Metsänviljelykausi on alkanut Etelä-Suomessa. Lähiviikkoina Suomen metsiin istutetaan noin 170 miljoonaa puuntainta. Suomen metsäkeskus tarkastaa vuosittain, kuinka hyvin uusien taimikoiden perustaminen on onnistunut. Viljellen perustetut taimikot ovat pääsääntöisesti hyvälaatuisia, luontaisesti syntyneissä taimikoissa vaihtelua on enemmän.
Tänä keväänä metsänomistajat istuttavat alulle noin 70 000 hehtaarin verran uutta taimikkoa. Istutetuista puuntaimista mäntyjä on 30 prosenttia, kuusia noin 65 prosenttia ja rauduskoivuja noin 4 prosenttia. Muiden puulajien osuus istutuksista on vähäinen. Lisäksi uutta metsää kylvetään alulle noin 25 000 hehtaarin verran. Pääasiassa metsiin kylvetään männynsiementä.
– Metsänuudistamistyöt tehdään useimmiten keväällä ja alkukesällä, koska uudistuminen onnistuu silloin varmimmin. Suomessa metsänomistajat uudistavat metsän varsin ripeästi hakkuun jälkeen, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.
Metsätuhot ovat viime vuosina lisääntyneet, minkä vuoksi on suositeltavaa kasvattaa usean eri puulajin sekametsiä. Sekametsät kestävät erilaisia tuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsät ja niistä on hyötyä myös eri lajeille ja luonnon monimuotoisuudelle.
Metsänviljely onnistuu hyvin
Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna metsän uudistamisen onnistumista 1 900 hehtaarin alalla. Tarkastusten perusteella viljelytaimikot ovat pääsääntöisesti hyvälaatuisia. Luontaisesti syntyneissä taimikoissa vaihtelua on enemmän.
Tarkastetusta metsän uudistamisalasta kaksi kolmasosaa oli tehty hyvin ja metsänhoitosuositusten mukaisesti. Uudistamisalasta 15 prosenttia, eli 290 hehtaaria, arvioitiin virheelliseksi, eli kasvatuskelpoisia puuntaimia ei vielä tarkastushetkellä ollut lain edellyttämää määrää. Sellaisia uudistamisaloja, joilla ei ollut tehty mitään perustamistoimenpiteitä ja taimikon kasvuun lähtö oli epävarmaa, oli vain noin 2 prosenttia tarkastuskohteista.
Metsälain mukaan uusi taimikko täytyy perustaa kolmen vuoden sisällä hakkuusta ja puunkorjuusta. Taimikon pitäisi olla tiheä ja kasvatuskelpoinen, kun hakkuusta on kulunut 10–25 vuotta. Metsän uudistamisessa pitäisi aina käyttää kullekin kasvupaikalle parhaiten sopivaa puulajia ja uudistamismenetelmää.
– Metsien uudistamisen laatu on parantunut. Siihen on varmasti vaikuttanut tiedotus, neuvonta sekä se, että metsäammattilaiset tarjoavat aktiivisesti istutuspalveluita metsänomistajille. Uuden taimikon perustaminen on merkittävä investointi metsänomistajalle, joten on tärkeää, että se onnistuu hyvin, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.
Kaavio: Yleisimmät puutteet tarkastetuilla metsän uudistamisaloilla
Uusia puuntaimia istutetaan hakkuuaukolle. Kuva: Sanna Talsta
Kuusentaimi. Kuva: Metsäkeskus
Lisätietoja:
Markku Remes
metsänhoidon johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 044 548 8380
markku.remes
metsakeskus.fi (markku[dot]remes[at]metsakeskus[dot]fi)
Ari Nikkola
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö
Suomen metsäkeskus
p. 040 062 6492
ari.nikkolametsakeskus.fi (ari[dot]nikkola[at]metsakeskus[dot]fi)