Metsitystaito

Tuloksellinen metsittäminen alkaa kohteen metsityskelpoisuuden määrittämisestä. Metsitettävän kohteen tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan puuston kasvulle sopiva. Alueet, joita vesi vaivaa jatkuvasti, eivät sovellu metsitykseen. Myös kohteet, joilla tarvitaan toistuvia lannoituksia ovat kannattavuudeltaan heikkoja kohteita. Lue lisää metsityskelpoisuuden määrittämisestä tarinakartasta ja tutustu Kannattaako metsitys -webinaarin materiaaleihin.

Tapion (2020) mukaan metsitettäviä alueita on Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 20 400 hehtaaria, joista 2 700 hehtaaria turvetuotannosta jo poistuneita maa-aloja, loput peltoja. Myös Metsäkeskus on määrittänyt metsitykseen soveltuvia kohteita paikkatietoaineistoista. Aineistojen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on runsaasti metsittämiseen soveltuvia kohteita.

Useimmilla metsityskohteilla tarvitaan maanpinnan käsittelyä, pintakasvillisuuden torjuntaa ja lannoitusta. Myös vesitaloutta voidaan joutua parantamaan ojia kunnostamalla. Jos metsityskohteella tarvitaan vähäistä suurempaa kuivatusta ojittamalla, siitä on tehtävä ojitusilmoitus alueelliseen ELY-keskukseen.

Kohteen maalaji vaikuttaa puulajivalintaan ja maanmuokkausmenetelmään.  Yleisimmin metsityksessä käytetään kuusta, mäntyä sekä raudus- ja hieskoivua, mutta myös jaloja lehtipuita voidaan käyttää niille sopivilla kasvupaikoilla. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kannattaa myös huomioida kohteen puulajivalinnassa. Lue lisää eri puulajien soveltuvuudesta turvetuotannosta poistuville kohteille Luonnonvarakeskuksen raportista:

• Turvetuotannosta poistuvienalueiden jatkokäytön vaihtoehdot Suomessa sekä arvio niidenympäristö- ja talousvaikutuksista. (Luonnonvarakeskus)

Open the modal

Sulje

Metsityskohteiden maanmuokkauksessa käytetään metsän uudistamisesta tutuja menetelmiä, joista mätästys sopii useimmille kohteille. Mätästyksessä maanpinta rikkoutuu vain mättäiden kohdalta, mikä vähentää muokkauksen aiheuttamaa hiilen vapautumista maaperästä. Mikäli viljelystä poistunut pelto metsitetään heti viljelykäytön päätyttyä, voidaan maanmuokkausmenetelmänä käyttää myös viilukyntöä.

Tapiossa on laadittu ohjeelliset metsityksen toimenpideketjut maatalouskäytöstä poistuneille kivennäis- ja turvemaan pelloille sekä turvetuotannosta vapautuneille suonpohjille. Metsitysketjut kuvaavat koko metsityksen vaiheet työmaasuunnittelusta aina taimikon varhaisperkaukseen.

• Tutustu tarkemmin metsityksen toimenpideketjuihin. (Tapio)

Ravinne-epätasapino tai ravinteiden puutos on yleistä metsityskohteilla. Turvepohjaisilla kohteilla tarvitaan usein kalium- ja fosforilannoitusta, myös boorinpuutos on yleistä. Entisillä viljelyalueilla typpipitoisuus on usein korkea, mutta hivenravinteista on puolestaan puutetta. Metsityskohteiden lannoitustarpeesta ja -menetelmistä kerrottaan Metsityksen jälkihoito -webinaarin esityksissä.

Lue lisää metsityksestä ja sen toteuttamisesta metsänhoidon suosituksista. (Tapio)

Metsityskohteen jälkihoito

Yksi merkittävimmistä haasteita metsityksessä on pintakasvillisuuden torjunta. Taimikon kehittymisen alkuvaiheessa heinäämistä joudutaan tekemään useamman vuoden ajan ja monilla kohteilla jopa kaksi kertaa kasvukauden aikana. Osalla kohteista myös varhaisperkaus tulee nopeasti ajankohtaiseksi ja sitäkin voidaan tarvita useamman kerran.

Kokemuksia pellon metsityksestä ja Metsityksen haasteita -videoilta saat lisätietoa ja käytännön näkemyksiä ja kokemuksia asiasta. Heinäntorjuntaan on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, joita on esitelty Metsityksen jälkihoito -webinaarin materiaaleissa.

Metsityksen vaihtoehtona kosteikko

Pohjois-Pohjanmaalla esiintyy happamia sulfaattimaita ja näillä kohteilla maaperän kuivatussyvyyden kasvattaminen voi estää metsittämisen. Tällöin vaihtoehtoina ovat luontainen kasvittuminen tai alueen vettäminen kosteikoksi. Tutustu tarkemmin suonpohjien jatkokäytön vesistövaikutuksiin hankeen webinaariaineistossa, jossa kerrotaan kosteikoiden perustamisesta ja niiden vesistökuormituksesta. Hyvin onnistunut kosteikko on parhaimmillaan ravinnenielu.

Open the modal

Sulje

Suurin ilmastohyöty saavutettaisiin metsittämällä turvepohjaisia peltoja ja entisiä turvetuotantoalueita. EU:n metsien käyttöön vaikuttavasta ilmastopolitiikasta, hiilen sidonnan ja varastoinnin keinoista metsissä ja metsityksessä sekä hiilikaupan pelisäännöistä saat tietoa hankkeen Ilmasto ja metsien käyttö -seminaariesityksistä.

• Lue lisää maankäyttösektorin päästövähennysmahdollisuuksista. (Luonnonvarakeskus)

Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 1114/2020 tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja se oli voimassa vuoden 2023 loppuun.

Hankkeessa selvitettiin maanomistajien suhtautumista ja näkemyksiä metsitystuesta. Lähes 70 % vastaajista piti taloudellista tuottoa, hiilensidonnan lisäämistä ja vesiensuojelun huomioimista erittäin tärkeinä tai tärkeinä tavoitteina metsityksissä. Myös luonnon monimuotoisuuden huomioiminen oli vastaajien mukaan tärkeää.

Metsitystuki nähtiin tärkeäksi kannustimeksi metsittämiseen ja ilman tukea metsitys onkin useilla kohteilla taloudellisesti heikosti kannattavaa. Metsitystuen kustannuskorvaus arvioitiin riittäväksi, sen sijaan hoitopalkkion suuruus ei tyydyttänyt vastaajia. Tutustu tarkemmin metsitystukikyselyn tuloksiin ja lue aiheista lisää:

Tutustu metsitystuen hoito- ja kunnossapitovelvoitteeseen.

Hanke sai rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tiedonvälityshankkeena. Hankkeen toteutusaika oli 1.3.2022–28.2.2024. Hankkeen päähallinnoijana toimi Luonnonvarakeskus.