Metsittäminen on usein normaalia metsänuudistamista haastavampaa, joten maanomistajan kannattaa perehtyä huolella kohteen ominaisuuksiin ja tarvittaviin toimenpiteisiin.
Kuva: Pauli Juntunen
Alueen aiempi käyttö vaikuttaa metsitystoimenpiteiden tarpeeseen. Maanmuokkauksen ohella tarvitaan usein lannoitus, jolla varmistetaan maan ravinnetasapaino. Viljelykäytöstä poistetuilla turvepelloilla voi olla pulaa kaliumin lisäksi myös boorista, ja boorin puute on yleistä myös kivennäismaapelloilla. Entisillä turvetuotantoalueilla tuhkalannoitus varmistaa kaliumin ja fosforin saannin. Lisäksi voidaan tarvita vesakon raivausta ja ojien kunnostusta.
- Pintakasvillisuuden torjunta työllistää, sillä hyvän tuloksen varmistamiseksi se voidaan joutua tekemään useampaan kertaan, toteaa Paula Jylhä Luonnonvarakeskuksesta.
Kaikilla kohteilla metsitys ei ole paras vaihtoehto. Märkien suonpohjien ja turvepeltojen kuivatus voi olla vaikeaa.
- Näille alueille kosteikko tai vettäminen sopii metsittämistä paremmin, sanoo Lasse Aro Luonnonvarakeskuksesta.
Vuonna 2021 avautunut mahdollisuus hakea tukea joutoalueiden metsitykseen herätti maanomistajien kiinnostuksen.
- Metsitystuen edellytyksenä on lähtötilanteen selvitys, eli onko alue metsittämiskelpoinen. Taimien kasvu turvataan sopivan puulajin valinnalla ja oikeilla toimenpiteillä, kertoo Metsitystaito-hankkeen projektipäällikkö Pauli Juntunen Suomen metsäkeskuksesta.
Metsitykseen liittyvää tietoutta on koottu Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Metsitystaito-hankkeen verkkosivuille. Joutoalueiden metsityksen haasteista ja onnistumisen edellytyksistä sekä metsittämisen vaihtoehdoista saa lisätietoa hankkeessa tuotetuilla videoilla. Videoilla kuulet maanomistajien kokemuksia pellonmetsityksestä ja näet metsitystyön tuloksia sekä kuulet joutoalueiden metsityksen haasteista.
Linkit videoihin:
Kokemuksia pellonmetsityksestä