Metsän kasvatus

Lisätietoja

Markku Remes
metsänhoidon johtava asiantuntija
puh. 029 432 4938
markku.remes(at)metsakeskus.fi

Metsiä voidaan kasvattaa tasa- tai eri-ikäisrakenteisena. Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus on ollut valtamenetelmä Suomessa koko koneellisen puunkorjuun ajan. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus on pienipiirteisempää ja avohakkuita ei tehdä.

Kasvatustapa valitaan metsän kasvatuksen tavoitteiden sekä kasvupaikan viljavuuden ja puustorakenteen luomien edellytysten perusteella.

Tutkittua tietoa osin niukasti

Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa käytettävissä ovat vakiintuneet ja melko hyvin tutkitut hoito- ja hakkuumenetelmät, joista on myös käytännön kokemusta. Tiedot eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa käytettävistä menetelmistä ovat vielä melko kapean tutkimustiedon varassa ja pitkäaikaisia kokemuksia menetelmästä nykyoloissa ei juuri ole.

Eri-ikäisrakenteisen metsän kehitystä ei pystytä ennustamaan nykyisten kasvu- ja tuotosmallien pohjalta yhtä hyvin kuin tasaikäisrakenteisen metsän. Myös eri-ikäisrakenteisen metsän uudistumiseen ja tuhojen esiintymiseen liittyvät riskit tunnetaan tällä hetkellä puutteellisesti. Tämä lisää epävarmuutta ja on syytä ottaa huomioon arvioitaessa menetelmien hyötyjä ja riskejä.

Vaikutukset puuntuotokseen ja kannattavuuteen

Puuntuotoksen määrän kannalta menetelmissä ei ole suuria eroja.  Metsänkasvatuksen kannattavuuden suhteen tulokset ovat ristiriitaisia. Tietoa ja kokemuksia eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta on vielä vähän, mutta osaamista ja kokemusta karttuu, kun menetelmää kokeillaan käytännössä.

Tasaikäisrakenteinen metsän kasvatus

Tasaikäiskasvatuksessa metsän kehityksessä on erotettavissa kasvatusvaihe ja uudistamisvaihe. Kasvatusvaiheessa metsää käsitellään harvennuksin ja lopulta hakkuukypsyyden saavuttanut puusto hakataan pois. Uudistamisvaiheessa varmistetaan, että kaadetun puuston tilalle syntyy uusi taimikko.

Kasvatusvaiheessa metsänhoidon pääpaino on kasvavan puuston hoitamisessa harvennushakkuin ja lopuksi pääte- eli uudistushakkuulla. Tämän jälkeen uusi puusto on saatava syntymään joko luontaisesti tai viljelyn tuloksena eli kylvämällä tai istuttamalla.

Uudistamisvaiheessa painopiste on uuden metsän perustamistoimenpiteissä ja taimikonhoidossa.

Jatkuva kasvatus eli eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Kun metsää kasvatetaan eri-ikäisrakenteisena (jatkuva kasvatus), se säilyy pysyvästi peitteisenä. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä voi olla samanaikaisesti kaikissa eri kehitysvaiheessa olevia puita – pieniä taimia, nuoria, varttuneita ja järeitä puita. Tiheät ja harvat kohdat, samankokoisten puiden muodostamat ryhmät, alikasvosryhmät ja eri puulajit vaihtelevat metsikön sisällä.

Puiden kokojakauma on vaihteleva, mutta pieniä puita on oltava paljon enemmän kuin isoja. Nämä pienet, luontaisesti syntyneet taimet muodostavat tulevaisuuden puiden reservin ja niihin perustuu metsän uudistuminen. Tilaa uudistumiselle ja taimien kehittymiselle saadaan tekemällä poiminta- ja pienaukkohakkuita.

Eri-ikäisrakenteisessa metsän kasvatuksessa jätetään kasvamaan hyväkuntoiset puut, joilla on edellytykset kehittyä hyvälaatuisiksi tukkipuiksi. Lisäksi pyritään monipuoliseen puulajisekoitukseen. Säästöpuita ja säästöpuuryhmiä jätetään aivan kuten tasaikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa avohakkuun yhteydessä.

Kuusivaltaiset metsät soveltuvat parhaiten eri-ikäisrakenteisesti kasvatettaviksi. Pääpuulajeistamme kuusi menestyy alikasvoksena parhaiten ja latvukseltaan hyväkuntoinen puu toipuu saadessaan kasvutilaa hakkuun jälkeen.