Metsätuholakia aiotaan päivittää vastaamaan muuttuvan ilmaston ja ympäristön vaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille lakiesitysluonnoksen, jossa ehdotetaan muutoksia muun muassa puun poiskuljetuksen määräaikoihin ja juurikäävän torjuntavelvoitteeseen. Ammattimaisilta puunvälittäjiltä edellytettäisiin jatkossa omavalvontasuunnitelmaa.
Ilmastonmuutos lisää myös kirjanpainajatuhojen riskiä. Kuva: Sami Karppinen
Ilmaston lämpeneminen koettelee metsiä, kun hyönteis- ja sienituhoriskit lisääntyvät. Metsätuholakiin esitetään muutoksia, joilla voidaan jatkossa pienentää metsätuhojen riskiä.
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille lakiesitysluonnoksen, jossa esitetään muutoksia muun muassa kirjanpainajan ja juurikäävän torjuntaan sekä toimijoiden omavalvontavelvoitteeseen.
Kuorellinen kuusipuutavara metsistä pois entistä aikaisemmin
Suomi jaetaan metsätuhoja aiheuttavien hyönteisten esiintymisen ja lämpösumman perusteella metsätuholaissa kolmeen alueeseen (A, B ja C).
Nykyisellä B-alueella, eli keskisessä Suomessa on tutkimustulosten perusteella tarvetta aikaistaa kuorellisen kuusipuutavaran poiskuljetusta. Osia B-alueesta siirrettäisiin siksi jatkossa A-alueeseen. Määräaika kuusipuutavaran poistamiselle aikaistuisi näillä alueilla nykyisestä ajankohdasta (24.7.) heinäkuun 15. päivään.
Alle 50 kiintokuutiometrin kokoisia mäntypinoja ei sen sijaan tarvitsisi jatkossa kuljettaa ollenkaan pois metsistä, koska ne eivät tutkimustietojen mukaan lisää hyönteistuhoriskiä lähimetsissä.
Juurikäävän torjuntavelvoite laajenemassa
Juurikäävän torjuntaa, eli kantokäsittelyä tulisi lakiesitysluonnoksen mukaan tehdä myös muiden kuin kasvatus- ja päätehakkuiden yhteydessä. Velvoite koskisi tällöin jatkossa myös esimerkiksi sähkölinjojen ja rautateiden ja tienvarsien raivauksia. Juurikääpää tulisi esityksen mukaan torjua jatkossa myös mäntyvaltaisissa turvemaiden metsissä, joissa torjuntavelvoitetta ei ole aiemmin ollut.
Kantokäsittelyä ei tarvitsisi edelleenkään tehdä laissa mainituissa erityistilanteissa, kuten kotitarvehakkuissa. Velvoite ei koskisi myöskään tutkimuskäytössä olevia metsiä, eikä hakkuita, joilla on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta erityistä merkitystä.
Omavalvontaan myös muutoksia
Puukauppaa harvoin tekevät metsänomistajat eivät välttämättä tunne myyjää koskevia metsätuholain velvoitteita. Metsätuholaissa määriteltäisiin jatkossa ajankohta, jolloin puutavaran omistajuus vaihtuu pystypuukaupoissa.
Maa- ja metsätalousministeriön esitysluonnoksessa ehdotetaan lisäksi ammattimaista puunvälitystoimintaa harjoittavien toimijoiden sisällyttämistä omavalvonnan piiriin. Ammattimaisiksi toiminnanharjoittajiksi katsottaisiin jatkossa myös muun muassa metsänhoitoyhdistysten puunkorjuupalvelu sekä Metsähallituksen puunkorjuu. Ammattimaisten toiminnanharjoittajien on laadittava omavalvonnan toteuttamiseksi kirjallinen omavalvontasuunnitelma.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote: Metsätuholain päivitysesitys lausunnoille: tavoitteena metsätuhoriskien pienentäminen