Pro metsä -palkitut 2022
Itäinen alue
Pohjois-Savo
Metsänhoitoyhdistys Savotta: Metsänhoitoyhdistys Savotta on sitoutunut toiminnassaan pitkäjänteisesti alueelliseen metsäohjelmatyöhön kehittäen samalla omia toimintamallejaan. Erityisesti resurssitehokas ja kestävä metsänhoito on Mhy Savotan arkitekemistä ja se edistää samalla myös alueellisen metsäohjelman tavoitteita. Yhdistyksessä on viime vuosina panostettu kotimaisen puuenergian hyödyntämiseen paikallisesti, mikä parantaa myös alueen huoltovarmuutta.
Metsänomistaja Satu Pyörälä: Pyörälän metsät ovat aktiivisessa, monipuolisessa ja kestävässä käytössä. Alueellisen metsäohjelman teemoista hänen metsissään korostuvat talousmetsien luonnonhoito ja metsäluonnon monimuotoisuus. Hän on siirtynyt metsiensä käsittelyssä jatkuvaan kasvatukseen vuoden 2014 lakiuudistuksen jälkeen. Osa Pyörälän metsistä on METSO-suojelusopimusten piirissä.
Pohjois-Karjala
Metsänomistaja Kauko Kärkkäinen: Kärkkäinen on tehnyt pitkän uran puuntuotantoon tähtäävän metsätalouden parissa eri metsäyhtiöissä. Viime vuosina hän on myös panostanut omissa metsissään voimakkaasti metsätalouteen, jossa puuntuotantoon yhdistetään luonnontuotteiden tuotanto. Kärkkäisen tavoitteena on kaksinkertaistaa metsiensä nettotulos luonnontuotteiden avulla. Kärkkäinen on aktiivisuudellaan edistänyt luonnontuotteiden tuotantoa, toiminut esimerkkinä muille metsänomistajille ja jakanut tietoa esimerkiksi metsien luomusertifioinnista.
Keski-Suomi
Keijo Mikkonen: Mikkonen on tehnyt pitkän uran metsätalouden parissa muun muassa johtamalla Metsäkolmio-yritystä. Mikkonen on aktiivisuudellaan edistänyt kestävää metsätaloutta ja puunkorjuuyrittäjyyttä Keski-Suomessa ja näyttänyt esimerkkiä johtamalla menestyvää metsäalan yritystä vuosikymmenien ajan.
Etelä-Savo
Antti Heikkilä: Vuosikymmenten työn Metsäkeskuksessa tehnyt Antti Heikkilä on toiminut Etelä-Savon metsäkeskuksen johtajana ja myöhemmin Suomen metsäkeskuksessa aluejohtajana. Toimissaan Heikkilä on ollut luomassa alueellisia metsäohjelmia sekä koordinoimassa niiden toteuttamista. Heikkilä on edistänyt laajasti eteläsavolaisten metsäelinkeinojen ja metsien tilaa, ja hän on toiminut metsäalan sidosryhmien välisenä sillanrakentajana.
Etelä-Karjala
Metsänomistaja Irma Welling: Welling on erityisen aktiivisella ja esimerkillisellä tavalla edistänyt Kaakkois-Suomen metsäohjelman tavoitteita luottamustehtävissään Saimaan Metsänomistajat ry:n puheenjohtajana, Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa, MTK:n metsävaltuuskunnassa sekä Etämetsänomistajien Liiton hallituksessa useiden vuosien ajan. Welling on viestinyt aktiivisesti ajankohtaisista metsäasioista sekä maakunnallisella että valtakunnallisella tasolla. Hänen johdollaan Saimaan Metsänomistajat ry on valmistellut useita metsänhoidon kehittämisehdotuksia maa- ja metsätalousministeriölle.
Kymenlaakso
Viestintäasiantuntija Sanna Vornanen, Kymenlaakson metsänhoitoyhdistys: Vornanen on nostanut metsäasioiden viestintää uudelle tasolle niin metsänomistajan kuin metsäorganisaation näkökulmasta. Metsäasiat ovat saaneet kasvavaa ja monipuolista näkyvyyttä sekä maakunnan että valtakunnan tasolla eri medioissa. Hän on rakentanut uutta viestintäyhteistyötä myös naapuriorganisaatioiden kanssa ja osallistunut aktiivisesti valtakunnalliseen viestinnän kehittämiseen.
Läntinen alue
Pirkanmaa
Tampereen seudun ammattiopiston Metsätien toimipiste, Kuru: Oppilaitos on tehnyt laadukasta työtä metsäalan toisen asteen koulutuksen eteen. Kampus on aktiivisesti edistänyt kestävän elämäntavan eri osa-alueiden toteutumista toimipisteen arjessa. Kestävä kehitys on kytketty vahvasti myös osaksi toimipisteen tarjoamia koulutuksia. Metsäkoneopetuksessa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja kehitetään jatkuvasti uusia toimintatapoja, jotka edesauttavat kestävän metsätalouden toteutusta.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa
Metsäasiantuntija Risto Uitto, MHY Keskipohja: Uitto on vaikuttanut merkittävästi oman toimintalueensa metsien hyödyntämiseen ja hyvään hoitoon. Hän on myös huolehtinut metsäluonnon monimuotoisuudesta ja kehittänyt metsänomistajille suunnattuja palveluja muun muassa metsien tila- ja omisturakenteeseen liittyen.
