Hyönteistuhoja esiintyy metsissämme tavallisesti terveydentilaltaan heikentyneissä puissa.
Hyönteisten massaesiintymiä koetaan tavallisesti laajojen myrskytuhojen tai pitkien ja peräkkäisten hellejaksojen yhteydessä, jolloin hyönteiset voivat aiheuttaa tuhoja myös elinvoimaisissa puissa. Hyönteistuhojen esiintymiseen vaikuttavat erityisesti säätilojen vaihtelut, sään ääriolosuhteet ja hyönteisille saatavilla olevan lisääntymismateriaalin määrä metsiköissä.
Kaarnakuoriaiset
Kaarnakuoriaiset ovat pieniä, muutaman millimetrin mittaisia kovakuoriaisia, joilla on lyhyet, nuijapäiset tuntosarvet. Kaarnakuoriaisten toukat ovat valkoisia ja jalattomia. Puiden rungoilla ne voi tunnistaa helpoiten puun runkoon tai kuoreen syntyvien syömäkuvioiden perusteella.
Kaarnakuoriaiset voivat parveilla kasvukauden ja suotuisien sääolosuhteiden aikana useaan kertaan. Monia samalla puulajilla lisääntyviä kaarnakuoriaislajeja esiintyy useasti puissa samaan aikaan, puiden eri osissa tai samoissa rungon kohdissa.
Kaarnakuoriaiset lisääntyvät tavallisesti heikentyneissä puissa, kuten tuulenkaadoissa ja kuivuuden tai sienitautien heikentämissä puissa. Kaarnakuoriaislajeja on Suomessa useita kymmeniä, joista osa voi aiheuttaa tuhoja myös elinvoimaisissa metsissä joukkovoimallaan.
Kuusivaltaisissa talousmetsissä kirjanpainaja ja mäntyvaltaisissa talousmetsissä ytimennävertäjät ovat merkittävimpiä hyönteistuhojen aiheuttajia. Kaarnakuoriaisten parveilevat, lisääntyvät ja voivat aiheuttaa paikallisia puustotuhoja kasvukauden aikana keväästä loppukesään. Puustotuhot voivat näkyä metsissä viiveellä sääolosuhteista, puihin iskeytymisen voimakkuuksista ja puuyksilöiden puolustautumiskyvyistä riippuen.
Kaarnakuoriaisten leviämistä torjutaan kuljettamalla kaadettu tuore puutavara sekä tuulen kaatamat puut ajoissa pois metsistä, ennen kuin kuoriaisten jälkeläiset ehtivät levitä lähiympäristöön.
Kirjanpainaja
Kirjanpainaja on noin viiden millimetrin pituinen tummanruskea kuusella elävä kaarnakuoriainen. Ne lisääntyvät etupäässä varttuneissa ja uudistuskypsissä kuusikoissa tuulen kaatamissa ja kuivuuden heikentämissä kuusissa. Kirjanpainaja voi lisääntyä myös puutavarapinoissa kesän aikana. Kirjanpainaja on taloudellisesti merkittävin kuusimetsien tuhohyönteinen ja se pystyy joukkovoimallaan valtaamaan myös elinvoimaisia kuusia. Kirjanpainajan ja muiden kuusella elävien kaarnakuoriaisten aiheuttamat puustotuhot voivat lisääntyä ilmaston lämmetessä ja sään ääriolosuhteiden lisääntyessä.
Lue lisää kirjanpainajasta
Kuusentähtikirjaaja
Kuusentähtikirjaaja on noin kahden millimetrin pituinen punaruskea kaarnakuoriainen. Se on yleisin kaarnakuoriaislajimme, joka iskeytyy kuusiin ohuen kuoren alueelle. Tähtikirjaaja kuivattaa kuusen latvasta alaspäin. Suuri kuusi voi säilyä kuivalatvaisena elossa jopa vuosia. Kuusentähtikirjaajaa esiintyy kirjanpainajan kanssa tavallisesti samaan aikaan tuulenkaadoissa ja kirjanpainajan valtaamissa pystypuissa. Kuusentähtikirjaaja parveilee kirjanpainajan tapaan keväällä, kun ilman lämpötila on noussut noin +18–20 asteeseen.
