Metsää omistavan kuolinpesän omistusjärjestelyt

Omistusjärjestelyillä tarkoitetaan sitä, millä tavoin metsän omistus jatkuu kuolinpesän purkamisen jälkeen. Yleisenä suosituksena on purkaa kuolinpesä varhaisessa vaiheessa.

Kun kuolinpesän omistusjärjestelyjä tehdään, on osakkailla valittavanaan useita vaihtoehtoja. Ennen kuin omistusjärjestelystä päätetään, on tärkeää kuulla kaikkia osakkaita ja miettiä, miten omistustilanne käytännössä muuttuisi. Vastaako muutos osakkaiden toiveita?

Metsäsuhdekeskustelu on hyvä lähtökohtana kuolinpesän omistusjärjestelyjen pohdintaan ja pesän purkamisen valmisteluun. Keskustelkaa siitä, millaisia tavoitteita metsälle asetetaan tulevaisuudessa ja millaisia merkityksiä eri perheenjäsenet metsälle antavat. Samalla voi selkeytyä, kenellä on kiinnostusta ja valmiutta jatkaa metsän omistajana. Yhteinen ymmärrys metsän merkityksestä luo pohjan ratkaisuille, jotka ovat hyväksyttäviä eri osapuolille.

Lue lisää metsäsuhdekeskustelusta: Keinoja omistajanvaihdoksen aloitukseen

Mitä kuolinpesän omistusjärjestelyissä on otettava huomioon?

Kuolinpesän omistusjärjestelyssä on syytä ottaa huomioon ainakin järjestelyn jälkeinen metsätalouden harjoittamisen kannattavuus, osakkaiden päätöksentekomahdollisuudet, muun kuin metsäomaisuuden järjestelyt sekä järjestelyn veroseuraamukset. Useimmiten on suositeltavaa käyttää asiantuntijan apua, jotta kaikki tarpeelliset seikat tulevat huomioon otetuiksi. Voit etsiä ammattilaisia Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta.

Jos puolisoilla ei ollut avioehtoa, on ennen kuolinpesän jakamista tai metsien myymistä tehtävä ositus lesken ja kuolinpesän tai molempien puolisoiden kuolinpesien välillä. Osituksella voi olla merkittävä rooli myös järjestelyn verosuunnittelun kannalta.

Lue lisää:

Miten toimia, jos omistusjärjestelyistä ei päästä sopuun?

Jos osakkaat eivät pääse sopuun jaosta, voi kuka tahansa osakkaista hakea käräjäoikeudesta pesänselvittäjän tai -jakajan määräämistä. Pesänjakaja voi oikeuden luvalla myydä kiinteistön, jos sitä ei pystytä osakkaille jakamaan.

Omistusjärjestelyjen vaihtoehdot

Kuolinpesän omistusjärjestelyjä voi tehdä monella tapaa:

Metsäkiinteistöjen murto-osainen jako eli metsäyhtymän perustaminen
Jakaminen yksinomistukseen yhdelle tai useammalle henkilölle
Metsien myyminen
Yhteismetsään liittyminen tai oman yhteismetsän perustaminen

Kuolinpesään kuuluvien metsäkiinteistöjen murto-osainen jako

Murto-osainen jako tarkoittaa, että osakkaat omistavat metsän yhdessä ja jokaisella on siitä oma osuutensa. Esimerkiksi jokainen kolmesta osakkaasta omistaa metsästä yhden kolmasosan määräosan. Metsätalouden harjoittaminen jatkuu yhteisesti verotusyhtymänä, jota kutsutaan myös metsäyhtymäksi.

Murto-osainen jako tehdään kuolinpesän jakosopimuksella. Sopimukseen ei tarvita kaupanvahvistajaa. Kaksi esteetöntä todistajaa todistavat osakkaiden allekirjoitukset oikeiksi.

Jaossa muodostuneen yhtymän osakkaat hakevat Maanmittauslaitoksesta lainhuutoa murto-osaisille osuuksilleen.

Lue lisää:

Kuolinpesän jakaminen osakkaille yksinomistukseen yhdelle tai useammalle henkilölle

Jako tehdään jakosopimuksella, jolla osa tai kaikki kuolinpesään kuuluva omaisuus jaetaan osakkaiden kesken. Jakosopimuksen tekemiseen tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa.

Jaossa on noudatettava lainmukaista perintöoikeutta eli omaisuutta pesästä voidaan jakaa osakkaalle ilman vastiketta ja ilman veroseuraamuksia vain perintöosuuden ajantasaisen arvon verran.

Metsien jakaminen yksinomistukseen useammalle kuin yhdelle edellyttää yleensä lohkomis- tai halkomistoimitusta.

Lue lisää:

Metsien myyminen

Kuolinpesä voi myydä metsänsä osakkaalle tai ulkopuoliselle. Myyntiin on oltava kaikkien osakkaiden suostumus.

Myyntitulo on kuolinpesän tuloa. Kuolinpesä maksaa mahdollisesta luovutusvoitosta tuloverolain mukaisesti luovutusvoiton veroa.

Jos kuolinpesän osakas ostaa metsät tai osan metsistä, on huolehdittava, että kauppa katsotaan kiinteän omaisuuden kaupaksi, ei irtaimeksi katsottavan kuolinpesäosuuden kaupaksi. Vain kiinteän metsäomaisuuden kauppa voi toteutua tuloverolain 48 §:n mukaisena, luovutusvoiton verosta vapaana sukulaiskauppana. Tämä toteutuu varmimmin silloin, kun metsien omistus jaetaan murto-osaiseksi omistukseksi ennen kauppaa.

