Skip to main content
Mediatiedote - 19.11.2021 08:33

Taimikon varhaishoito on tulevan hiilinielun hoitoa

Suomen yksityismetsiin syntyy vuosittain uusia taimikoita noin 100 000 hehtaarin verran. Jokaisessa taimikossa on syytä tehdä varhaishoito noin viiden vuoden kuluttua taimien istutuksesta. Näin varmistetaan, että metsä kasvaa jatkossa hyvin ja sitoo hiilidioksidia. 

Suomen metsät ovat hyvin merkittävä hiilinielu. Esimerkiksi kuuden viime vuoden aikana metsiin on varastoitunut vuosittain lähes 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Se tarkoittaa, että noin 600 kilogrammaa hiilidioksidia varastoituu metsiin vuoden jokaisena sekuntina.  

– Varhaisen taimikkovaiheen metsät eivät vielä toimi hiilinieluina ja niitä onkin hoidettava kohti tulevaa hiilinieluvaihetta. Taimikko muuttuu hiilinieluksi yleensä noin 10-20 vuoden iässä. Taimikon varhaishoito on tulevan hiilinielun hoitoa, sanoo hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta. 

Suomen yksityismetsiin syntyy vuosittain uusia taimikoita noin 100 000 hehtaarin verran. Jokaisessa taimikossa on syytä tehdä varhaishoito noin viiden vuoden kuluttua taimien istutuksesta. Taimikon varhaishoidossa poistetaan istutettujen taimien ympäriltä puustoa, jotta taimet saavat lisää kasvutilaa.  

Varhaisperkausvaiheessa taimikkoon voi jättää istutustaimien lisäksi hieman siemensyntyisiä koivuja ja muita lehtipuita. Säilyttämällä sekapuustoisuutta ja jättämällä riistatiheikköjä on mahdollista parantaa metsien monimuotoisuutta, riistan elinoloja sekä virkistys- ja maisema-arvoja.  

Taimikon varhaishoitoon kemera-tukea 

Taimikon varhaishoitoon on mahdollista saada valtion varoista kemera-tukea. Tuki on suuruudeltaan 160 euroa hehtaaria kohti. Tukea on mahdollista saada, kun varhaishoidon ala  on vähintään hehtaarin suuruinen ja hoidettu alue koostuu vähintään puolen hehtaarin metsäkuvioista.  Taimikonhoitotyöt voi aloittaa sen jälkeen, kun on jättänyt tukihakemuksen Metsäkeskukseen. 

Viime vuosina kemera-tuella on tehty taimikon varhaishoitoa vuosittain noin 40 000 hehtaaria. Määrä on noin puolet tarpeeseen nähden. Vilkkaimmin varhaishoitoa on tehty Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla, missä määrät ovat olleet lähellä kahta kolmasosaa tarpeesta. Lounais-Suomen maakunnissa taimikon varhaishoitoa on puolestaan tehty kolmannes tarpeeseen nähden. Lapissa varhaishoidon tarve on todennäköisesti laskennallista tarvetta pienempi, koska porot syövät lehtipuustoa pienistä havupuutaimikoista. 

– Kemera-varoja on nyt hyvin saatavissa varhaishoitoon ja tuki kannattaa hyödyntää. Oman metsän kohteita voi miettiä niin, että onko istuttanut taimia tai muuten uudistanut alueita 5-7 vuotta sitten. Metsänomistajat voivat kysyä neuvoa tutuilta metsäammattilaisilta, jotka varmasti auttavat mielellään, Niskanen sanoo. 

Kartta: Taimikon varhaishoidon osuus suhteessa tarpeeseen maakunnittain    

Kemera-tuesta on tietoa Metsäkeskuksen verkkosivuilla 

Taimikon varhaishoitokohteet avoimessa karttapalvelussa 

Ilmastoviisas metsätalous -esitys  

Lisätietoja:  
Yrjö Niskanen 
hankehallinnon asiantuntija 
Suomen metsäkeskus 
p. 040 065 3863 
yrjo.niskanenatmetsakeskus.fi