Hakutulokset

Puutavaran omistajien tulee huolehtia havupuutavaran korjuusta metsätuholain määräajoissa, etteivät hyönteistuhot pääse leviämään metsissä.

Suomen metsäkeskus ja Lusto Metsävarainhoito ovat julkaisseet yhdessä keruukellon, johon on koottu tutuimpien luonnontuotteiden keruuajankohdat. Keruukello helpottaa luonnontuotteiden kerääjien työtä.

Taloustutkimus on julkaissut tutkimuksen, jossa on selvitetty eri vuotuisten hakkuumäärien vaikutusta julkiseen talouteen, metsänomistajien puunmyyntituloihin sekä metsäalan työpaikkoihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että hakkuumäärien väheneminen viime vuosikymmenen alun tasolle vähentäisi vuotuisia puunmyyntituloja noin 700 miljoonan euron verran. Metsäalalta katoaisi myös tuhansia työpaikkoja.

Suometsissä on neljännes Suomen puustosta. Talouskäytössä olevien suometsien merkitys lisääntyy tulevaisuudessa, kun yhä suurempi osa ojitusalueiden puustoista on tulossa uudistamisikään. Suometsien hoidon suunnitteluun on tulossa uusi valtakunnallinen toimintamalli. Suunnittelua tehdään metsänomistajia kuunnellen ja yli tilarajojen. Jo suunnitteluvaiheessa etsitään ratkaisut, joilla voidaan vähentää vaikutuksia ilmastoon, vesistöihin ja monimuotoisuuteen.

Metsänomistajien ja toimijoiden ilmoittamia metsätuhohakkuita pääsee nyt katsomaan uudesta karttapalvelusta Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Tiedot päivittyvät palveluun kerran vuorokaudessa. Karttapalvelusta on apua esimerkiksi etämetsänomistajille ja toimijoille myrsky- ja hyönteistuhotilanteen seurannassa. 

Suomessa on yksityisteitä 350 000 kilometriä. Kunnossa oleva yksityistieverkko on elinehto maaseudulla asumiselle ja siellä toimivalle elinkeinoelämälle. Varsinkin metsätalous on täysin riippuvainen yksityisteiden kunnosta. Karkean arvion mukaan yli 90 prosenttia korjattavasta puumäärästä lähtee jalostuslaitoksiin yksityisteiden varsista. Tänä vuonna on yksityisteiden perusparannus- ja siltahankkeisiin tarjolla ennätyksellisesti liki 40 miljoonaa euroa yhteiskunnan varoja.

Pohjois-Suomen ensiharvennusrästien puu liikkeelle -hankkeessa paikannettiin Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien ensiharvennusrästien keskittymät Metsäkeskuksen avoimesta metsävaratiedosta. Lisäksi selvitettiin keskittymien puustomääriä ja laskettiin ensiharvennusten puun korjuun taloudellisia edellytyksiä kolmella eri vaihtoehdolla, jotka olivat ainespuun tai energiapuun (rankana) korjuu sekä integroitu aines- ja energiapuun korjuu.

Suomen metsäkeskus on laatinut ohjeen erilaisten linjahakkuiden metsänkäyttöilmoituksista sekä ohjeen siitä, millaisissa tilanteissa metsänkäyttöilmoitusta on tarkistettava ja milloin on tehtävä kokonaan uusi ilmoitus. Myös metsälain 10 pykälän mukaisiin elinympäristöihin kohdistuvien metsänkäyttöilmoitusten käsittelyä on täsmennetty. Ohjeet otetaan käyttöön 1.6.2021 alkaen ja ne löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta.

Metsätuholakia aiotaan päivittää vastaamaan muuttuvan ilmaston ja ympäristön vaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille lakiesitysluonnoksen, jossa ehdotetaan muutoksia muun muassa puun poiskuljetuksen määräaikoihin ja juurikäävän torjuntavelvoitteeseen. Ammattimaisilta puunvälittäjiltä edellytettäisiin jatkossa omavalvontasuunnitelmaa.

Suomen metsäkeskus avaa vuoden toisen luonnonhoitohankkeiden haun 26.5.2021. Toteuttajia etsitään nyt 13 eri hankkeeseen, joilla tuetaan metsäluonnon monimuotoisuutta.