Siirry pääsisältöön

Metsäpalo saa usein alkunsa huolimattomasta tulen käsittelystä

Uutinen - 23.06.2021 08:57

Suomessa metsäpalot eivät syty itsestään, vaan metsäpalo vaatii sytytyslähteen. Metsäpalot saavat alkunsa yleensä luonnossa liikkujien huolimattomasta tulen käsittelystä, kuten nuotiosta, tupakoinnista tai ajoneuvoista. Myös salamaniskut tai työkoneiden aiheuttamat kipinät sytyttävät metsäpaloja.

Tuli etenee maata myöten metsässä.

Kuivat oksat ja neulaset syttyvät helposti ja edesauttavat tulen nopeaa leveämistä. Kuva:  Benjam Pöntinen
 

Viime vuosina Suomessa metsäpalojen määrä on vaihdellut tuhannesta kolmeen tuhanteen. Nykyisin paloalueiden keskimääräinen koko on puoli hehtaaria ja vuosittain metsää palaa muutama sata hehtaaria. Vain harvoin on metsää palanut yli tuhat hehtaaria.

Ilmastonmuutos kuivattaa maaperää ja lisää myös metsäpalojen riskiä huomattavasti. Haitallisinta kuivuuden arvioidaan olevan kuusimetsille ja vaikutukset näkyvät todennäköisimmin Etelä- ja Keski-Suomen kuusimetsissä. Suurehkojen, yli 10 hehtaarin laajuisten, metsäpalojen lukumäärän arvioidaan jopa kaksin-kolminkertaistuvan kuluvan vuosisadan aikana. 

Voiko metsäpaloon varautua?

Metsäpalon syttymisherkyyteen vaikuttaa metsän paloaineksen määrä ja laatu, kuten esimerkiksi kosteus. Metsien paloaineksia ovat kaikki orgaaninen aines niin elävä kuin kuollutkin. Muun muassa latvuspeittävyys ja metsikön rakenne vaikuttavat latvapaloriskiin. 

Metsän tasarakenteisuus ja latvuspeitteen aukkoisuus vähentävät latvapaloriskiä, joten ajallaan tehdyt taimikonhoidot ja harvennukset ovat osa riskienhallintaa. Hakkuutähteiden kerääminen energiakäyttöön vähentää paloriskiä, sillä hakkuutähde syttyy kuivana helposti. 

Lehtipuiden suosiminen vähentää metsäpalon syttymisriskiä, sillä lehtipuut eivät ole havupuihin verrttuna paloherkkiä. Havupuiden neulaset syttyvät tuoreenakin ja lisäksi havupuiden latvustossa on kuivia oksia ja neulasia, jotka edesauttavat tulen leviämistä latvustossa sen sinne päästyä.

-    Myös omalla toiminalla voi vaikuttaa metsäpalon syttymisriskiin. Keväällä kuloheinän ja kesän pitkien poutajaksojen aikaan kannattaa välttää esimerkiksi taimikonhoitoa, jolloin raivaussahasta lähtevä kipinä voi sytyttää kuivan heinän, varvikon tai jäkälikön helposti, sanoo metsänhoidon asiantuntija Anu Hilli Suomen metsäkeskuksesta.

Metsän vakuuttaminen kannattaa, sillä metsävakuutus korvaa metsäpalosta aiheutuneet vahingot sekä metsäpalon torjumisesta ja rajoittamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Avotulta ei saa sytyttää metsään metsäpalovaroituksen aikana

Luonnossa liikkujien tulee muistaa, että avotulenteko ei kuulu jokamienoikeuksiin, vaan siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Avotulta ei saa sytyttää metsään tai sen läheisyyteen lainkaan, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Tulen sytyttäjä on myös korvausvelvollinen, jos tuli karkaa ja aiheuttaa vahinkoa.

Metsäpalokartat auttavat paloriskin ennakoinnissa ja sammutustyössä Uutinen - 21.06.2021 10:54
Paula-myrsky teki Koillismaan metsiin miljoonavahingot Uutinen - 24.06.2021 12:56