Monimetsä-ykköshanke oli kolmevuotinen 2016–2018 talousmetsien luonnonhoidon strateginen hanke ja siihen liittyi kokeilutoimintaa.
Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, MTK, Metsäteollisuus ry, Suomen metsäkeskus, Tapio Oy, Suomen riistakeskus, SYKE, Luke ja WWF.
Monimetsä-ykköshankkeessa tunnistettiin suositusten mukaisia sekä muita potentiaalisia luonnonhoidon keinoja, jotka ovat ekologisesti vaikuttavia, mutta käytäntöön heikosti juurtuneita. Käyttöönoton pullonkauloja ratkottiin kehittämällä ja kokeilemalla uusia toimintamalleja. Ykköshankkeen loppuvaiheessa luonnonhoidon keinoja ja uusia toimintamalleja koulutettiin valtakunnallisesti.
Laaja koulutuskierros vuonna 2018
Monimetsä toimintamalleja, jotka edistävät metsänhoidon suosituksissa kuvattujen luonnonhoitokeinojen käyttöä talousmetsissä vietiin käytäntöön valtakunnallisesti laajalla koulutuskiertueella. Vuonna 2018 järjestettiin koulutuksia yhteensä 22 eri puolilla Suomea ja niihin osallistui noin tuhat metsäammattilaista.
Kaarinassa 28.9.2018 järjestetyn Monimetsä luonnonhoidon toimintamallit talousmetsissä -luentomateriaali (slideshare.net)
Riistametsänhoidon koulutustallenne
Riistakeskuksen ja metsäkeskuksen yhteistyönä Monimetsä-hankkeen riistametsänhoidon webinaari 7.5.2018
Luonnonhoidon ja vesiensuojelun hankeseminaari 20.11.2017
Luentomateriaaleja:
- Digiriistametsä-hanke: Laserkeilauspohjaiset riistaympäristöt Metsään.fi-palveluun, Janne Miettinen Suomen riistakeskus ja Mikko Kesälä, Suomen metsäkeskus
- Hydrologia-LIFE, Tuomas Haapalehto, Metsähallitus
- Metsätalouden vesiensuojelun kehittämistöitä Freshanit Life IP-hankkeessa, Antti Leinonen, Suomen metsäkeskus
- Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla: Luonnonhoidolla lehdon ytimestä laajoihin luontokokonaisuuksiin, Jukka Ruutiainen, Suomen metsäkeskus
- Lisää lahopuuta talousmetsiin -toimintaohjelman tilannekatsaus, Jim Antturi, Metsäteollisuus Ry
- Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla -tiedonvälityshanke, Teuvo Taura, Suomen metsäkeskus
- Monimetsä-hanke 2016-2018, Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus
- Paahde-LIFE, Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus
- Lisää vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta suojavyöhykehakkuisiin, Panu Halme, Jyväskylän yliopisto
- Turvemaiden ojitusalueiden uudistaminen ja kasvatus vesiensuojelun näkökulmasta, Markku Saarinen, Luonnonvarakeskus
- Vierimetsät ja tekopökkelöt, Markus Nissinen, MTK Metsälinja
Talousmetsien luonnonhoidon tehokkaat ratkaisut -julkaisu 2017
Hankkeessa vuonna 2016 toteutetun laajan tiedonkeruun tulokset on koottu Talousmetsien luonnonhoidon tehokkaat ratkaisut -selvitykseen. Hankkeen ohjausryhmä hyväksyi selvitystyön kokouksessaan 23.1.2017.
Monimetsä-työpajat 2016
Vuoden 2016 aikana hanke järjesti metsäalan toimijoille suunnattuja työpajoja, joiden tarkoituksena oli kehittää vaikuttavia ja helposti käytäntöön vietäviä metsänhoitomenetelmiä. Tavoitteena oli yhdessä löytää parhaimmat menetelmät, joilla suomalainen metsäluonto säilytetään monimuotoisena ja tuottavana lisääntyvistä hakkuutavoitteista huolimatta.
Järjestetyt työpajat
- 8.6.2016 Pirkanmaa, Sastamala
- 23.8.2016 Etelä-Savo, Mikkeli
- 24.8.2016 Pohjois-Savo, Kuopio
- 2.9.2016 Häme, Lahti
- 8.9.2016 Etelä-Suomi, Tammisaari
- 12.9.2016 Pohjois-Suomi, Kuusamo
Monimetsä tuottaa laajan hyödyn
- monimuotoisuudelle tärkeiden elinympäristöjen tilan ja vesiensuojelutoimien tehokkuus paranee
- luonnonhoidon toteutukseen liittyvä yhteisymmärrys lisääntyy
- maanomistaja saa tavoitteidensa mukaista palvelua metsänkäsittelyssä
- monitavoitteisen metsänhoidon palvelujen tarjoaminen helpottuu
Hankkeen toimintakuvaus 2016-2018
- Luonnonhoitoselvitys on koonnut vaihtoehdot luonnon- ja metsänhoidon keinoista, joilla voidaan täydentää arkista metsänkäsittelyä siten, että metsänkäytön kestävyyttä ja luonnonhoidon tasoa parannetaan. Työssä selvitettiin käytäntöön heikosti juurtuneiden luonnonhoitokeinojen esteet ja toimintamallit esteiden madaltamiseksi. Selvityksen taustatietona hyödynnettiin metsänhoidon suosituksissa kuvattuja menetelmiä ja muita eri organisaatioiden käytössä olevia tai hankkeissa kehitettyjä, mutta vielä vakiintumattomia menetelmiä. Selvitykseen kerättiin kommentteja eri puolilla maata työskenteleviltä metsä- ja ympäristöalan ammattilaisilta. Palautteen saamiseksi ja Monimetsä-aihetta koskevan keskustelun herättämiseksi järjestettiin työpajoja.
- Kehittämiskokeiluilla on päästy todentamaan suunniteltujen toimintamallien merkitys käytäntöön heikosti juurtuneiden luonnonhoitokeinojen esteiden madaltamisessa. Kehittämiskokeilujen tehtävänä oli varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa käytäntöön vietävissä. Kokeilut havainnollistivat käytäntöjä, ja niistä saatiin esimerkkejä myöhempiä koulutuksia ja materiaaleja varten. Hankkeen ohjausryhmä valitsi selvitykseen perustuen kehittämiskokeilujen aiheet. Aiheiden valinnassa korostui metsätalouden käytännön toimijoiden näkemys siitä, mitkä teemat olivat vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laajamittaisen käytäntöön viemisen kannalta olennaisia. Hanke on nojannut kehittämiskokeilujen toteutuksessa asiaan liittyvien paikallisten toimijoiden, esimerkiksi viranomaistahojen tai Metsäteollisuus ry:n ja MTK:n jäsenorganisaatioiden valmiuteen osallistua kehittämiseen ja järjestää sille tarvittavat puitteet. Kehittämiskokeilun tulokset on koottu myös raporttiin.
- Toimintamallien valtakunnallista käytäntöön viemistä varten hanke on toteuttanut koulutus- ja neuvontamateriaaleja, kehittänyt tietojärjestelmiä ja paikkatietoa sekä järjestänyt koulutuksia. Hankkeen tuloksista viestittiin ja niitä vietiin käytäntöön koko hankkeen toteutuksen ajan. Suurin panostus käytäntöön viennin toimenpiteisiin ajoittui kehittämiskokeilujen jälkeiseen aikaan hankkeen kolmantena toteutusvuonna 2018. Koska hankkeen tulosten on tarkoitus näkyä myös metsässä tapahtuvassa toiminnassa, kuuluivat maanomistajat ja heidän kanssaan tekemisessä olevat metsäammattilaiset tulosten käytäntöön viennin kohderyhmään.