Metsien ensiharvennuksissa puusto hakataan usein liian harvaksi. Liian voimakkaaseen harvennukseen voi johtaa se, jos taimikonhoito on viivästynyt ja puusto on kasvanut ylitiheäksi. Harvennukset tulisi myös tehdä oikeaan aikaan. Myöhemmissä harvennuksissa korjuujälki oli parempi.
Metsäkeskus tarkastaa vuosittain korjuujäljen laatua.
Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna korjuujäljen laatua 309 työmaalla eri puolilla Suomea. Ensiharvennusten korjuujälki oli hyvää vain noin joka viidennellä kohteella. Suurin syy huonoon korjuujälkeen oli puuston liian voimakas harvennus. Liian harvaksi hakattu metsä saavuttaa kyllä aikanaan täystiheyden, mutta jos jäävä puusto on huonolaatuista ja korjuussa on tullut puustovaurioita, ei tilanne korjaannu ajankaan kanssa.
– Metsänhoitosuosituksissa on kuvattu oikeat kasvatusketjut eri puulajeille erilaisilla kasvupaikoille. Perusongelma on se, että näitä ketjuja ei noudateta kunnolla. Taimikoita jää hoitamatta ja ensiharvennus joudutaan tekemään ylitiheässä metsikössä. Ensiharvennuksia tehdään liian varhaisessa vaiheessa, harvennetaan liian voimakkaasti eikä koneitakaan ole suunniteltu ensiharvennuksiin, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.
Toinen ongelma ensiharvennuksissa oli suosituksia leveämmät ajourat, eli puustoa oli kaadettu ajourilta ja niiden ympäriltä tarpeettoman paljon. Riittävän leveillä ajourilla vältetään se, etteivät metsäkoneet kolhi ja vaurioita puustoa. Runkovaurioita tarkastetuilla kohteilla olikin varsin vähän.
Leudot talvet vaikuttavat korjuujälkeen
Metsäkeskuksen korjuujälkitarkastuksissa kävi ilmi, että leudot talvet vaikeuttavat puunkorjuuta. Erityisesti turvemaiden puunkorjuussa metsäkoneet voivat jättää maahan syviä urapainaumia. Huonoin aika suometsien puunkorjuulle on leuto talvi, kun maa on märkää eikä kantavaa routaa ole.
– Turvemaiden kesäaikaiseen puunkorjuuseen on kehitetty viime vuosina toimintamalleja. Myös tarkastuksissamme näkyy, että puunkorjuu turvemailla onnistuu kohtalaisen hyvin kesäaikaan. Urapainaumia ei ole merkittävästi enempää kuin kivennäismaiden työmailla, Nikkola kertoo.
Metsäkeskuksen tarkastuskohteista 20–30 prosentilla ensiharvennus oli tehty liian aikaisin. Näin ollen puuston määrä oli jäänyt alle metsänhoitosuositusten ja usein jopa alle metsälain vähimmäisvaatimuksen. Ensiharvennukselle sopiva ajankohta on usein silloin, kun puusto on noin 12–15 metrin mittaista.
Puunkorjuun suunnittelussa voi käyttää apuna Metsäkeskuksen julkaisemia korjuukelpoisuuskarttoja . Kartat kertovat, missä maasto kantaa puunkorjuukalustoa eri vuodenaikoina.
Lisätietoa Metsäkeskuksen korjuujälkitarkastusten tuloksista.