Suomen metsäkeskus on laatinut ohjeen erilaisten linjahakkuiden metsänkäyttöilmoituksista sekä ohjeen siitä, millaisissa tilanteissa metsänkäyttöilmoitusta on tarkistettava ja milloin on tehtävä kokonaan uusi ilmoitus. Myös metsälain 10 pykälän mukaisiin elinympäristöihin kohdistuvien metsänkäyttöilmoitusten käsittelyä on täsmennetty. Ohjeet otetaan käyttöön 1.6.2021 alkaen ja ne löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Pohjois-Suomen ensiharvennusrästien puu liikkeelle -hankkeessa paikannettiin Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien ensiharvennusrästien keskittymät Metsäkeskuksen avoimesta metsävaratiedosta. Lisäksi selvitettiin keskittymien puustomääriä ja laskettiin ensiharvennusten puun korjuun taloudellisia edellytyksiä kolmella eri vaihtoehdolla, jotka olivat ainespuun tai energiapuun (rankana) korjuu sekä integroitu aines- ja energiapuun korjuu.
Suomessa on yksityisteitä 350 000 kilometriä. Kunnossa oleva yksityistieverkko on elinehto maaseudulla asumiselle ja siellä toimivalle elinkeinoelämälle. Varsinkin metsätalous on täysin riippuvainen yksityisteiden kunnosta. Karkean arvion mukaan yli 90 prosenttia korjattavasta puumäärästä lähtee jalostuslaitoksiin yksityisteiden varsista. Tänä vuonna on yksityisteiden perusparannus- ja siltahankkeisiin tarjolla ennätyksellisesti liki 40 miljoonaa euroa yhteiskunnan varoja.
Metsään.fi-toimijapalvelun omiin yhteystietoihin tallennetaan työhön liittyvät yhteystiedot: postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.
Suomen metsäkeskus on käynnistänyt kilpailutuksen, jossa haetaan toimijoita pilotoimaan suometsän hoidon suunnittelua ja toteutusta uuden metsätalouden kannustejärjestelmän (metka) esityksen mukaisesti. Haku kilpailutukseen on avoinna 8.7.2021 saakka.
Metsänomistajien ja toimijoiden ilmoittamia metsätuhohakkuita pääsee nyt katsomaan uudesta karttapalvelusta Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Tiedot päivittyvät palveluun kerran vuorokaudessa. Karttapalvelusta on apua esimerkiksi etämetsänomistajille ja toimijoille myrsky- ja hyönteistuhotilanteen seurannassa.
Suometsissä on neljännes Suomen puustosta. Talouskäytössä olevien suometsien merkitys lisääntyy tulevaisuudessa, kun yhä suurempi osa ojitusalueiden puustoista on tulossa uudistamisikään. Suometsien hoidon suunnitteluun on tulossa uusi valtakunnallinen toimintamalli. Suunnittelua tehdään metsänomistajia kuunnellen ja yli tilarajojen. Jo suunnitteluvaiheessa etsitään ratkaisut, joilla voidaan vähentää vaikutuksia ilmastoon, vesistöihin ja monimuotoisuuteen.
Maanomistajat ovat hakeneet uutta joutoalueiden metsitystukea erittäin vilkkaasti kuluvan kevään aikana. Suomen metsäkeskukseen saapuneista metsitystukihakemuksista voidaan tehdä tänä keväänä päätös vain pienelle osalle tuen hakijoista. Metsitystöiden tekeminen siirtyy siis suurelta osin kevääseen 2022. Töitä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen saamista.
Metsänhoitotöiden kemera-tukia on maksettu alkuvuodesta metsänomistajille 9,9 miljoonaa euroa, mikä on lähes viidenneksen viime vuotta vähemmän. Huhtikuun lopussa etenkin nuorten metsien ja suometsien tukien käyttö on vähentynyt, mutta metsäteiden tukien käyttö kasvanut selvästi edellisvuodesta. Ympäristötukien maksut ovat kasvaneet kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna.
Taimettunut pienaukko. Kuva: Juha Tuononen Metsien jatkuva kasvatus on hieman lisääntynyt tänä vuonna edellisvuoteen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Suomen metsäkeskukseen saapuneista...