimuksen perusteella haetaan lainhuutoa Maanmittauslaitoksesta. Tarvittaessa Maanmittauslaitos jakaa lohkomalla sovitut alueet omistajille omiksi kiinteistöiksi.
Jaossa osaomistajan saaman alueen arvon on vastattava hänen omistusosuuttaan. Jos näin ei ole, tapahtuu jaossa kiinteistön luovutus. Luovutus katsotaan kaupaksi, jos enemmän saava osakas korvaa omilla varoillaan arvojen erotuksen. Oman osuuden rahakorvaukset ja siitä johtuva varainsiirtovero muodostavat ostajalle metsävähennyskelpoista hankintamenoa. Vastaavasti rahakorvauksen saajalla tulee tarkasteltavaksi mahdollinen luovutusvoitto tai luovutustappio. Lähiomaisten välinen luovutus voi olla verovapaa (TVL 48 §).
Jos yhtymä omistaa useita rekisteritiloja ja ne jaetaan osakkaille omistusten arvojen mukaisesti, mutta niin, että jokaisesta tilasta ei jaeta aluetta omistusosuuksien suhteessa jokaiselle osakkaalle, katsotaan osakkaiden välillä syntyvän tilaosuuksien vaihtoja. Vaihdot ovat luovutusvoiton verollisia ja niiden arvosta joutuu myös maksamaan varainsiirtoveron. Vaihtojen arvosta ja muista hankintamenoista muodostuu vaihdon osapuolille metsävähennysoikeutta, mutta myös mahdollinen luovutusvoiton vero. Tuloverolain 48 §:ssä säädettyjen ehtojen täyttyessä vaihdot voivat olla luovutusvoiton verosta vapaita.
Yhteishalkominen
Jos yhtymään kuuluu useita rekisteritiloja, voidaan keskinäisellä sopimuksella tehdyn jaon sijaan hakea yhdessä Maanmittauslaitokselta yhteishalkomista. Halkomisessa ei tarvitse jakaa kaikkien osakkaiden osuuksia erilleen, vaan ainoastaan niiden osakkaiden osuudet, jotka sitä erikseen pyytävät. Kuultuaan osakkaita Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri tekee esityksen siitä, miten kiinteistöt osakkaille jaetaan. Toimitus voi edetä yhteisesti sopien tai toimitusinsinöörin ratkaisuna, josta on mahdollista valittaa.
Jos tilat jaetaan usean kiinteistön yhtymässä sopimuspohjaisesti kokonaisina osakkaille, jaosta tulee kiinteistövaihtoihin verrattavat varainsiirtovero- ja luovutusvoitonveroseuraamukset. Sen sijaan vastaavassa jaossa, joka tapahtuu yhteishalkomisena ja siten, että rahakorvauksia osakkaiden kesken ei tule suoritettavaksi, näitä veroseuraamuksia ei tule. Yhteishalkominen rinnastetaan tällaisessa tilanteessa yhden tilan halkomiseen ilman keskinäisiä rahakorvauksia. Tästä on Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisu KHO:2022:81. Yhteishalkomisesta Maanmittauslaitos perii toimitusmaksun. Useita kiinteistöjä omistavan yhtymän kannattaa jakoa suunnitellessaan selvittää, tuleeko jakosopimus ja sen pohjalta lainhuutojen hakeminen vaiko yhteishalkomisen hakeminen edullisemmaksi.
Osakkaan osuuden erottaminen
Yhtymässä voidaan tehdä myös osittainen jako niin, että yhdelle tai joillekin osakkaista erotetaan omistusosuutta vastaava alue määräalana. Kun määräalan saaja hakee saannolleen lainhuutoa Maanmittauslaitoksesta, käynnistyy alueen lohkominen omaksi tilakseen.
Jos tällaiseen jakoon ei päästä sopuisasti, on osakkaalla aina oikeus hakea osuutensa erottamista Maanmittauslaitoksesta. Riitatilanteessa kuka tahansa osakkaista voi hakea Maanmittauslaitoksesta halkomista, eikä siihen tarvita muiden osakkaiden suostumusta.
Murto-osien luovutukset
Jokaisella osaomistajalla on oikeus päättää itse oman murto-osaisen osuutensa mahdollisesta luovuttamisesta. Osuuden voi lahjoittaa, testamentata tai myydä toiselle osakkaalle tai ulkopuoliselle, esimerkiksi omalle lapselleen.
Luovutus on kiinteän omaisuuden luovuttamista ja luovutuskirja on siten tehtävä maakaaren säätämässä määrämuodossa. Jos lahjoitusta tai kauppaa ei tehdä sähköisessä kiinteistövaihdannan palvelussa, tarvitaan luovutuskirjaan kaupanvahvistajan vahvistus.
Jos osaomistaja myy osuutensa ja yhtymä on käyttänyt myyjän omistusaikana metsävähennystä, tulee mahdollisessa luovutusvoiton verotuksessa osakkaan luovutusvoittoon tai -tappioon lisättäväksi tämän osakkuusaikana käytetty metsävähennys. Lisäys on kuitenkin enintään määrä, joka vastaa osakkaan luovutuksen kohteena olevasta osuudesta aikanaan yhtymälle muodostunutta metsävähennysoikeutta.
Luovutuksesta aiheutuvan voiton tai tappion voit laskea metsätilan luovutusvoiton ja -tappion verolaskurin avulla.
Yhtymäosuuden kauppa voi olla myös luovutusvoiton verosta vapaa, mikäli tuloverolain 48 §:n mukaiset ehdot täyttyvät.