Skip to main content
Uutinen - 07.07.2021 08:47

Ovatko CLT-levyt ratkaisu pehmeiden maiden puunkorjuuhaasteisiin?

Massiivipuiset CLT-monikerroslevyt ovat yksi mahdollisuus ympärivuotisen puunkorjuun edistämisessä. Voidaanko levyillä parantaa pienialaisten peh-meikköjen kantavuutta, käyttää niitä purojen ja ojien ylityksessä tai estää maaperän vaurioita puutavaran lastauspaikoilla? Alustavat testaukset ovat an-taneet lupaavia tuloksia.

Kuormatraktori purkaa CLT-levyjä metsässä

Metsäteollisuuden uusien investointien myötä myös suometsiin kohdistuvien hakkuiden määrä nousee.  Suometsissä hakkuut ovat perinteisesti tehty talvella, jolloin routa lisää turvemaan kantavuutta ja lumikerros suojaa maanpintaa sekä puuston juuria. Ilmaston lämpenemisen myötä leudommat talvet lyhentävät entisestään jäätyneen maan aikaa. Täysimääräiseen turvemaiden hakkuupotentiaaliin yltäminen edellyttää talvikauden tehokasta hyödyntämistä, ellei jopa ympärivuotista puunkorjuuta.

Turvemailla maaperän kantavuutta parannetaan pääsääntöisesti ajourille kasatuilla hakkuutähteillä ja pyöreällä puulla. Turvemaiden puunkorjuun kehittämiseen tarvitaan uusia ratkaisuja niin leimikoiden suunnitteluun kuin maaperän kantavuuden parantamiseen. CLT-levyt maanpinnan kantavuuden vahvistajana puunkorjuussa -hankkeen tavoitteena on tutkia levyjen hyödynnettävyyttä pehmeiden maiden ympärivuotisessa puunkorjuussa ja löytää uusia ratkaisuja väliaikaisen kulun parantamiseksi metsässä.

CLT-levyjen käytettävyyden testaus aloitetiin maastossa

CLT-levyjen (Cross Laminated Timber) testaus käynnistyi selvittämällä niiden käytettävyyttä ja kulutuskestävyyttä maasto-olosuhteissa. Hankkeessa testataan viisikerroksista, vahvuudeltaan 150 millimetrin levyä, joita on kahta leveyttä 1,5 metriä ja 2,5 metriä. Pituutta levyillä on neljä metriä. Lisäksi testataan 210 x 1 600 x 4 000 millimetrin ja 210 x 1 600 x 5 000 millimetrin kokoisten levyjen käytettävyyttä ojan ylityksissä. Painoa levyillä on 600–1000 kiloa.

Kulutuskestotestin ensimmäinen vaihe toteutettiin kantavalla alustalla ja samalla testattiin nostomenetelmää, helaratkaisua, levyjen asentamista paikoilleen sekä levyjen kuormausta käytettävyyden varmistamiseksi.

Leveydeltään 1 500 millimetrin levyyn suunniteltiin yhdelle pitkälle sivulle nostokahva ja leveämpään levyyn molemmille sivuille. Nostokahva (Kuva 1) suunniteltiin metsäkoneyrittäjien haastattelujen ja hankeryhmän yhteistyönä. Metsäkoneenkuljettajan mukaan levyjen käsiteltävyys eli lastaus kuormatraktoriin ja purkaminen sekä asettaminen maaperälle onnistui käytetyllä kahvaratkaisulla sujuvasti (kuva 2).

- Testipäivän aikana levyjen pintaan tuli kulumisen jälkiä (kuvat 3-4), mutta kantavuutta heikentäviä vaurioita ei kuitenkaan havaittu. Myös pienen ojan ylitys levyjen avulla onnistui eikä levyissä havaittu taipumaa. CLT-levyjen testit jatkuvat syksyllä todellisissa leimikko-olosuhteissa suokohteilla, toteaa tutkija Harri Lindeman Luonnonvarakeskuksesta.

Käyttötestien jälkeen levyt tutkitaan ja tehdään tarvittavat laboratoriotestit mahdollisten rakenteellisten muutosten selvittämiseksi.

- Hankkeessa tullaan selvittämän myös levyjen käytön ja logistiikan kustannukset ja kehitetään CLT-levyjen jakelun ja vuokrauksen palvelukonseptia, jossa metsäpalveluyritys toimittaa levyt puunkorjuuyrityksen käyttöön, kertoo metsänhoidon asiantuntija Anu Hilli Suomen metsäkeskuksesta.

Hanketta toteuttavat Lapin ammattikorkeakoulu, Kemin Digipolis Oy, Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta.

Kuormatraktori purkaa CLT-levyjä metsässä

Kuva 1: CLT-levyjen nostokahva suunniteltiin yhteistyössä.

Kuormatraktori purkaa CLT-levyjä metsässä

 Kuva 2: Levyjen käsittely onnistui nostokahvojen avulla sujuvasti.  

Tutkijat tarkastelevat maassa olevaa CLT-levyä

Kuva 3:  Kulumajäljistä huolimatta kantavuutta heikentäviä vaurioita ei havaittu. 

CLT-levyn kulunutta pintaa

 Kuva 4: Kulumisen jälkiä levyn pinnassa.