Skip to main content

Tiedon laatu

På den här sidan

Metsävaratiedon laatu

Metsävaratietoa kerätään kaukokartoitusmenetelmällä, jossa hyödynnetään koealamittauksia, laserkeilausta ja ilmakuvausta. Tiedon laatua kontrolloidaan systemaattisesti inventointiprosessin eri vaiheissa. Metsävaratietoa myös päivitetään jatkuvasti eri tietolähteistä ja puustoa kasvatetaan kasvumalleilla. Ajantasaistuksessa käytettävien tietojen paikkansa pitävyys vaikuttaa osaltaan metsävaratiedon laatuun. 
 

Kaukokartoitus tuottaa tasalaatuisempaa tietoa kuin maastoarviointi 

Perinteisen, maastossa tehdyn arvioinnin laatu on aina riippuvainen arvioinnin tekijästä. Laserinventoinnissa laatu on monelta osin tasaisempaa. 

Maastoarvioinnissa kokonaistilavuuden keskivirhe on yleensä 15−25 prosentin välillä. Laserinventoinnin tarkkuus on kasvatus- ja uudistuskypsissä metsissä vastaava tai tarkempi. Lisäksi laserinventoinnissa puustotulkinta on tasalaatuista, eikä se vaihtele tekijän mukaan. Kokonaispuuston tiedot ovat tarkimmat ja pääpuulajikin on yleensä oikein. Kehittämisen myötä myös puulajitiedot ovat parantuneet. Virheitä voi kuitenkin esiintyä puulajisuhteissa sekapuustoissa ja erityisesti silloin, jos jotain puulajia on vähän. 

Laserinventoinnissa kokonaistilavuuden tarkkuusvaatimuksena kasvatus ja uudistuskypsissä metsissä on, että kokonaistilavuuden tulee olla 20 prosentin sisällä oikeasta kahdeksalla kuviolla kymmenestä. Näin on ollut jo pitkään ja kehityksen myötä siihen on myös varmemmin päästy.  

Laserinventoinnissa kokonaispuuston keskipituudelle, keskiläpimitalle ja pohjapinta-alalle on määritetty omat laatukriteerit. Keskipituuden tulee olla +/- 2 m, keskiläpimitan 3 cm ja pohjapinta-alan 3 m2/hehtaarilla oikeasta kahdeksalla kuviolla kymmenestä. 

Tieto puuston pituudesta on tarkin, läpimittatieto on yleensä hyvä ja pohjapinta-alakin useimmiten edellä esitetyn vaihteluvälin sisällä. Runkoluvulle, jota tarkastellaan taimikoissa, ei ole varsinaista laatukriteeriä, mutta taimikoiden osalta oleellisin tieto on oikea hoitotarve. 

Puuston ikä on vaikein tunnus, koska laserinventointi perustuu pääosin puuston näkyviin piirteisiin ja samankokoisten metsiköiden ikä voi vaihdella kymmeniäkin vuosia. Usein puuston ikä on kuitenkin verrannollinen sen kokoon, joten tieto puuston iästäkin on tavallisesti oikean suuntainen. Toisaalta puuston iän merkitys metsätaloudessa on vähentynyt.  

Yleisesti tavoitteena on, että puustotunnusten virheet olisivat sellaisessa vaihteluvälissä, etteivät ne aiheuttaisi merkittäviä poikkeamia oikea-aikaisiin toimenpide-esityksiin. 

Taimikoissa ja epätasaisilla kuvioilla kaukokartoituksen tarkkuus heikkenee 

Resurssisyistä metsävaratietoa ei kerätä enää kuvioittaisena maastoarviointina. Kaukokartoitus soveltuu hyvin varttuneempiin metsiin, mutta on epäluotettavampaa mitä pienempää puusto on. Laserinventointia voidaan tehdä hoitotarpeen kannalta kohtalaisella tarkkuudella myös varttuneissa taimikoissa, mutta se ei sovellu lainkaan pienille taimikoille. Näille kohteille tarvitaan muita tietolähteitä esimerkiksi uudistamisesta tai hoitotöistä. 

Laserinventoinnin virheiden määrä kasvaa, jos kyseessä on epätasainen, monijaksoinen tai muuten alueen normaalista metsästä poikkeava kuvio. Epätasaisten kuvioiden tai pienten puulajiosuuksien arviointi on hankalaa myös maastossa. Metsätalouden kannalta tärkein, eli metsässä tehtävä toimenpide, määräytyy kuitenkin yleensä kuvion vallitsevan puuston mukaan. 

