Skip to main content

Metsätilan omistajanvaihdos perintönä

Metsätilan omistajanvaihdos tapahtuu usein vanhan omistajan kuoleman jälkeen perinnön kautta. Näissä tapauksissa edetään perintöverosäännösten mukaan. 

Perinnön jakautumiseen tai esimerkiksi hallintaoikeuteen ja avio-oikeuteen voidaan vaikuttaa testamentin kautta. Testamentti kannattaa laatia aina asiantuntijan kanssa. 

Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta. Perukirja on toimitettava yhden kuukauden kuluessa sen tekemisestä vainajan viimeisen asuinpaikan verotoimistoon.  

Perintövero (I veroluokka) 1.1.2017 alkaen:

Perinnön arvo, euroa 

Vero alarajalla, euroa 

Vero ylimenevältä osin, % 

20 000 – 40 000 

100 

40 000 – 60 000 

1 500 

10 

60 000 – 200 000 

3 500 

13 

200 000 – 1 000 000 

21 700 

16 

1 000 000 – 

149 700 

19 

  • I-perintöveroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, ottolapsi, lapsenlapsi, vanhemmat, isovanhemmat, ottovanhemmat, aviopuolison lapsi tai lapsenlapsi 

  • Jos perijänä on puoliso, niin verovapaan 20 000 euron perintöosuuden lisäksi tehdään 90 000 euron suuruinen puolisovähennys. Perintöveroa alkaa silloin mennä vasta 110 000 euron suuruisesta perinnöstä. Jos suorana perijänä on alaikäinen lapsi, niin verovapaan 20 000 euron perintöosuuden lisäksi tehdään 60 000 euron suuruinen alaikäisyysvähennys. Perintöveroa alkaa silloin mennä vasta 80 000 euron suuruisesta perinnöstä.   

Perintövero (II veroluokka) 1.1.2017 alkaen: 

 

Perinnön arvo, euroa 

Vero alarajalla, euroa 

Vero ylimenevältä osin, % 

20 000 – 40 000 

100 

19 

40 000 – 60 000 

3 900 

25 

60 000 – 200 000 

8 900 

29 

200 000 – 1 000 000 

49 500 

31 

1 000 000 – 

297 500 

33 

  • II-perintöveroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän muut sukulaiset ja vieraat 

Perintösaannon yhteydessä vainajan käyttämätön metsävähennysoikeus siirtyy kuolinpesän tai perillisten käyttöön. Samoin keskeneräiset kunnostusojitus- ja metsätierakennuspoistot siirtyvät kuolinpesän tai perillisten käyttöön perintösaannoissa. 

Verohallinnon sivuilla olevalla perintöverolaskurilla voi laskea etukäteen perintöveron määrän erilaisissa tilanteissa. 
 

Jakamattoman kuolinpesän omistusjärjestelyt

Omistusjärjestelyjen vaihtoehdot 

  • Kuolinpesän purkaminen (= muuttaminen) verotusyhtymäksi ja metsätalouden harjoittaminen verotusyhtymänä tai / jatkotoimenpiteenä joku tai jotkut osakkaista ostavat yhtymäosuudet muilta osakkailta. 

  • Kuolinpesän omaisuuden jakaminen siten, että yksi tai useampi osakas saa metsän ja muut osakkaat jotakin muuta omaisuutta. 

  • Kuolinpesä myy metsäkiinteistön ulkopuoliselle taholle, mikäli osakkailla ei ole kiinnostusta metsätalouden harjoittamiseen. 

  • Kuolinpesän osakkaat liittävät metsät jo toimivaan yhteismetsään tai perustavat oman yhteismetsän (mikäli kuolinpesän metsäala on riittävän iso, eli satoja hehtaareita). 

  • Kuolinpesän metsän jakaminen eri kiinteistöiksi - ongelmana tilarakenteen pirstoutuminen yhä pienemmäksi. 

