Mitä metsätuhot ovat?
Metsätuholla tarkoitetaan metsässä tapahtuvaa vahinkoa, joka voi heikentää puuston elinvoimaa, puuston kasvua tai laatua. Pahimmillaan puuston kuolemista. Metsätuhot voivat olla monisyisiä ja johtua useiden tuhonaiheuttajien tai sääilmiöiden ja tuhonaiheuttajien yhteisvaikutuksista.
Riskien tunnistaminen ja ennakointi ovat keskeinen osa metsänkasvatusta.
Metsätuhoja ja metsätuhoriskejä voi esiintyä kaikenikäisissä metsissä sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Metsätuhonaiheuttajat voivat myös olla piileviä tai heikosti havaittavissa ennen puuston merkittävää heikkenemistä tai puuston kuolemaa.
Toteutuessaan tuhot haittaavat puuston terveyttä, kasvukykyä sekä taloudellista jalostusarvoa. Kaikkien tuhonaiheuttajien keskimääräiset kokonaiskustannukset metsätaloudelle ovat arviolta noin 100 miljoonaa euroa vuosittain. Taloudellisesti merkittävimmät metsätuhojen aiheuttajat ovat sienitaudeista juurikäävät, nisäkkäistä hirvieläimet ja sääilmiöistä johtuvat myrsky- ja lumituhot.
Ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpötilan kohoamisen ja sään ääri-ilmiöiden esiintymisen ennustetaan lisäävän monien metsätuhojen esiintymisen todennäköisyyttä. Metsätuhoriskien huomioiminen metsätaloudessa onkin tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.
Ilmaston lämpenemisen myötä uusia tuhonaiheuttajia voi saapua metsiimme lisää. Aikaisemmin harmittomia tai vähäisiä puustotuhoja aiheuttaneet tuhonaiheuttajat voivat suotuisien olosuhteiden ansiosta muuttua vakavammaksi tuhonaiheuttajaksi. Tulokas- ja vieraslajeista maassamme on jo tavattu muun muassa havununna, aasianrunkojäärä, punavyökariste.
Lisätietoa tuhonaiheuttajista Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla.
Eri tuhonaiheuttajat
Hyönteistuhot
Hyönteistuhoja esiintyy metsissämme tavallisesti terveydentilaltaan heikentyneissä puissa. Puuston terveydentilan heikentymistä voivat aiheuttaa tuulituhot, kuivuus, sienitaudit. Hyönteisten massaesiintymiä koetaan tavallisesti laajojen myrskytuhojen tai pitkien ja peräkkäisten hellejaksojen yhteydessä, jolloin hyönteiset voivat aiheuttaa tuhoja myös elinvoimaisissa puissa. Hyönteistuhojen esiintymiseen vaikuttavat erityisesti säätilojen vaihtelut, sään ääriolosuhteet ja hyönteisille saatavilla olevan lisääntymismateriaalin määrä metsiköissä.
Lue lisää:
Sienitaudit
Sienitaudeista taloudellisesti merkittävimpiä metsätuhoja aiheuttavat lahottajasienet, etenkin havumetsissä juurikäävät ja mesisienet. Sienitaudit lisäävät puiden alttiutta myös seuraustuhoille, kuten tuulituhoille. Sienitaudit voivat lisätä myös puiden alttiutta kuivuudelle ja hyönteistuhoille.
Lue lisää:
Hirvituhot ja muut nisäkästuhot
Hirvieläimet ovat talousmetsiemme taloudellisesti merkittävimmät kasvu- ja laatutappioiden tuhonaiheuttajat. Alueellisesti ja paikallisesti merkittäviä tuhoja voivat aiheuttaa nisäkkäistä myös myyrät, jäniseläimet. Nisäkästuhojen määrään vaikuttavat erityisesti lajien kannanvaihtelut, alueelliset petoeläinkannat sekä alueelliset vaihtelut sääolosuhteissa.
Lue lisää: Hirvituhot ja muut nisäkästuhot metsissä
Luonnonilmiöiden aiheuttamat tuhot
Merkittävimpiä sääilmiöistä johtuvia tuhoja talousmetsissä aiheuttavat myrsky-, tuuli- ja lumituhot. Äärevät sääolosuhteet, kuten kuivuus, tulvat tai voimakkaat säätilojen vaihtelut voivat aiheuttaa puustolle kasvun heikentymistä tai laadun heikentymistä. Sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi sieni- ja hyönteistuhojen leviämiseen.