Lue lisää: Kuolinpesän omaisuuden luovutuksen verotus (vero.fi)

Jos pesästä myydään omaisuutta ennen kuin perinnönjättäjän kuolemasta on kulunut 3–4 vuotta, voidaan tarvittaessa hakea oikaisua perintöverotukseen. Näin perintöverotus muuttuu ja vältytään luovutusvoiton verolta. Oikaisun hakuaika on kolme vuotta perinnönjättäjän kuolinvuoden päättymisestä.

Yhteismetsään liittyminen tai yhteismetsän perustaminen

Kuolinpesä liittää metsänsä yhteismetsään osuuksia vastaan

Yhteismetsään liittyessään kuolinpesä saa metsiensä arvoa vastaavasti osuuksia yhteismetsään ja kuolinpesästä tulee äänivaltainen yhteismetsän osakas.

Liittäminen edellyttää sopimusta halutun yhteismetsän ja kuolinpesän kesken sekä liittämishakemusta Maanmittauslaitokselle. Liittämistoimitus on maksuton.

Jos kuolinpesän osakkaat haluavat kukin omistaa yksin yhteismetsäosuutensa, voidaan jako tehdä liittämisen jälkeen osakastilasta. Suositeltavaa on kuitenkin tehdä ensin jakosopimus murto-osaisesta jaosta ja vasta sitten liittäminen yhteismetsään. Näissä molemmissa tilanteissa täytyy tarkistaa, ettei yhteismetsään muodostu pienempiä osuuksia, kuin mitä yhteismetsän ohjesääntö määrää.

Kuolinpesän osakkaat perustavat oman yhteismetsän

Oman yhteismetsän perustaminen voi olla hyvä ratkaisu, jos metsäpinta-ala on riittävän suuri kannattavan metsätalouden harjoittamiseen, esimerkiksi että puukauppoja voidaan tehdä joka vuosi. Yhteismetsän perustaminen edellyttää perustamissopimusta ja perustamistoimituksen hakemista Maanmittauslaitokselta.

Ennen yhteismetsän perustamista on suositeltavaa tehdä kuolinpesän murto-osainen jako. Murto-osainen omistus voidaan yhteismetsän perustamistoimituksen yhteydessä sujuvasti muuttaa yhteismetsän osakastilojen yksinomistuksiksi perustamissopimuksen yhteyteen laaditun yhtymän jakosopimuksen pohjalta.

Lue lisää: Tutustu yhteismetsiin ja niiden toimintaan

Kuolinpesän omistusjärjestelyissä tarvittavia asiakirjoja

Varmista, että kuolinpesällä on saatavilla kaikki tarvittavat asiakirjat, kun omistusjärjestelystä aletaan sopia.

Perukirja tarvitaan aina, kun kuolinpesässä tehdään omistusjärjestelyjä. Jos kuolinpesään kuuluu toinen kuolinpesä (ns. sisäkkäiset kuolinpesät) tai ositusta puolisoiden kuolinpesien välillä ei ole tehty, tarvitaan kaikkien asianosaisten perukirjat.

Perukirjaan kuuluu olennaisena osana sen liitteenä olevat sukuselvitykset. Perukirjasta pitäisi selvitä perinnönjättäjän perilliset ja mahdollinen testamentin olemassaolo.

Perukirja kertoo, mitä omaisuutta juuri kyseisen henkilön kuolinpesään on kuulunut. Kuolinpesä on voinut myöhemmin hankkia nimiinsä muutakin omaisuutta kuolinpesän varoin, mikä täytyy luonnollisesti ottaa huomioon kuolinpesän omistusjärjestelyissä. Vastaavasti osasta kuolinpesän omaisuutta on saatettu jo luopua.

Tärkeää on ottaa huomioon myös mahdolliset ennakkoperinnöt sekä puolisoiden välinen avio-oikeus. On myös huomattava, että omistusjärjestelyissä käytetään omaisuuden sen hetkisiä käypiä arvoja, ei perukirjaan merkittyjä arvoja.

Kuolinpesä voi hakea Maanmittauslaitoksesta kiinteistölleen selvennyslainhuudon. Selvennyslainhuuto on ajantasainen, luotettava selvitys kaikista ko. kiinteistöä omistavista kuolinpesän osakkaista. Se helpottaa oikeiden omistussuhteiden hahmottamista erityisesti tilanteissa, joissa on jo muodostunut sisäkkäisiä kuolinpesiä.

Selvennyslainhuuto korvaa perukirjan sukuselvityksineen kuolinpesän asiointitilanteissa, esimerkiksi metsäkiinteistön myyntitilanteissa.

Osakkaat pääsevät myös Metsään.fi-palveluun henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan, jos kuolinpesällä on selvennyslainhuuto.

Lue lisää: Selvennyslainhuuto (maanmittauslaitos.fi)

Selvennyslainhuudon ohella kannattaa hankkia Maanmittauslaitoksesta myös kuolinpesän kiinteistön kiinteistörekisteriote, rasitustodistus ja kiinteistörekisterin karttaote. Niiden avulla saadaan ajankohtaista tietoa kiinteistön ominaisuuksista.

Omistusjärjestelyissä on tärkeää selvittää kaiken jaettavan omaisuuden käypä arvo jakohetkellä esimerkiksi asiantuntijoiden arviolausuntojen avulla. Metsän arvon laskelmaa kutsutaan tila-arvioksi. Tila-arvio tarvitaan myös, jos metsä halutaan liittää yhteismetsään osuuksia vastaan.

Lue lisää: Metsätilan arvon määrittäminen