Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri on perustettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle

Turvemaat ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan erityispiirre ja niiden käytön tulevaisuudella on suuri merkitys alueen elinvoimaan ja hyvinvointiin. Turvemaiden käytöstä on keskusteltu viime vuosina vilkkaasti.  

– Keskustelussa vähemmälle ovat jääneet kuitenkin niiden maanomistajien ja toimijoiden näkemykset, jotka käytännössä työskentelevät ja vaikuttavat turvemaa-alueilla.  Lisäksi keskustelusta ovat puuttuneet sellaiset käytännön näkökulmat ja ratkaisut, jotka yhtä aikaa ottavat huomioon taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen sekä kulttuurisen kestävyyden, kommentoi elinkeinopäällikkö Yrjö Ylkänen. 

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle perustettu turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri tarkastelee kaikkia turvemaiden käyttömuotoja: metsä- ja maatalous, turvetuotanto, jälkikäyttö, muu energian tuotanto, soiden suojelu, ennallistaminen, virkistys ja matkailu.  Osaamisklusterissa onkin mukana laajasti eri toimijoita maakunnista: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Kokkolan yliopistokeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, ProAgria Keski-Pohjanmaa, Luonnonvarakeskus, Metsäteollisuus ry, SeAMK, Kpedu, Sedu, MTK Etelä-Pohjanmaa, MTK Keski-Pohjanmaa sekä Suomen metsäkeskus, joka toimii klusterin koordinaattorina. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Sami Kurki Ruralia-instituutista.   

Kokonaisratkaisuja osaoptimoinnin sijaan  

Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivoi ja koordinoi turvemaiden kestävää käyttöä koskevaa tiedon tuotantoa, käytännön ratkaisuja ja pilotteja. Lisäksi osaamisklusteri edistää toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista sekä lisää tutkimustietoon pohjautuvaa viestintää. Tärkeää on myös maanomistajien ja toimijoiden osaamisen lisääminen. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnat tulevat toimimaan käytännön ratkaisujen koekenttänä ja esimerkkialueena turvemaiden kestävässä käytössä.    

– On tärkeää yhdistää uusinta tutkimustietoa sekä käytännön osaamista kestäviksi ratkaisuiksi. Osaaminen ja ymmärrys lisääntyvät erilaisten kokeilujen, pilottien ja käytännön ratkaisujen myötä. Kestävän ratkaisun edellytys on, että haetaan parasta mahdollista kokonaisratkaisua osaoptimoinnin sijaan. Pisimmälle kantavat ne ratkaisut, joista saadaan markkinavetoisia, sanoo Suomen metsäkeskuksen yhteysjohtaja Helena Herttuainen, joka on ollut vahvasti mukana osaamisklusterin toiminnan käynnistämisessä.   

Haasteena oikeudenmukainen siirtymä  

Energiaturpeen tuotannon merkittävä väheneminen ja oikeudenmukainen ns. vihreä siirtymä liittyvät laajemminkin osaamisklusterin toimintaan. Haasteena on saada siirtymästä oikeudenmukainen olemassa olevilla rahoitusmekanismeilla. Tärkeää on myös, että ne ihmiset, joihin energiaturpeen ja turvemaiden käytön muutoksilla on suurimmat vaikutukset, kokevat osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä tehdyn työn arvostusta.  

– Yhteiskehittäminen, johon sisältyy monia ulottuvuuksia, on erittäin vaativaa ja luovaa työtä. Osaamisklusterissa tehtävä työ on tietopohjaista ja synteesien kautta on mahdollisuus päästä uusiin ratkaisuihin. Kehittämistyötä leimaa vahvasti alhaalta ylöspäin -periaate, jossa alueen toimijat ja maanomistajat itse vievät kehitystyötä eteenpäin, toteaa Sami Kurki. 

Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteriin voi myöhemmin liittyä myös muita alueellisia tai valtakunnallisia organisaatioita tai yrityksiä, joiden toiminta liittyy turvemaiden käyttöön ja jotka tuovat merkittävää lisäarvoa klusterin toimintaan.   

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:  
Helena Herttuainen 
yhteysjohtaja 
Suomen metsäkeskus  
p. 050 470 4775 
helena.herttuainenmetsakeskus.fi (helena[dot]herttuainen[at]metsakeskus[dot]fi)  

Yrjö Ylkänen 
elinkeinopäällikkö, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 
Suomen metsäkeskus  
p. 050 314 0465 
yrjo.ylkanenmetsakeskus.fi (yrjo[dot]ylkanen[at]metsakeskus[dot]fi)  

Sami Kurki 
johtaja 
HY Ruralia-instituutti 
osaamisklusterin puheenjohtaja  
p. 0500 811 232 
sami.kurkihelsinki.fi (sami[dot]kurki[at]helsinki[dot]fi)