Lue lisää: Luonnonilmiöiden aiheuttamat tuhot metsissä
Tuhoihin varautuminen
Hyvä metsänhoito
Metsänhoidon toimenpiteillä metsätuhoriskejä voidaan hajauttaa ja vähentää, mutta ei kokonaan poistaa.
Metsien tuhoriskejä voidaan pienentää merkittävästi huolehtimalla hyvällä metsän- ja luonnonhoidolla metsien terveydestä, elinvoimaisuudesta ja monimuotoisuudesta. Toimenpiteiden ajoituksella ja mitoituksella voidaan vaikuttaa merkittävien vahinkojen todennäköisyyteen.
Lue lisää:
Tiedä velvollisuudet
Laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa metsänomistajaa ja metsäammattilaista tiettyihin toimenpiteisiin metsätuhotilanteissa. Opettele, mitä metsänomistajan tulee tuhojen torjunnassa ja tuhotilanteissa huomioida: Metsää koskevia säädöksiä.
Vakuutukset
Metsävakuutus on harkitsemisen arvoinen riskienhallintakeino metsätalouden harjoittajalle. Vakuutuksella voi varautua äkillisiin ja ennalta arvaamattomiin luonnontuhoihin, kuten myrskyihin ja maastopaloihin.
Huomaathan, että hirvieläinvahinkoihin voi hakea korvausta valtion varoista. Vakuutus ei yleensä korvaa niitä. Lue lisää: Hirvieläinvahingosta ilmoittaminen ja korvauksen hakeminen.
Viranomaisten varautumissuunnitelmat
Metsäkeskuksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu varautua laajoihin metsätuhoihin, kuten maastopaloihin, myrsky- ja lumituhoihin sekä hyönteis- ja sienituhoihin. Varautuminen kohdistuu laaja-alaisiin tuhoihin, joilla on merkitystä alueellisesti tai valtakunnallisesti.
Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö vastaa metsätuhoihin varautumisesta yhteistyössä alueen pelastusviranomaisten ja metsäalan toimijoiden sekä sähköyhtiöiden edustajien kanssa. Toimintaohjeet on kuvattu varautumissuunnitelmassa.
Varautumissuunnitelmassa on kuvattu varotiedotteiden välittäminen myrskyvalmiusryhmälle, valmiuden kohottaminen ja Metsäkeskuksen valmiusryhmän tehtävät ja toimintaohjeet. Suunnitelmat koskevat puunkorjuuta, sähkönjakelua sekä tuhojen kartoitusta ja tiedottamista. Toimintavalmiutta ylläpidetään harjoituksilla.
Myös maa- ja metsätalousministeriöllä on varautumissuunnitelma metsätuhojen varalta. Metsäkeskus avustaa myös Ruokavirastoa metsää uhkaavien tulokaslajien tuhoihin varautumisessa ja niiden torjunnassa. Tällainen laji on esimerkiksi mäntyankeroinen.
Lue lisää:
Metsäkeskuksen varautumissuunnitelma metsätuhoihin (pdf, 533.23 KB)
Toimi näin tuhotilanteessa
Ota yhteyttä ammattilaiseen
Ole tarvittaessa yhteydessä alueesi metsäammattilaisiin metsätuhoriskien arvioimiseksi. Alueesi ammattilaisia löydät esimerkiksi Metsään.fi-palvelun kautta.
Ammattilainen osaa arvioida, tuleeko tuhopuita korjata vai voiko ne jättää metsään lahopuuksi. Yksittäisten puiden tapauksissa tuhojen leviämisriski on yleensä vähäinen, ja puut voidaan jättää metsään. Hyönteistuhoriski- ja Metsätuholain velvoitteet koskevat tuoretta ja kuorellista havupuuta ja havupuutavaraa. Jo kuolleista pysty- tai maapuistapuista, joista tuhohyönteiset ovat jo poistuneet, ei ole hyönteistuhojen leviämisen vaaraa.
Tee metsänkäyttöilmoitus metsätuhon takia tehtävästä hakkuusta
Jos aiot tehdä hakkuun metsätuhon vuoksi, ilmoita tunnistettu ja pääasiallinen metsätuhojen aiheuttaja metsänkäyttöilmoituksella. Tavallisimpia tuhonaiheuttajia ovat myrsky- ja hyönteistuhot.
