Suomen metsäkeskus ja yhteistyökumppanit ovat aloittaneet metsäalan mittavan sanastotyön. Sanastotyössä tuotetaan sähköinen metsäsanasto, joka julkaistaan Suomi.fi-verkkosivujen yhteentoimivuusalustalla vuoden 2020 aikana.
Suomen metsäkeskuksen luonnonhoitokortin osaamiskoe on käytännönläheinen koe, jonka avulla voi osoittaa oman osaamisensa talousmetsien luonnonhoidossa ja vahvistaa sitä. Luonnonhoitokortti tulisi olla etenkin metsäkoneenkuljettajilla, metsureilla sekä leimikon ja metsänhoitotöiden suunnittelijoilla.
Nykyinen Kemera-laki on voimassa 31.12.2020 saakka, jonka jälkeen maa- ja metsätalousministeriö on kaavaillut lain voimassaolon jatkamista vuodella. Nykyisen Kemera-lain jatko on tarkoitus saada voimaan heti vuoden 2021 alusta, jolloin Kemera-hankkeiden käsittely jatkuisi tänä ja ensi vuonna ihan normaalisti.
Metsätalouden harjoittajien tulee toimittaa metsätalouden veroilmoitus 2.3.2020 mennessä Verohallintoon. Määräaika koskee myös niitä metsänomistajia, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia. Maatalouden sekä liikkeen- ja ammatinharjoittajilla metsäveroilmoituksen määräaika on 2.4.2020. Pysyvästi ulkomailla asuvien tulee jättää metsäveroilmoitus toukokuussa samaan aikaan, kun he jättävät oman henkilökohtaisen esitäytetyn veroilmoituksensa.
Suometsien hakkuuaukeilla olevien vanhojen ojien kunnostukseen ja vesiensuojelutoimenpiteisiin voidaan myöntää valtion Kemera-tukea, mutta uuden metsän perustamistöitä ja niiden kuluja ei voi sisällyttää tukihakemukseen.
Suomen metsäkeskus maksoi vuonna 2019 metsänomistajille 49,4 miljoonaa euroa kestävän metsätalouden rahoitustukea puuntuotantoon, mikä oli 0,3 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Valtion talousarviossa Kemera-tukea oli osoitettu kaikkiaan 55,9 miljoonaa euroa. Puuntuotannon tukea jäi käyttämättä 6,5 miljoonaa euroa. Puuntuotannon lisäksi tukea maksettiin luonnonhoitohankkeille ja ympäristötukena yhteensä 5,8 miljoonaa euroa.
Kuvateksti: Metsän voi uudistaa joko viljellen tai luontaisesti. Metsänomistajien tulee huolehtia siitä, että päätehakkuun jälkeen hakkuualalle syntyy uusi metsä. Metsän voi uudistaa joko viljellen...
Kivennäis- ja turvemailla tehtävien hakkuiden yhteydessä on huolehdittava juurikäävän torjunnasta. Juurikääpää torjutaan sen leviämisen riskialueella toukokuun alusta marraskuun loppuun. Torjuntaa ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos lämpötila on laskenut pakkasen puolelle tai kun kyseessä on kotitarvehakkuu. Turvemailla torjuntavelvoite koskee vain kuusta.
Suomessa on vajaat 40 000 kuolinpesää, jotka omistavat yhteensä 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää. Moni kuolinpesä on viime vuosina tehnyt verotussyistä perinnönjaon, myynyt metsän vapailla markkinoilla tai liittänyt metsän yhteismetsään.
Pohjois-Savon metsänhoitokoulusäätiö myöntää vuosittain stipendejä Pohjois-Savon metsänomistajille. Stipendin/stipendien myöntöperusteet ovat seuraavat: Hakija on yksityismetsänomistaja, joka asuu ja...