Suometsän hoidon tukeen tulee muutoksia ensi vuonna, kun siirrytään uuteen metsätalouden kannustejärjestelmään, metkaan. Suometsän hoidon tukea ei jatkossa enää myönnetä ojien kunnostustöihin, vaan suometsien hoidon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, piennarteiden rakentamiseen ja vesiensuojelun toteutukseen. Muutokseen voi jo valmistautua tutustumalla Suometsäosaaja-verkkokursseihin ja osaamiskokeeseen sekä Metsäkeskuksen tarjoamiin paikkatietoaineistoihin ja osallistumalla kevään koulutuksiin.
Uudessa metsätalouden kannustejärjestelmässä maanomistajat voivat hakea tukea suometsän hoitosuunnitelmaan. Suunnitelman pitää olla ammattimaisesti laadittu ja siinä tulee kertoa, kuinka suometsän hoitotyössä vähennetään vesistö- ja ilmastovaikutuksia sekä huomioidaan luonnon monimuotoisuus. Suunnitelman lisäksi tukea saa myös vesiensuojelurakenteiden ja piennarteiden rakentamiseen suometsissä.
– Suurin muutos nykyiseen verrattuna on se, että tukea ei enää myönnetä ojien kunnostustöihin. Kokonaisuudessaan kunnostusojitusten määrä on viime vuosina laskenut jo muutenkin, mutta suometsillä on kuitenkin suuri merkitys puuntuotannossa, sanoo johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa Suomen metsäkeskuksesta.
Uuden metsätalouden kannustejärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alussa. Voimaantuloa edeltää Euroopan komission hyväksyntä, jota odotetaan viimeistään syksyksi. Suometsän hoidon suunnittelun yksityiskohdista ja tukitasosta säädetään viime syksynä lausunnolla olleessa asetuksessa, jonka hallitus antaa komission käsittelyn jälkeen.
Paikkatietoa suunnittelun tueksi
Suometsän hoidon suunnittelussa täytyy jatkossa miettiä puuntuotannon lisäksi hiilensidontaa, vesiensuojelua ja monimuotoisuutta sekä löytää kullekin alueelle ja maanomistajalle parhaiten sopivat menetelmät. Tämä vaatii metsäammattilaisilta osaamista ja aiheeseen perehtymistä.
– Uudessa kannustejärjestelmässä edellytetään, että suometsien hoidon suunnittelussa hyödynnetään parhaita mahdollisia paikkatietoaineistoja ja työkaluja. Suunnittelijoilta vaaditaan osaamista ja ymmärrystä metsänhoidon ympäristövaikutuksista, Saarimaa kertoo.
Metsäkeskus tarjoaa avoimia aineistoja suometsien puunkorjuun suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Avoimien aineistojen avulla voi selvittää esimerkiksi ojien perkaustarvetta ja eroosioherkkyyttä. Aineistoista saa apua myös vesiensuojelumenetelmien valintaan ja mitoittamiseen. Paikkatietoaineistoihin voi tutustua Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Testaa suometsäosaamisesi
Suometsäosaaja-verkkokursseilla voi perehtyä suometsän hoitoon ja sen ympäristövaikutuksiin. Tapio Oy:n sivuilla on neljä verkkokurssia ja materiaalipankki, joista saa hyvät perustiedot suometsistä, hoitosuunnitelman tekemisestä ja töiden toteutuksesta.
– Aineistot ovat vapaasti käytettävissä ja sopivat hyvin omatoimiseen opiskeluun. Kurssisisällöt on juuri tarkastettu päivitettyjen metsänhoidon suositusten mukaisiksi. Jos asioihin haluaa perehtyä syvällisemmin, materiaalipankistamme löytyy paljon lisätietoa, kertoo johtava asiantuntija Kati Kontinen Tapio Oy:stä.
Verkkokurssien jälkeen tietojaan voi testata suorittamalla osaamiskokeen Metsäkeskuksen verkkokoulutuspalvelussa.
Osaamiskokeen suorittamisesta saa todistuksen ja se on hyvä keino todentaa oma suometsäosaamisensa. Hyvällä suunnittelulla edistetään suometsien kestävää käyttöä, Saarimaa painottaa.
Suometsien metsänhoitosuosituksia on päivitetty. SUO-hanke järjestää huhtikuussa metsäalan toimijoille Suometsien metsänhoitosuositukset -webinaareja. Ilmoittaudu mukaan Metsäkeskuksen koulutus- ja tapahtumakalenterin kautta.
Lisätietoa SUO-hankkeesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Miia Saarimaa
johtava luontotiedon asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 050 410 8559
miia.saarimaa
metsakeskus.fi (miia[dot]saarimaa[at]metsakeskus[dot]fi)
Kati Kontinen
johtava asiantuntija
Tapio Oy
p. 029 432 6003
kati.kontinentapio.fi (kati[dot]kontinen[at]tapio[dot]fi)