Metsä- ja maatalousvaltaisilta alueilta valuu usein vesistöihin ravinteita, kun maata muokataan. Ravinteista erityisesti typpi ja fosfori rehevöittävät vesistöjä. Viime vuosina eri hankkeissa on selvitetty, voiko puurankoja hyödyntää vedenpuhdistuksessa ja vähentää vesistöihin päätyvää ravinnekuormaa.
Kaivinkone nosti puuniput laskuojaan Hämeenlinnassa. Veteen upotetut puut sitovat vedestä epäpuhtauksia. Kuva: Olli Lukanniemi
Metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Olli Lukanniemi Suomen metsäkeskuksesta neuvoi helmikuussa Hämeenlinnassa paikallista yhdistystä, joka halusi kokeilla vedenpuhdistusta puulla. Kaivinkone oli apuna talkoissa, kun 18 rankapuunippua upotettiin laskuojaan. Ennakkoon oli tiedossa, että laskuojaa pitkin valuu paljon ravinteita paikalliseen Katumajärveen.
– Puuniput muodostavat eräänlaisen biologisen puhdistamon. Puiden pinnalla alkaa kasvaa bakteereja, leviä ja sienirihmastoa, jotka sitovat vedestä epäpuhtauksia ja vähentävät vesistöön päätyvää ravinnekuormitusta, Lukanniemi kertoo ideasta.
Puunippuja upotettiin ojaan noin kahdenkymmenen metrin matkalle. Painona ovat betoniset tierummut. Niput ovat reilusti veden pinnan alapuolella, etteivät ne pääse kuivumaan missään vaiheessa. Järvensuojeluyhdistyksen jäsenet seuraavat puupuhdistamon vaikutuksia ja ottavat säännöllisesti vesinäytteitä laskuojasta. Muutaman vuoden kuluttua nähdään vaikutukset veden laatuun.
– Tarkoituksena on tämän kokeilun jälkeen laajentaa menetelmän käyttöä sekä tarjota kokemuksia myös muille tällaisesta hankkeesta kiinnostuneille.
Useita kokeiluja jo takana
Veden puhdistus puunipuilla ei ole ihan uusi idea. Suomen metsäkeskus oli muutamia vuosia sitten mukana PuuMaVesi-hankkeessa, jossa veden puhdistusta kokeiltiin hakkuutähteillä ja pienpuulla. Tuolloin risu- ja rankapuuta asetettiin metsätalouden ojiin, laskeutusaltaisiin ja puroihin.
– Kenttäkokeissa havaittiin, että puunipuilla saatiin suodatettua jopa 50 prosenttia typestä ja 30 prosenttia fosforista valumavedestä pois, Lukanniemi kertoo.
PuuValuVesi-hankkeessa puolestaan rakennettiin uppopuupuhdistamoja maa- ja metsätalouden ojiin, laskupuroihin ja järvien rantavyöhykkeille ja selvitettiin, olisiko niillä mahdollista hillitä vesistö- ja luontohaittoja kokonaisten valuma-alueiden uomajatkumoilla.
Puuainesta on käytetty aiemmin myös esimerkiksi taimenpurojen kunnostuksissa. Lukanniemi näkee menetelmässä paljon mahdollisuuksia.
– Tämä on kohtalaisen halpa menetelmä, ja voidaan tehdä talkoilla ilman koneita. Toki koneet nopeuttavat työtä, hän sanoo.
Puurankojen painona ovat betonirummut. Puunippujen täytyy pysyä veden pinnan alapuolella, etteivät ne pääse kuivumaan. Kuva: Markku Pohjola