Ojitus

Lisätietoja

Mika Nousiainen
suometsien ja metsäteiden johtava asiantuntija
puh. 029 432 4199
mika.nousiainen(at)metsakeskus.fi

Maaperän liiallinen vesi hidastaa puuston kasvua. Ojituksen avulla soistuneiden metsien vedenpintaa lasketaan, jolloin puusto kasvaa paremmin. Ojien kautta järviin päätyy ravinteita ja humusta. Vesistöjen suojelemiseksi ojituksen yhteydessä rakennetaan laskeutusaltaita ja pintavalutuskenttiä. Ne toimivat puskurina ja vähentävät päästöjä ja vesistöjen rehevöitymistä.

Kunnostusojitus

Jos ojat ovat kasvaneet umpeen ja metsä alkaa jälleen soistua, voidaan harkita kunnostusojitusta. Kunnostusojituksessa vanhat ojat perataan ja ojaverkkoa voidaan täydentää tarpeen mukaan uusilla ojilla.

Kunnostusojitus on kannattava investointi, jos sille saadaan vähintään kahden prosentin reaalinen korko, kun nykypuusto kasvatetaan uudistushakkuuseen saakka. Kunnostusojitukseen voi saada myös Kemera-tukea.

Tavallisesti metsän vesitalous suunnitellaan hakkuiden ja muiden metsänhoitotöiden toteutuksen yhteydessä. Sopiva ajankohta riippuu paitsi ojien kunnosta, myös puuston tilasta. Turvemailla metsä saattaa kärsiä myös ravinnepuutoksista ja muiden toimenpiteiden yhteydessä arvioidaan maanäytteiden perusteella mahdollinen lannoitustarve. Ojat on tarpeen kunnostaa yleensä 20–40 vuoden välein.

Kaikkia aikanaan ojitettuja metsiä ei enää suositella uudelleen ojitettaviksi, koska kasvuolosuhteet ovat riittämättömät kannattavan puuntuotannon kannalta.