Luontotiedon laatu

Kattava ja ajantasainen tieto metsälain 10 §:n perusteella rauhoitetuista erityisen tärkeistä elinympäristöistä on metsälain valvonnan kannalta tärkeää. Metsäkeskuksen hallinnoimia tietoja koskeva metsätietolaki edellyttää, että metsälakikohteita koskevia tietoja, kuten muitakin metsää kuvaavia tietoja, päivitetään säännöllisesti. Metsäkeskuksen pyrkimyksenä on varmistaa, että tämä lainvalvontatehtävässä tärkeä aineisto on mahdollisimman kattavasti saatavilla ja aineisto on ajantasaista. Laadun ja kattavuuden parantamiseksi tehdään jatkuvasti töitä.  

Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kuvaamisessa on haasteita 

Metsälain 10 §:ssä tarkoitetut, erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevat tiedot voivat sisältää epätarkkuuksia muun muassa siksi, että kohteiden käsittelyhistoria poikkeaa oleellisesti tavanomaisesta hoidetusta talousmetsästä. Kohteet ovat kehittyneet pitkään luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina. Tämän takia puusto on toisinaan kooltaan ja iältään niin vaihtelevaa, että puuston täsmällinen kuvaaminen on vaikeaa etenkin rehevillä elinympäristötyypeillä. Elinympäristötyypit määritellään pääsääntöisesti kasvillisuuden perusteella.  

Kasvillisuuden määrittely ja toisaalta myös kohteen luonnontilaisuuden asteen arviointi perustuu silmävaraiseen arviointiin. Myös kunkin elinympäristötyypin sisällä itsessään on luontaista vaihtelua eri kohteiden välillä. Kohteiden ominaispiirteet poikkeavat jossain määrin toisistaan muun muassa kasvupaikkaan ja ilmastoon liittyvien olosuhteitten takia.  

Metsäkeskuksen tämänhetkinen paikkatietoaineisto ei sisällä kaikkia olemassa olevia metsälain 10 §:n kohteita, vaan suuri osa kohteista on vielä löytämättä. Tämä tulee ottaa huomioon erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevien tietojen virheettömyyttä arvioitaessa. 

Metsäkeskukselle tulevan tiedon laatu tarkistetaan paikkatietoaineistojen ja tarvittaessa maastotarkastuksen avulla 

Metsä- ja luontotietoja päivitetään Metsäkeskuksen hallintoasioiden hoitamisen yhteydessä saatujen hakemusten ja ilmoitusten perusteella. Lisäksi tietoja voidaan päivittää muidenkin Metsäkeskukselle toimitettujen tietojen perusteella, jos tiedot eivät Metsäkeskuksen arvion mukaan sisällä olennaisia puutteita, virheitä tai väärintulkintoja.  

Metsäkeskus ei vastaa näiden tietojen tai viranomaisilta saatujen tietojen virheettömyydestä. Metsäkeskus vastaa kuitenkin tietojen oikeellisuudesta siltä osin kuin Metsäkeskuksen toimihenkilö on tarkastanut näiden tietojen oikeellisuuden maastossa tehdyn tarkastuksen yhteydessä. 

Ulkopuolisten tahojen toimittaman luontotiedon laadun tarkastamisessa hyödynnetään ensisijaisesti paikkatietoaineistoja. Kohde tarkastetaan maastossa silloin, jos tarkastusta ei voi tehdä luotettavasti käytettävissä olevien paikkatietoaineistojen avulla tai jos metsälain 10 § mahdollisesti rajoittaa kohteen käsittelyä. 

Jos kohteen tietoja ei voi tarkastaa luotettavasti käytettävissä olevien paikkatietoaineistojen avulla ja kohde on metsän käytössä huomioon otettava tai metsän käyttöön vaikuttava aineisto, Metsäkeskus kysyy aineiston toimittaneelta taholta lisätietoja kohteesta. Jos aineiston laadusta ei päästä varmuuteen yhteydenoton jälkeen, niin Metsäkeskus asettaa kohteen statuksen epävarmaksi luontokohteeksi ja tarvittaessa maastotarkastusjonoon. 

  

Mer information