Jorma Tukeva: Tukeva on toiminut pitkään metsäalan ammatillisen koulutuksen johtotehtävissä Sedu Ähtärissä. Hän on kehittänyt laajasti Ähtärin Tuomarniemen metsäopetusta ja edistänyt metsäalan osaamisen kehittämistä myös valtakunnallisesti.
Lounais-Suomi
Pohjolan Metsä- ja Arboristipalvelu Oy: Kehittämishenkisen yrityksen toiminta tukee hyvin Lounais-Suomen metsäohjelman 2021-2025 tavoitteita metsien monipuolisesta käytöstä ja kokonaiskestävästä metsätaloudesta.
Pohjoinen alue
Lappi
Kirsi-Marja Korhonen: Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamisessa Korhonen on tehnyt työtä Pohjois-Suomessa paljon ja väsymättä, niin poronhoidon, matkailun kuin alkuperäiskansojen osalta. Metsähallitus Metsätalous Oy:n Lapin entisenä aluejohtajana hän on ollut yhteistyön, vuoropuhelun ja yhteensovittamisen alullepanija, toimintatapojen edistäjä ja kehittäjä sekä väsymätön keskustelija ja kuuntelija. Korhosen työn vaikutukset eivät ole olleet pelkästään Metsähallituksen maihin kohdistuvaa, vaan toimet ovat vaikuttaneet metsiin yleisemminkin Lapissa.
Kainuu
Kuhmo Oy: Kuhmo Oy on toteuttanut pitkäjänteisesti Kainuun metsäohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla on ollut merkittävä vaikutus Kainuun aluetalouteen. Yhtiön tuloksekas vaikutus sahateollisuuden ja puutuotealan kehittymiseen Kainuussa on mahdollistanut muun muassa Kuhmon Woodpoliksen ja Kantolan alueen puutuoteklusterin syntymisen ja kehittymisen.
Pohjois-Pohjanmaa
Pertti Vanhala: Vanhalalla on laaja käytännön työkokemus metsäenergiasta. Oulun energian liiketoimintajohtajana hän on usean vuosikymmenen ajan kehittänyt metsäenergian hankintaa ja puhunut väsymättä metsäenergian käytön puolesta. Hän on ollut kehittämässä metsäenergian hankinta- ja korjuumenetelmiä sekä toimitusketjuja niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla.
Eteläinen alue
Uusimaa
Carl-Johan Jansson, metsätalousinsinööri, Raaseporin kaupunki: Jansson tekee pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä kokonaiskestävän metsätalouden eteen. Raaseporin metsätalousvastaavana hän yhteensovittaa menestyksekkäästi eri tavoiteita ja intressejä. Maisemanhoito, virkistys ja monimuotoisuus ovat jo kauan olleet tärkeitä elementtejä kaupungin metsissä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat säästöpuut ja tekopökkelöt. Jansson osallistuu aktiivisesti keskusteluihin eri metsänhoidon menetelmistä ja tuo keskusteluihin oman käytännön osaamisensa pitkältä ajalta.
Hakevuori Oy: Hakevuori Oy on yksi suurimmista haketusurakoitsijoista Suomessa. Yritys työllistää parhaimmillaan lähes sata henkeä ja tekee aktiivista yhteistyötä ammattioppilaitoksen kanssa. Yhteistyön tavoitteena tuoda lisäarvoa ja hyötyjä niin oppilaitokselle, yritykselle ja ennen kaikkea alalle hakeutuville nuorille. Hakevuori Oy on aktiivisesti edistänyt kestävää metsänhoitoa, metsäenergian hyödyntämistä ja osallistunut metsänomistajien aktivointiin Uudellamaalla.
Pohjanmaa
Maalahden kunta: Kunta on määrätietoisesti strategisissa valinnoissaan suosinut puuta julkisessa rakentamisessa. Puumateriaali on kestävä, kierrätyskelpoinen ja luo viihtyisän tunteen rakennuksien asukkaille. Sen lisäksi puurakentaminen sopii erityisen hyvin sekä kunnan omiin että Suomen ilmastopoliittisiin tavoitteisiin.
Häme
Padasjoen metsäryhmä: Padasjoen metsäryhmä on tehnyt tuloksellista työtä Padasjoen alueella sijaitsevien metsien hoidon ja käytön ja luonnonhoidon edistämiseksi. Padasjoelle metsillä on iso merkitys alueellisen hyvinvoinnin, vaurauden, yhteistyön ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Metsät tuovat tuloja toimijoille, hyvinvointia kuntalaisille ja luontoelämyksiä niin vakituisille kun kesäasukkaille.
Hämeen Metsätoimistot ry: Metsäpalveluyrittäjien yhteenliittymä on esimerkillisesti järjestellyt Kanta-Hämeen maakunnassa usean vuoden ajan metsätapahtumia metsänomistajien liikkeelle saamiseksi ja hyvän metsänhoidon aktivoimiseksi. Tapahtumien valmistelussa ja toteutuksessa on tehty hyvää yhteistyötä Suomen metsäkeskuksen kanssa.