Verotusyhtymä on kuolinpesää edullisempi omistusmuoto, koska vuotuisessa metsäverotuksessa yhtymän tappiot välittyvät jo samana verovuonna osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen. Näin metsätalouden tappiot saadaan hyödynnetyksi osakkaiden muiden pääomatulojen tai ansiotulojen verotuksessa. Kuolinpesässä verovuoden tappiot jäävät vähennettäväksi kuolinpesän myöhemmistä pääomatuloista. Jos kuolinpesälle ei synny pääomatuloa seuraavan kymmenen vuoden aikana, jäävät tappiot vuosi kerrallaan vähentämättä.  

Lisäksi kuolinpesässä korkeampaa pääomaveroa (34 %) alkaa mennä heti, kun kuolinpesän pääomatulojen määrä ylittää 30 000 euroa. Verotusyhtymämuotoisessa omistuksessa jokaisella osakkaalla on oma henkilökohtainen 30 000 euron suuruinen alemman pääomaverokannan (30 %) raja-arvo. 

Vaihtoehtoiset toimenpiteet perinnönjaossa   

Jakamaton kuolinpesä muutetaan verotusyhtymäksi perinnönjaolla tai osituksella/perinnönjaolla (jos leski on vielä elossa). Perinnönjako voi sisältää hallinnollisen jaon, jossa kuolinpesä muuttuu verotusyhtymäksi tai lisäksi kiinteistöteknisiä jakoja (lohkominen eri kiinteistöiksi). Jako-sanalla on siten kaksi eri merkitystä. 

Jos on tarkoitus tehdä osakkaiden välisiä kauppoja, perinnönjako tehdään aina ensin. Samoin, jos tarkoituksena on muodostaa yhteismetsä. 

Perinnönjaon pohjaksi otetaan perukirja tai -kirjat, jos samalla jaetaan molempien vanhempien kuolinpesät. Usein näin tehdään, sillä pesien osakkaat ovat useimmiten samat. Toisinaan ositus/perinnönjako on jo tehty ensiksi kuolleen puolison jälkeen, ja silloin jaetaan vain jälkimmäinen kuolinpesä. Olennaista on tässä tilanteessa ottaa huomioon myös mahdolliset avioehto, testamentti sekä ennakkoperinnöt. 

Eräänlainen taitekohta on pesän sisäiset ja ulkopuoliset varat. Jos jaetaan kuolinpesän sisäiset varat siten, että jokainen osakas saa osuutensa verran (euromääräisesti) omaisuutta (voi sisältää eri omaisuuslajeja kuten metsää, rahaa, rakennuksia, asuntoja jne.), ei osakkaille tule järjestelyistä mitään lisäveroa maksettavaksi. Perintöverot on perinnönjakovaiheessa jo maksettu tai tulossa aivan lähiaikoina maksuun.  

Jos joku käyttää omia eli kuolinpesän ulkopuolisia varoja saadakseen pesäosuuttaan enemmän omaisuutta itselleen (vaikkapa koko metsätilan), tulee tarkasteluun aina myös luovutusvoittovero, varainsiirtovero ja metsävähennys.     

Metsävähennys ja luovutusvoittovero 

Kuolinpesäosuuden osto on irtaimen omaisuuden kauppaa, josta ei synny metsävähennysoikeutta. Yhtymäosuuden osto on sen sijaan kiinteän omaisuuden kauppaa, josta syntyy metsävähennysoikeus. 

Kuolinpesäosuuden kaupasta voi joutua maksamaan luovutusvoittoveroa (jos luovutusvoittoa syntyy), vaikka lähisukulaiskaupan luovutusvoittoverovapauden kaikki muut ehdot täyttyisivätkin, koska kuolinpesäosuuden kauppa on irtaimen omaisuuden kauppaa. 

