Suomen metsäkeskus on mukana kymmenessä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Hiilestä kiinni -hankkeessa. Hankkeissa pidetään huolta metsien kasvukunnosta ja terveydestä. Lisäksi etsitään ratkaisuja muun muassa siihen, kuinka sitoa hiiltä metsiin, maaperään ja puutuotteisiin sekä hillitä ilmastonmuutosta.
Nopeimmin myrskytuhojen korjaustyöt etenevät Pudasjärvellä, eniten tehtävää on vielä Suomussalmella. Tämä selviää, kun vertailee keskenään metsätuhoista kertovia paikkatietoaineistoja ja Metsäkeskukselle tehtyjä metsänkäyttöilmoituksia.
Nopeimmin myrskytuhojen korjaustyöt etenevät Pudasjärvellä, eniten tehtävää on vielä Suomussalmella. Tämä selviää, kun vertailee keskenään metsätuhoista kertovia paikkatietoaineistoja ja Metsäkeskukselle tehtyjä metsänkäyttöilmoituksia.
Kuopion Saaristokaupunkiin rakentuu parhaillaan Pohjois-Savon ensimmäinen massiivipuurunkoinen kerrostalo Y-Säätiön rakennuttamana. Asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin asuntoihin keväällä 2021.
Puurakentaminen tunnistetaan monessa kunnassa yhdeksi konkreettisista keinoista vähentää alueellisia päästöjä ja saavuttaa asetettuja hiilineutraaliustavoitteita. Keskeinen rooli on kaavoituksella, johon tukea tarjoaa syyskuussa 2020 julkaistu Puurakentamisen edistämisen ja ohjauksen keinot kaavoituksessa-opas.
Ailanpäivänä riehunut myrsky on vaurioittanut ja kaatanut puita eri puolilla Suomea. Alustavien tietojen mukaan puustovahingot ovat suurimmat maan länsirannikolla Pohjanmaalla. Puita on kaatunut eniten aukeiden reunoilla, järvien rannoilla sekä tuoreilla harvennushakkuualoilla.
Puuntuotannon Kemera-varoja oli käytetty elokuun loppuun mennessä 24,7 milj. euroa, mikä oli 8 prosenttia viime vuotta enemmän. Tukivaroista 83 prosenttia käytettiin nuorten metsien hoitotöihin. Metsäluonnonhoidon tukia oli käytetty elokuun loppuun mennessä 4,9 miljoonaa euroa, eli tuplamäärä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Aila-myrskyssä vältyttiin suurialaisilta metsätuhoilta. Myrsky kaatoi pääasiassa yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä aukeiden alueiden eteläreunoilta. Isoimmat ja yhtenäisimmät tuhoalueet olivat Vaasan ja Kokkolan seuduilla sekä Satakunnan rannikkoalueilla. Näillä alueilla tuhoutuneen puuston arvo on suuruusluokkaa 10–15 miljoonaa euroa, kun koko maan tuhojen arvoksi arvioidaan noin 15–20 miljoonaa euroa.
Nyt päättymässä olevalla istutuskaudella taimet istutettiin koronapandemian vuoksi tavanomaista useammin kotimaisella työvoimalla. Viime vuosina istutuksista paikoin jo neljännes on tehty ulkomaisen kausityövoiman avulla.
Hakkuuaikomukset yksityismetsissä laskivat tammi-elokuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Vuoden 2018 suhdannehuipusta tultiin noin neljänneksellä alaspäin. Hakkuuaikomusten kokonaispuumäärä palautui vuoden 2016 tasolle. Metsänkäyttöilmoitusten perusteella lasku kohdistui erityisesti kuitupuuhun. Uudistushakkuiden ja varttuneiden puustojen hakkuupinta-alat pienenivät, mutta ensiharvennusten pinta-alat kasvoivat lievästi.