Skip to main content
Uutinen - 09.07.2021 09:29

Ojitusalueilta palautetaan vesiä suojelusoille

Suomen metsäkeskus ja Tapio suunnittelevat tänä vuonna vesien palauttamista ojitusalueilta läheisille suojelusoille 30 paikalla eri puolella Suomea. Vesienpalautus parantaa soiden luontoarvoja ja ympäröivien vesistöjen tilaa. Se voi vähentää myös metsänomistajien ojaston kunnostuksen kuluja.

Kuivunut suo kesällä

Metsäojitukset kuivattavat myös ojitusalueen ulkopuolisia soita. Kuva: Miia Saarimaa

Yli puolet Suomen metsistä on ojitettuja. Ojituksilla on aikanaan kuivattu paljon suota metsämaaksi ja pelloiksi, ja edelleen metsäojitukset kuivattavat myös monia varsinaisen ojitusalueen ulkopuolella olevia soita.  

Suomen metsäkeskus ja Tapio kartoittavat tänä vuonna suojelusoita, joille voidaan palauttaa vettä läheisiltä metsätalousalueilta.  

- Palauttamalla suojelusuon kuivuneille osille sinne luontaisesti kuuluneita vesiä, suon vesitalous ennallistuu lähemmäs luonnontilaa. Tämä mahdollistaa suoluonnon tilan ja monimuotoisuuden parantumisen kohteella, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Mari Pänkäläinen Suomen metsäkeskuksesta.  

Suojelusuo pidättää valumavesien ravinteita ja kiintoainesta, jotka muuten valuisivat metsäojia pitkin vesistöihin. Esimerkiksi ojaston kunnostamisen yhteydessä tehtävä vedenpalautus parantaa ympäröivien vesistöjen tilaa. Vesienpalautuksia on tarkoitus tehdä maanomistajien luvalla luonnonhoito-, ojastonkunnostus- ja ennallistamistöiden yhteydessä.  

Säästöä ojaston kunnostuksen kuluissa 

Paikkatietojen avulla on määritelty reilu neljäsataa vedenpalautukseen soveltuvaa suojelusuolla olevaa kuivunutta aluetta eri puolella Suomea. Tämän vuoden aikana suunnittelijat jalkautuvat näistä 30 kohteelle.  

Maastokartoituksessa selvitetään, miten ja mistä vedenpalauttaminen on mahdollista tehdä.  Maastossa mitataan muun muassa maanpinnan korkeuksia ja katsotaan vesien luontaisia virtausreittejä. 

- Kun metsätaloudessa toimitaan vedenpalauttamiseen soveltuvan suojelusuokohteen läheisyydessä kannattaa aina selvittää, onko veden palauttaminen tehty tai voitaisiinko se tehdä toimenpiteen yhteydessä. Veden palauttaminen vähentää merkittävästi toimenpiteistä aiheutuvaa vesistökuormitusta ja on useilla kohteilla myös taloudellisesti edullisin ratkaisu, sanoo paikkatietoasiantuntija Juha Jämsén Suomen metsäkeskuksesta.  

Paikkatiedot sopivista vesienpalautuspaikoista tallennetaan Metsäkeskuksen Suometsänhoidon paikkatietoaineistot -karttapalveluun, jossa ne ovat avoimesti käytettävissä.  

Vesienpalautuksia suunnitellaan Vesien palauttaminen suojelusoille -hankkeessa https://www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/vespa, joka toteutetaan vuoden 2021 aikana. Hankkeen rahoitus tulee Helmi-elinympäristöohjelmasta. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja parantaa heikentyneiden elinympäristöjen tilaa.