Voit tehdä metsänkäyttöilmoituksen Metsään.fi-palvelussa tai lomakkeella.
Lue lisää metsänkäyttöilmoituksesta.
Tutustu myös metsänkäyttöilmoituksen täyttöohjeeseen ja metsänkäyttöilmoituksissa käytettävään tuhokoodistoon.
Ilmoita hyönteistuhojen vuoksi tehtävistä hakkuista metsänkäyttöilmoituksella, jos leimikkokuvion pääpuulajilla, kuvion pinta-alasta riippumatta, esiintyy yli 5 kuutiometriä tai 20 kpl hyönteisten vahingoittamaa puuta.
Esimerkkejä hyönteistuhohakkuun ilmoittamisesta:
- Hakkuuaukon reunalla on yksittäisiä kirjanpainajan kuivattamia pystyyn kuolleita puita.
Ilmoita hakkuu metsänkäyttöilmoituksella tavallisena hakkuuna ilman tuhonaiheuttajatietoa. - Pääasiassa kirjanpainajan kuivattamia useita kuusia sijaitsee leimikkokuvion reunassa ja kuvion sisällä yli 5 kuutiometriä tai yli 20 runkoa. Kuusirunkojen läpimitta rinnan korkeudelta on yli 20 cm.
Käytä hakkuun toteuttamistapoja Hyönteistuhoalue, uudistamishakkuu (koodi 22) ja Hyönteistuhoalue, kasvatushakkuu (koodi 23). Kirjanpainajan vuoksi aiotuissa hyönteistuhohakkuissa käytä tuhonaiheuttajan laadun tarkentamisessa Kirjanpainajan aiheuttama tuho (koodi 1602). Hyönteistuhon aiheuttajan ollessa epäselvä, käytä laadun tarkentamisessa Hyönteistuho (koodi 1600).
Leimikkokuviolla on heikkokuntoisia puita, joiden tuhonaiheuttaja on epäselvä ja pääasiallista tuhonaiheuttajaa ei pystytä varmuudella tunnistamaan.
Ilmoita hakkuu metsänkäyttöilmoituksella tavallisena hakkuuna ilman tuhonaiheuttajatietoa. Jos pääasiallinen tuhonaiheuttaja vaikuttaa kuivuudelta (koodi 1502), sienitaudilta (koodi 1550) tai hyönteistuholta (koodi 1600), käytä yleistä tuhonaiheuttajakoodia.
Ilmoita myös yksittäisistä tuhoista
Yksittäisistä tai epävarmoista metsätuhoista ei tarvitse ilmoittaa metsänkäyttöilmoituksella. Tällaisia voivat olla yksittäiset tuulenkaadot tai yksittäiset hyönteisten tai sienitautien tappamat puut.
Voit ilmoittaa yksittäisistä, uusista ja epäselvistä tuhonaiheuttajahavainnoista Luonnonvarakeskuksen metsätuhojen ilmoituspalveluun. Se auttaa seuraamaan tuhojen esiintymistä.
Hirvieläinvahingosta voi saada korvausta
Muista, että metsänomistaja voi saada korvauksen hirvieläinten aiheuttamista metsävahingoista, jos korvausehdot täyttyvät.
Lue lisää: Hirvieläinvahingosta ilmoittaminen ja korvauksen hakeminen.
Metsätuhoja seurataan ja arvioidaan
Metsätuhoilmoitusten avulla saadaan tietoa metsiämme mahdollisesti uhkaavista taudinaiheuttajista sekä tuholaisista. Laajojen metsätuhojen aiheuttajista saadaan tietoa metsänkäyttöilmoitusten kautta.
Luonnonvarakeskus ja Metsäkeskus raportoivat tuhonaiheuttajatilanteesta vuosittain.
Seuraa metsätuhojen vuoksi ilmoitettuja hakkuuaikomuksia Metsätuhohakkuut-karttapalvelustamme. Voit tarkastella hakkuuaikomuksia haluamallasi ajanjaksolla tuhonaiheuttajaluokittain, maakunnittain ja hakkuutavoittain.
Tutustu myös Luonnonvarakeskuksen metsätuhojen riski- ja seurantakarttoihin sekä vuosittaisiin metsätuhoraportteihin.
Voit hyödyntää metsätuhoriskien havainnoinnissa, seurannassa ja arvioimisessa myös eri metsäalan organisaatioiden tarjoamia sovelluksia ja palveluita.
Lue lisää: