Siirry pääsisältöön

Metsänkasvatus ja kasvatushakkuut

Metsää voidaan kasvattaa jaksollisella kasvatuksella tasaikäisrakenteisena tai jatkuvalla kasvatuksella eri-ikäisrakenteisena. Sopivan metsänhoitotavan valintaan vaikuttavat metsikön rakenne ja maaperän ominaisuudet sekä metsänomistajan tavoitteet metsäomaisuuden hoitamisessa.

Jaksollinen kasvatus

Jaksollisessa kasvatuksessa metsän kehityksessä on erotettavissa kasvatusvaihe ja uudistamisvaihe. Kasvatusvaiheessa metsänhoidon pääpaino on kasvavan puuston hoitamisessa taimikonhoidolla ja harvennushakkuin ja lopuksi tehdään pääte- eli uudistushakkuu. Uudistamisvaiheessa varmistetaan, että kaadetun puuston tilalle syntyy uusi taimikko luontaisesti tai viljelyn tuloksena eli kylvämällä tai istuttamalla. Jaksollisessa kasvatuksessa varmistetaan lahopuujatkumo yli puusukupolvien ja lehtipuusekoitus aina taimikon perustamisesta alkaen.

Jatkuva kasvatus

Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen kokoisia ja eri-ikäisiä puita. Hakkuissa poistetaan osa puustosta poimintahakkuin tai pienaukkohakkuulla. Hakkuukierto toistuu metsikössä noin 15–20 vuoden välein. Pienten puiden osuus runkomäärästä on suurin. Jatkuvan kasvatuksen edellytys on, että uusia taimia syntyy luontaisesti ja uusia puita kehittyy alikasvosreservistä. Puuston tulee olla tervettä. Lue lisää jatkuvasta kasvatuksesta Tapion metsänhoidon suosituksista

Kasvatushakkuut

Kasvatus- eli harvennushakkuiden tavoitteena on nopeuttaa jäävän puuston järeytymistä puiden kasvutilaa lisäämällä ja keskittämällä kasvu taloudellisesti arvokkaisiin ja hyvälaatuisiin puuyksilöihin. Harvennushakkuilla vaikutetaan puulajisuhteisiin sekä pidetään yllä metsikön terveydentilaa, vähennetään luonnonpoistumaa ja saadaan hakkuutuloja. Harvennushakkuun kannattavuuteen ja metsikön jatkokehitykseen voidaan vaikuttaa harvennustavoin, joita ovat ala-, ylä-, laatu- tai käytäväharvennus. Harvennustapoihin voi tutustua Tapion metsänhoidon suosituksista.

Ensiharvennus

Ensiharvennus on tärkeää tehdä ajoissa, jottei metsän kasvukunto heikkene. Kasvutilan puutteessa puiden latvat supistuvat ja kasvu hidastuu. Sopivan ajankohdan voi päätellä puun latvuksesta. Männyllä yhteyttävän latvuksen osuuden tulisi olla 40 prosenttia, kuusella 60 prosenttia ja koivulla 50 prosenttia puun pituudesta. Ensiharvennus tehdään kasvupaikasta ja puulajista riippuen puuston ollessa 10–16 metrin pituista. Lue lisää Tapion metsänhoidon suosituksista.  

Muut harvennukset

Usein seuraava harvennus tehdään noin 10–20 vuoden päästä ensiharvennuksesta, jolloin metsästä saadaan myös tukkipuuta. Harvennuksen tarve arvioidaan puuston kasvun ja tiheyden perusteella.  

Puulajikohtaiset harvennusmallit on laadittu kasvupaikkatyypeittäin Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomeen. Kuusi ja koivu harvennetaan usein kahdesti ennen metsän uudistamista, männyllä harvennuskertoja voi olla kolmekin. Juurikäävän saastuttamissa kuusikoissa suositellaan vain yhtä harvennusta ennen päätehakkuuta.  

Luonnon monimuotoisuutta ja riistanhoitoa voi edistää harvennuksissa jättämällä säästöpuiden lisäksi riistatiheikköjä ja suosimalla lehtipuita.  

Metsään.fi-palvelusta voit tarkistaa oman metsäsi hakkuumahdollisuudet. Ennen toimenpiteiden aloittamista tehdään Metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoitus kasvatushakkuista.