Hakutulokset

Puutavaran omistajien tulee huolehtia havupuutavaran korjuusta metsätuholain määräajoissa, etteivät hyönteistuhot pääse leviämään metsissä.

Ilmastonmuutos lisää metsäpalojen riskiä kotimaan metsissä tulevina vuosina. Suomen metsäkeskus kehittää parhaillaan yhteistyössä pelastuslaitosten, Pelastusopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Arbonaut Oy:n kanssa metsäpalokarttoja koko Suomen alueelle. Metsäpalokartat antavat pelastushenkilöstölle tietoa metsän syttymisherkkyydestä, käyttökelpoisista rajoituslinjoista, parhaasta saavutettavuudesta palokalustolle sekä sammutusvesivarannoista.

Ilmastonmuutos lisää metsäpalojen riskiä kotimaan metsissä tulevina vuosina. Suomen metsäkeskus kehittää parhaillaan yhteistyössä pelastuslaitosten, Pelastusopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Arbonaut Oy:n kanssa metsäpalokarttoja koko Suomen alueelle. Metsäpalokartat antavat pelastushenkilöstölle tietoa metsän syttymisherkkyydestä, käyttökelpoisista rajoituslinjoista, parhaasta saavutettavuudesta palokalustolle sekä sammutusvesivarannoista.

Suomessa metsäpalot eivät syty itsestään, vaan metsäpalo vaatii sytytyslähteen. Metsäpalot saavat alkunsa yleensä luonnossa liikkujien huolimattomasta tulen käsittelystä, kuten nuotiosta, tupakoinnista tai ajoneuvoista. Myös salamaniskut tai työkoneiden aiheuttamat kipinät sytyttävät metsäpaloja.

Vuoden pisimmälle päivälle 22.6. osunut Paula-myrsky kaatoi Koillismaalla runsaasti puustoa. Puustoa vahingoittui noin miljoona kuutiometriä. Vahingoittuneen puuston arvo on suuruusluokkaa 40 miljoonaa euroa, josta metsänomistajien kärsimän vahingon suuruudeksi voidaan arvioida kuudesta kahdeksaan miljoonaan euroa.

Vuoden pisimmälle päivälle 22.6. osunut Paula-myrsky kaatoi Koillismaalla runsaasti puustoa. Puustoa vahingoittui noin miljoona kuutiometriä. Vahingoittuneen puuston arvo on suuruusluokkaa 40 miljoonaa euroa, josta metsänomistajien kärsimän vahingon suuruudeksi voidaan arvioida kuudesta kahdeksaan miljoonaan euroa.

Vuoden pisimmälle päivälle 22.6. osunut Paula-myrsky kaatoi Koillismaalla runsaasti puustoa. Puustoa vahingoittui noin miljoona kuutiometriä. Vahingoittuneen puuston arvo on suuruusluokkaa 40 miljoonaa euroa, josta metsänomistajien kärsimän vahingon suuruudeksi voidaan arvioida kuudesta kahdeksaan miljoonaan euroa.

Tuoreet metsänomistajat kaipaavat neuvoja muun muassa monimuotoisuuteen, puukauppaan ja tuhoihin liittyen. Apua voi saada vertaistukeen pohjautuvasta metsämentoroinnista.

Metsäkeskus on selvittänyt myrskytuhojen alueellista esiintymistä eri tietolähteitä hyväksi käyttäen. Tehtyjen selvitysten perusteella Metsäkeskus ei edellytä metsälain 14 pykälässä tarkoitetun...

Metsäkeskus ei edellytä metsänkäyttöilmoituksen poikkeusluvan hakemista kesäkuun 22. päivän myrskytuhoalueiden puunkorjuuseen. Poikkeusmenettely koskee myrskyssä kaatunutta, vaurioitunutta tai kuollutta puuta. Poikkeus on voimassa rajatulla alueella ja rajatun ajan.