Monimetsä-hanke

Lisätietoja

Riitta Raatikainen
luonnonhoidon johtava asiantuntija, sijaisuus 1.11.2017 alkaen
puh. 050 314 0440
riitta.raatikainen(at)metsakeskus.fi

Sanna Kotiharju
projektipäällikkö 
puh. 050 911 9388 
sanna.kotiharju(at)metsakeskus.fi

Monimetsä-hanke oli kolmevuotinen 2016–2018 talousmetsien luonnonhoidon strateginen hanke ja siihen liittyi kokeilutoimintaa.

Vuonna 2019 Monimetsä jatkuu Monimetsä – jatkoaskel luonnonhoitoon 2019–2022 -hankkeena. Vuonna 2019 tuotetaan etenkin metsänomistajille erilaisia neuvonta- ja koulutuspalveluita; retkiä, webinaareja sekä sähköinen luonnonhoidon oppimis- ja testiympäristö. Monipuolinen viestintä talousmetsien luonnonhoidon keinoista niin metsänomistajien kuin toimijoiden suuntaan on tärkeässä roolissa.

Vuoden 2019 aikana valmistellaan pidempää hankekokonaisuutta, jolla varmistetaan talousmetsien luonnonhoidon keinojen laaja ja vakiintunut käyttö osana jokapäiväistä metsänhoitoa ja metsäpalveluyrittäjyyttä. Paikkatiedon hyödyntäminen ja uudet sovellukset ovat mahdollistamassa metsäluonnon monimuotoisuuden ja puuntuotannon yhteensovittamisen. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö

Monimetsä-hanke on kehittänyt toimintamalleja, joiden myötä maanomistajat ja metsäammattilaiset voivat täydentää metsän- ja luonnonhoidon käytäntöjä keinoilla, jotka turvaavat metsänkäytön kestävyyttä sekä parantavat luonnonhoidon tasoa. Hankkeessa on luotu työkaluja luonnonhoitoon ja viety jo olemassa olevia keinoja entistä tiiviimmin osaksi jokapäiväistä työtä metsässä.

Monimetsä-hankkeessa on tunnistettu suositusten mukaisia sekä muita potentiaalisia luonnonhoidon keinoja, jotka ovat ekologisesti vaikuttavia, mutta käytäntöön heikosti juurtuneita. Käyttöönoton pullonkauloja on ratkottu kehittämällä ja kokeilemalla uusia toimintamalleja. Hankkeen loppuvaiheessa uudet toimintamallit vietiin käytäntöön valtakunnallisesti.

Luonnonhoidon tavoitteista huolehtiminen on metsäalan toimijoille entistä tärkeämpää, kun metsien käyttö monipuolistuu ja puun käyttöä lisätään. Hankkeessa on kehitetty talousmetsien luonnonhoitoa jokapäiväisessä toiminnassa ottamaan huomioon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut.

Hankkeen tuloksia

Valtakunnallinen Monimetsä-hanke on kehittänyt ja kokeillut toimintamalleja, jotka edistävät metsänhoidon suosituksissa kuvattujen luonnonhoitokeinojen käyttöä talousmetsissä. Toimintamalleja ja luonnonhoidon keinoja vietiin käytäntöön poikkeuksellisen laajalla koulutuskiertueella vuonna 2018. Koulutuksia järjestettiin yhteensä 22 eri puolilla Suomea ja niihin osallistui noin tuhat metsäammattilaista.

Lisäksi järjestettiin muun muassa Riistakeskuksen ja metsäkeskuksen yhteistyönä Webinaari riistakoulutuksesta 7.5.2018. 

Luonnonhoidon ja vesiensuojelun hankeseminaari 20.11.2017

Monimetsä-selvitys

Hankkeessa vuonna 2016 toteutetun laajan tiedonkeruun tulokset on koottu Talousmetsien luonnonhoidon tehokkaat ratkaisut -selvitykseen. Hankkeen ohjausryhmä hyväksyi selvitystyön kokouksessaan 23.1.2017.

