Suomen metsäkeskus seuraa luonnonhoidon laatua vuosittain yksityismetsissä tehtävillä arvioinneilla. Vuonna 2019 luonnonhoidollisesti erinomaisia tai hyviä hakkuun ja metsänuudistamisen toteutuksia oli 85 prosenttia arvioiduista kohteista.
Suomen metsäkeskus tarkasti vuonna 2019 maastossa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon töitä, joihin oli haettu Kemera-tukea. Maastotarkastuksissa havaittiin merkittävästi Kemera-tuen rahoitusehdoista poikkeavaa työnjälkeä. Metsänhoitotöiden laatua voi parantaa töiden omavalvonnalla.
Haluaisitko tietää, kuinka paljon eri maakunnissa on metsää omistavia yksityishenkilöitä ja kuinka paljon he keskimäärin omistavat metsää? Entä mikä on suomalaisten metsänomistajien keski-ikä? Suomen metsäkeskus on julkaissut tilaston Suomessa metsää omistavista henkilöistä. Tilaston tiedot on jaoteltu metsänomistajan asuinmaakunnan mukaan ja niitä voi tarkastella myös omistuksen pinta-alan tai sukupuolen mukaan. Tilastoa päivitetään kaksi kertaa vuodessa.
Suomen metsäkeskus valvoo satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla, että metsänhakkuut tehdään metsälain mukaisesti. Tarkastuksia on viime vuodesta lähtien kohdistettu toteutuneisiin hakkuisiin ja erityisesti kriittisiin kohteisiin, kuten vesistöjen läheisyyteen ulottuviin hakkuisiin. Viime vuonna valvontamenetelmällä havaittiin yli sata epäiltyä metsälakirikkomusta eri puolilla Suomea.
Kun täytät Metsään.fi-palvelussa Kemera-rahoitushakemusta, niin kuviotietosivulla kuvioluettelossa ja kartalla näytetään oletuksena vain taimikkokuviot ja nuoren metsän kuviot. Tämä helpottaa rahoitushakemuksen tekoa silloin, kun kyseessä on suuri metsätila ja paljon kuvioita. Halutessasi saat kaikki kuviot näkyviin, kun klikkaat kartan alla olevaa ”Näytä kaikki” -painiketta.
Suomen metsäkeskuksen metsälakikohteiden aineiston erillinen tietohuolto on ollut keskeytettynä viime vuoden marraskuusta saakka. Keskeytys liittyi käynnissä olleeseen metsälain arviointiin. Maaliskuussa ministeri Leppä linjasi, että koko metsälakia ei avata uudelleen tarkasteluun ja näin ollen tietohuoltotyö jatkuu.
Metsäkeskuksen Rovaniemen, Kajaanin, Oulun, Kuopion, Joensuun, Jyväskylän, Tampereen, Seinäjoen, Turun, Mikkelin, Kouvolan, Lahden ja Helsingin toimistoilla voi keskiviikosta 18.3.2020 alkaen asioida vain etukäteen varattuna aikana.
Metsäkeskus haluaa omalta osaltaan estää pandemiaksi muuttuneen koronaviruksen leviämistä. Tämän vuoksi emme järjestä kevään aikana tapahtumia tai koulutuksia, joissa osallistujia on fyysisesti paikalla.
Metsänkasvatuksessa harvennuksilla turvataan metsänhoitosuositusten mukaisesti hyvälaatuisen ja arvokkaan puuston kasvuedellytykset ja tuotetaan puunmyyntituloja. Puunmyyntituloihin on mahdollista vaikuttaa sekä harvennustavalla että hakkuun voimakkuudella. Liian voimakkaat harvennukset altistavat puuston metsätuhoille, mikä voi heikentää metsänkasvatuksen taloudellista kannattavuutta.
Kalajoen metsäpalo on tuhonnut metsää noin 300 hehtaarin alalta. Tulipalon sammutustyöt ovat kestäneet lähes kaksi viikkoa. Puustoa on tuhoutunut alustavan arvion mukaan noin 750 000 euron arvosta. Metsäpalon jälkeen metsänomistajat voivat hakea korvauksia vakuutetuista metsistä. Metsäpalon jälkivartiointi on metsänomistajan vastuulla ja myöhemmin palon jälkeen tulee myös tarkistaa, täytyykö metsä uudistaa.