Aitomonikirjaaja
Aitomonikirjaaja on noin kolmen millimetrin pituinen tumma kaarnakuoriainen. Aitomonikirjaaja iskeytyy tavallisesti kuivuuden heikentämiin yksittäisiin kuusiin, ja sen aiheuttamat puustotuhot ovat vähäisiä. Aitomonikirjaa tavataan samaan aikaan kuusentähtikirjaajan ja kirjanpainajan valtaamissa kuusissa. Aitomonikirjaaja parveilee loppukesällä heinä-elokuussa. Aitomonikirjaajan syömäkuviot sijaitsevat kuusen kuoressa, jolloin kuori jää puun runkoon tiukasti kiinni. Himmeämonikirjaaja on aitomonikirjaa pienempi ja viihtyy tavallisesti varjoisemmissa paikoissa ja pienempimittaisissa kuusenrungoissa.
Lue lisää:
Ytimennävertäjät
Ytimennävertäjiksi kutsutaan männyllä eläviä ja kasvutappioita aiheuttavia pysty- ja vaakanävertäjiä. Pystynävertäjä on vaakanävertäjää yleisempi. Aikuiset ytimennävertäjät katkovat mäntyjen latvakasvaimia ja heikentävät näin mäntyjen kasvua. Pystynävertäjä voi lisääntyä pystypuissa, heikentyneiden mäntyjen rungoissa osallistuen puun kuivattamiseen. Vaakanävertäjä levittää puuaineen laatua alentavaa sinistäjäsientä. Ytimennävertäjät aiheuttavat tavallisesti kasvutappioita mäntypuutavaran välivarastointi- ja terminaalipaikkojen läheisyydessä. Useana peräkkäisenä vuonna mäntyjen latvoihin kohdistuneet syönnit voivat aiheuttaa merkittäviä kasvutappioita. Ytimennävertäjät parveilevat aikaisin keväällä, kun ilman lämpötila on noussut yli +12 asteeseen.
Lue lisää:
Mäntypistiäiset
Mäntypistiäisiä on useita lajeja, mutta niistä varsinaisia tuhonaiheuttaija ovat ruskomäntypistiäinen ja pilkkumäntypistiäinen. Mäntypistiäisille ovat tyypillisiä voimakkaat kannanvaihtelut, joukkoesiintymien aikana tuhoalueet voivat olla kymmeniä, jopa satoja tuhansia hehtaareja.
Ruskomäntypistiäistä pidetään Suomessa joukkoesiintymien yleisyyden ja laaja-alaisuuden vuoksi merkittävimpänä männyn neulastuholaisena. Tuhoja on esiintynyt 5–6 vuoden välein ja maakunnallisia suurtuhoja 20–30 vuoden välein. Toukat syövät kesäkuussa männyn edellisen vuoden ja sitä vanhemmat neulaset. Syönti aiheuttaa kasvutappioita, mutta puut yleensä toipuvat syönnistä hyvin.
Pilkkumäntypistiäisen joukkoesiintymät kestävät yleensä 1–3 vuotta ja ovat laajuudeltaan muutamia satoja, harvemmin tuhansia hehtaareita. Toukat syövät kesäkuun lopulta syyskuun puoliväliin männyn kaikkia neulaskertoja ja tuhot ovat vakavia, etenkin jos syöntiä esiintyy kahtena vuotena peräkkäin. Tällöin puita voi kuolla runsaasti.
Hakkuut ja taimikonhoitotyöt kannattaa tuhoalueilla tehdä vasta joukkoesiintymän loputtua.
Lue lisää:
Ruskomäntypistiäisen tuhoalueiden hoitovinkit (pdf, 46.54 KB)
Tukkimiehentäi
Tukkimiehentäi on reilun senttimetrin mittainen tumma, pitkäkärsäinen kovakuoriainen, jonka peitinsiivissä on kellertäviä poikkijuovia. Tukkimiehentäi nakertaa nuorten havupuuntaimien kuoreen epämääräisen muotoisia laikkuja paljastaen puuaineen. Syönnin ulottuminen taimen ympäri aiheuttaa taimen kuoleman. Lajia tavataan Pohjois-Suomea myöten. Tuhoja voi torjua taimitarhalla tehtävällä kemiallisella tai mekaanisella torjuntakäsittelyllä sekä istuttamalla taimet muokkauksella paljastettuun kivennäismaahan.
Muut tuhohyönteiset
Hyönteisistä mittariperhosten toukat, kuten lumi-, halla- ja mäntymittari voivat aiheuttaa ajoittain kasvutappioita koivu- ja mäntyvaltaisissa metsissä.
Kovakuoriaisista havu- ja lehtimetsissämme esiintyy useita lajeja, joita tavataan usein puiden merkittävän heikentymisen jälkeen pystypuista tai puutavarapinoista. Esimerkiksi kuusijäärät ja tukkijäärät havupuilla.
Lue lisää: