Hiilitase ja siihen vaikuttavat tekijät tuhkalannoitetuissa suometsissä - SuoHiTu

Hiilitase ja siihen vaikuttavat tekijät tuhkalannoitetuissa suometsissä (SuoHiTu) -hankkeessa selvitettiin laajojen kenttämittausten ja mallinnuksen avulla, miten tuhkalannoitus vaikuttaa maaperän kasvishuonekaasupäästöihin ja -taseeseen sekä vesistökuormitukseen suometsissä pitkällä aikavälillä. Lisäksi selvitettiin tuhkalannoituksen pitkäaikaisvaikutusta turvemaan mikrobiston monimuotoisuuteen ja sen tarjoamaan toiminnalliseen geeniperimään, sekä aluskasvillisuuden rakenteeseen ja lajistoon. Lisäksi hankkeessa saatu uusin tutkimustieto vietiin metsänhoidon suosituksiin.

Hankkeen tavoitteet

Yksityiskohtaiset tavoitteet olivat:

1. Selvittää tuhkalannoituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupäästöihin sekä hiilitaseeseen;
2. Selvittää vesitalouden ja ravinteisuuden vuorovaikutusta ja sen roolia puuston fotosynteesi- ja kasvuvasteissa, sekä arvioida onko tuhkalannoituksella pitkäaikaisia vesistövaikutuksia;
3. Arvioida tuhkalannoituksen vaikutukset Suomen maankäyttösektorin päästövähennystavoitteisiin ja tuottaa vaihtoehtoisia toimintamalleja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi;
4. Selvittää tuhkalannoituksen vaikutusta maaperän mikrobiyhteisön monimuotoisuuteen, sekä sen roolia ekosysteemin hiilitaseeseen;
5. Tuottaa systemaattinen kuvaus tuhkalannoitettujen turvemaiden kasvillisuudesta, taimettumisesta sekä niiden yhteisvaihtelusta;
6. Saavuttaa konkreettisia päästövähennyksiä jalkauttamalla tulokset kentälle ja kehittämällä metsänkäsittelysuosituksia.

Hankkeen toiminta-aika oli 1.4.2022–30.9.2024. Hankkeen päätoteuttaja oli Luke ja osatoteuttajia Suomen metsäkeskus ja Helsingin yliopisto.

Hankkeen toiminta

Työpaketit:

Työpaketti 1: Tuhkalannoituksen vaikutukset suometsien KHK-taseeseen ja maaperän päästöihin. TP tuotti laajoihin kenttämittauksiin perustuvaa tietoa tuhkalannoituksen vaikutuksista suometsien KHK-taseisiin sisältäen CH4 ja CO2 päästöt. (LUKE)

Työpaketti 2: Puuston kasvu, hydrologia ja vesistökuormitus. Tuhkalannoituksen vaikutukset ojitettujen turvemaiden puuston kasvuun, hiili- ja ravinnetaseeseen ja vesistövaikutuksiin riippuvat kasvupaikan ominaisuuksien ohella yhtä aikaa monesta eri tekijästä, kuten kasvukauden aikaisesta vedenpinnan tasosta, sää- ja ilmasto-oloista, puulajista, puiden terveydentilasta ja puuston kehitysvaiheesta. SUSI:n avulla (Laurén ym. 2021) em. tekijöitä voidaan yhtäaikaisesti ottaa huomioon simuloimalla ojitetun suoekosysteemin kehitystä ja eri toimenpiteiden vaikutuksia siihen. (LUKE)

Työpaketti 3: Suosimulaattorin kehittäminen ja skenaariot tuhkalannoituksen vaikutuksesta suometsien KHK-taseeseen 2035 mennessä. Tämän työpaketin tarkoituksena oli selvittää simulointitutkimuksella tuhkalannoituksen vaikutukset Suomen suometsien kokonaishiilitaseeseen vuoteen 2035 mennessä käyttäen ILMAVA-raportissa käytettyjä tuhkalannoitusskenaarioita (Lehtonen ym. 2021). Simuloinneilla selvitetään, mikä vaikutus tuhkalannoituksella on maaperän KHK-päästöihin ja puustoon. (LUKE ja UEF)

Työpaketti 4: Monimuotoisuuden muutos ja vaikutus hiilitaseeseen. Tuhkalannoitus vaikuttaa maaperän ekosysteemeihin pitkäkestoisesti erityisesti maaperän pH:ta nostattamalla. Tuhkalannoituksen on havaittu lisänneen metsämaan bakteerien lajimääriä ja muuttaneen mikrobiyhteisön rakennetta.

Työpaketti 5: Jalkauttaminen. Työpaketissa jalkautetaan hankkeen tutkimustulokset käytäntöön. Jalkauttaminen toteutettiin 1) päivittämällä uusin tutkimustieto metsänhoidon suosituksiin, 2) kouluttamalla toimijakenttää ja 3) aktivoimalla metsänomistajia. (SMK ja Tapio Oy)

Hankkeen tuloksien avulla päivitetyt tuhkalannoituksen suositukset löytyvät Metsänhoidon suositusten verkkosivuilta sekä Metsäkeskuksen sivulta.