Yhtymäosuuden myynti samalle lähisukulaiselle on vapautettu luovutusvoittoverosta, jos luovutusvoittoverovapauden ehdot kaikilta muilta osin toteutuvat. Sen vuoksi perinnönjakokirja on syytä tehdä ensin ja vasta sitten yhtymäosuuskaupat. Osakkaan on kuitenkin harjoitettava metsätaloutta kuolinpesän tai yhtymän osakkaana ennen luovutusta. Minimissään tämä tarkoittaa yhtä verovuotta eli yhden veroilmoituksen jättämistä. 

Kuolinpesän myynti ulkopuoliselle taholle 

Jos jakamattomassa kuolinpesässä yhdelläkään osakkaalla ei ole aitoa kiinnostusta metsätalouden harjoittamiseen, kannattaa osakkaiden vakavasti harkita metsän myyntiä ulkopuoliselle taholle. Metsillä on viime vuosina ollut erittäin hyvä kysyntä, ja sen seurauksena kauppahinnat ovat nousseet myyjien näkökulmasta varsin korkealle tasolle. 

Jos perinnön saaneet myyvät metsän tai oman osuutensa siitä ennen kuin alkuperäisen omistajan kuolemasta on kulunut 3-4 vuotta, voidaan perintöveroa jälkikäteen oikaista vastaamaan metsäalueen myyntihintaa. Silloin vältytään kokonaan maksamasta usein paljon ankarampaa luovutusvoittoveroa. Perintöveron oikaisuaika on kolme vuotta perinnönjättäjän kuolinvuoden päättymisestä. 

Jos metsän myynti tapahtuu myöhemmin kuin perintöveron oikaisuaika (3-4 vuotta henkilön kuolemasta), luovutusvoittolaskelmassa voidaan metsän hankintamenona käyttää metsän perintöveroarvoa tai vaihtoehtoisesti hankintameno-olettamaa. Hankintameno-olettama on yli 10 vuotta kestäneissä omistuksissa 40 % ja alle 10 vuoden omistuksissa 20 % myyntihinnasta. Jos hankintamenona käytetään perintöveroarvoa, niin myös metsätilan hankinnasta ja myynnistä syntyneet kulut voidaan vähentää kyseisessä laskelmassa. Jos hankintamenona taas käytetään hankintameno-olettamaa niin kyseisiä kuluja ei voi laskelmassa vähentää.  

Perityn metsän myynnistä voi syntyä myös luovutustappio. Näin käy varsinkin silloin, jos perittyä metsää ensin hakataan voimakkaasti, ja sen jälkeen metsä myydään ulkopuoliselle taholle perintöveroarvoa alhaisemmalla hinnalla. Luovutustappion voi sama verovelvollinen vähentää tappiovuonna ja viitenä seuraavana vuonna kaikista pääomatuloistaan. 

Kuolinpesän metsien myynti julkisyhteisölle tai luonnonsuojelualueeksi 

Jos kuolinpesä myy metsän kunnalle, kuntayhtymälle tai valtiolle, voidaan luovutusvoittoverolaskelmassa todellisen hankintamenon sijasta käyttää 80 %:n suuruista hankintameno-olettamaa omistusajasta riippumatta. Säännös ei koske tilannetta, jossa metsä myydään talousmetsäksi Metsähallitukselle. 

Mikäli kiinteistö tai määräala myydään luonnonsuojelualueeksi (ELY-keskus), on myynti vapautettu kokonaan luovutusvoittoverosta. 

Selvennyslainhuuto kuolinpesässä 

Kuolinpesä voi hakea selvennyslainhuutoa Maanmittauslaitokselta. Selvennyslainhuuto avaa kuolinpesän osakkaille monet sähköiset metsäpalvelut (esim. Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu). Samalla eri metsäpalvelujen tuottajatahot (puun ostajat, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät) saavat tiedon siitä, ketkä henkilöt kuuluvat mihinkin kuolinpesään.  
 

Lisätietoja