Siirry pääsisältöön

Uusi kartta-aineisto avuksi suometsätalouden vesiensuojelussa

Uutinen - 19.01.2023 08:00

Suometsiä on tulossa päätehakkuuikään lähivuosina lähes miljoona hehtaaria. Kun kyseessä on näin suuri pinta-ala, metsänhoidon menetelmät vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka paljon suometsien käyttö rasittaa vesistöjä.  Suomen metsäkeskuksen uudessa kartta-aineistossa näkyvät kitu- ja joutomaan suot, joille voisi johtaa valumavesiä ojitetuista suometsistä. Näin metsätalouden ravinnekuormitus vesistöihin vähenee ja suoluonnon tila paranee.

Metsäkeskus on julkaissut kartta-aineiston, josta voi löytää vesien palautukseen sopivia suokohteita.  

– Kartalle on merkitty alueita, joilta vesien palauttaminen kuivuneille soille voisi olla mahdollista. Tiedot ovat suuntaa antavia ja ne helpottavat vesien palautusten suunnittelua ja kohteiden kartoitusta, kertoo kehittämisasiantuntija Mika Masalin Suomen metsäkeskuksesta.  

Kartta-aineisto on julkaistu osana Suometsänhoidon paikkatietoaineistoja. Palvelusta valitaan karttatasoksi “Vedenpalauttamiseen mahdollisesti soveltuvat kohteet kitu- ja joutomaalla”. Vesien palauttamisesta ja kartta-aineiston hyödyntämisestä on koottu tietoa tarinakarttaan.  

Karttapalvelun lisäksi aineisto on julkaistu rajapintana, jolloin eri toimijat voivat hyödyntää sitä myös omissa järjestelmissään. Vesien johtamisen toimenpidesuunnittelu vaatii aina tarkkoja mittauksia maastossa.  

Vesien palautus parantaa vesistöjen ja suoluonnon tilaa 

Vesien palautus on uudenlainen keino, jolla voidaan vähentää metsätalouden kuormitusta vesistöihin.  

– Vesien palautus tarkoittaa sitä, että ojitetun alueen valumavesiä johdetaan kuivuneille soille. Suo suodattaa ja vähentää vesistöihin päätyvää kiintoaineiden ja ravinteiden määrää. Tämä on pitkälti huoltovapaa ja kustannustehokas ratkaisu vesiensuojeluun, kertoo asiantuntija Jani Antila Tapio Oy:stä. 

Vesien palautus voi myös osaltaan auttaa kuivuneiden soiden ennallistamisessa. Tähän mennessä vesien johtamista on käytetty ennallistavana menetelmänä erityisesti suojelusoilla sekä sellaisilla valtion metsätalousmailla, jotka rajoittuvat suojelusoihin.  

– Kun vesiä johdetaan ojitusalueelta kuivuneelle suolle, parantaa se suon luonnontilaa.  Esimerkiksi metsäkanalinnut ja arvokkaat suomarjat hyötyvät suon vettymisestä, kertoo johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa Suomen metsäkeskuksesta.  

Vesien johtaminen on suunniteltava huolellisesti 

Vesien johtaminen on suunniteltava ja toteutettava niin, ettei siitä aiheudu tarpeetonta haittaa puuntuotannolle ja metsien taloudelliselle käytölle. Vesien johtamiseen tarvitaan riittävä korkeusero metsänreunan ja suon välille, jotta metsään ei synny vettymishaittoja.   

– Useimmiten metsän ja suon rajalla ei ole riittävän suurta korkeuseroa, vaan vesi on johdettava alemmaksi suota pitkin niin sanotun johdeojan avulla.  Näin vesi ei pääse nousemaan määritettyä tasoa korkeammalle, vaan johdeojan päästä vesi purkautuu suolle ja jatkaa pintavaluntana eteenpäin, Antila muistuttaa.  

Suomessa on satoja tuhansia hehtaareita sellaisia kuivuneita soita, joille olisi mahdollista johtaa vesiä ojitusalueilta. Erityisesti kuivuneet aapasuot, joita on paljon etenkin Pohjois-Suomessa, hyötyisivät vesien palautuksista.  

Vesien johtamisen toimintamallia yksityismaille on kehitetty Ojasta allikkoon -hankkeessa, jonka toteuttajina olivat Iin Micropolis, Tapio Oy ja Suomen metsäkeskus.  

Video vesien johtamisesta  

Tarinakarttaan on koottu tietoa vesien palauttamisesta 

Kartta-aineisto mahdollisista vesienpalautuskohteista on Metsäkeskuksen verkkosivuilla

Puhutaan metsästä -tilaisuuksissa pureudutaan metsien käytön tulevaisuuteen Uutinen - 18.01.2023 10:00
Metsäkeskus pärjää hyvin kansalaisten silmissä Uutinen - 19.01.2023 08:39