Selvityksen tausta-aineistot

Monimetsä-työpajat

Kesän ja syksyn 2016 aikana hanke järjesti metsäalan toimijoille suunnattuja työpajoja, joiden tarkoituksena oli kehittää vaikuttavia ja helposti käytäntöön vietäviä metsänhoitomenetelmiä. Tavoitteena oli yhdessä löytää parhaimmat menetelmät, joilla suomalainen metsäluonto säilytetään monimuotoisena ja tuottavana lisääntyvistä hakkuutavoitteista huolimatta.

Järjestetyt työpajat ja niiden sisältötyöskentelyn tulokset

Työpajojen maastokohteet

Työpajojen luentomateriaalit

Monimetsä tuottaa laajan hyödyn

  • monimuotoisuudelle tärkeiden elinympäristöjen tilan ja vesiensuojelutoimien tehokkuus paranee
  • luonnonhoidon toteutukseen liittyvä yhteisymmärrys lisääntyy
  • maanomistaja saa tavoitteidensa mukaista palvelua metsänkäsittelyssä
  • monitavoitteisen metsänhoidon palvelujen tarjoaminen helpottuu

Hankkeen sisältö

  • Luonnonhoitoselvitys on koonnut vaihtoehdot luonnon- ja metsänhoidon keinoista, joilla voidaan täydentää arkista metsänkäsittelyä siten, että metsänkäytön kestävyyttä ja luonnonhoidon tasoa parannetaan. Työssä selvitettiin käytäntöön heikosti juurtuneiden luonnonhoitokeinojen esteet ja toimintamallit esteiden madaltamiseksi. Selvityksen taustatietona hyödynnettiin metsänhoidon suosituksissa kuvattuja menetelmiä ja muita eri organisaatioiden käytössä olevia tai hankkeissa kehitettyjä, mutta vielä vakiintumattomia menetelmiä. Selvitykseen kerättiin kommentteja eri puolilla maata työskenteleviltä metsä- ja ympäristöalan ammattilaisilta. Palautteen saamiseksi ja Monimetsä-aihetta koskevan keskustelun herättämiseksi järjestettiin työpajoja.
  • Kehittämiskokeiluilla on päästy todentamaan suunniteltujen toimintamallien merkitys käytäntöön heikosti juurtuneiden luonnonhoitokeinojen esteiden madaltamisessa. Kehittämiskokeilujen tehtävänä oli varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa käytäntöön vietävissä. Kokeilut havainnollistivat käytäntöjä, ja niistä saatiin esimerkkejä myöhempiä koulutuksia ja materiaaleja varten. Hankkeen ohjausryhmä valitsi selvitykseen perustuen kehittämiskokeilujen aiheet. Aiheiden valinnassa korostui metsätalouden käytännön toimijoiden näkemys siitä, mitkä teemat olivat vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laajamittaisen käytäntöön viemisen kannalta olennaisia. Hanke on nojannut kehittämiskokeilujen toteutuksessa asiaan liittyvien paikallisten toimijoiden, esimerkiksi viranomaistahojen tai Metsäteollisuus ry:n ja MTK:n jäsenorganisaatioiden valmiuteen osallistua kehittämiseen ja järjestää sille tarvittavat puitteet. Kehittämiskokeilun tulokset on koottu myös raporttiin.
  • Toimintamallien valtakunnallista käytäntöön viemistä varten hanke on toteuttanut koulutus- ja neuvontamateriaaleja, kehittänyt tietojärjestelmiä ja paikkatietoa sekä järjestänyt koulutuksia. Hankkeen tuloksista viestittiin ja niitä vietiin käytäntöön koko hankkeen toteutuksen ajan. Suurin panostus käytäntöön viennin toimenpiteisiin ajoittui kehittämiskokeilujen jälkeiseen aikaan hankkeen kolmantena toteutusvuonna 2018. Koska hankkeen tulosten on tarkoitus näkyä myös metsässä tapahtuvassa toiminnassa, kuuluivat maanomistajat ja heidän kanssaan tekemisessä olevat metsäammattilaiset tulosten käytäntöön viennin kohderyhmään.

Ohjausryhmä

Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö, MTK, Metsäteollisuus ry, Suomen metsäkeskus, Tapio Oy, Suomen riistakeskus, SYKE, Luke ja WWF.