Taloustutkimus on julkaissut tutkimuksen, jossa on selvitetty eri vuotuisten hakkuumäärien vaikutusta julkiseen talouteen, metsänomistajien puunmyyntituloihin sekä metsäalan työpaikkoihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että hakkuumäärien väheneminen viime vuosikymmenen alun tasolle vähentäisi vuotuisia puunmyyntituloja noin 700 miljoonan euron verran. Metsäalalta katoaisi myös tuhansia työpaikkoja.
Kuvateksti: Metsien käytöllä on suuri vaikutus talouteen ja työllisyyteen Suomessa.
Taloustutkimus on selvittänyt, millaisia taloudellisia vaikutuksia olisi tukki- ja kuitupuun hakkuiden määrän muutoksilla. Tutkimuksessa on laskettu taloudelliset vaikutukset kolmelle eri skenaariolle, joista kaksi ensimmäistä, kasvuskenaario ja hiilinieluskenaario, perustuvat Kansallisen metsästrategian 2025 päivitykseen vuodelta 2019. Kolmas skenaario on nimetty näivettymisskenaarioksi ja siinä metsien hakkuumäärä laskisi vuoden 2010 tasolle.
Kasvuskenaariossa ainespuun hakkuut nousisivat vuoteen 2030 mennessä 92 miljoonaan kuutiometriin. Ilmastoskenaariossa on huomioitu ilmastovaikutukset ja siinä hakkuumäärä nousisi nykytasosta noin 80 miljoonaan kuutiometriin. Näivettymisskenaariossa ainespuun hakkuut vähenisivät vuoden 2010 tasolle eli noin 58 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.
Laskelmat tekevät näkyväksi, kuinka suuri painoarvo metsien käytöllä on talouteen ja työllisyyteen ja mikä nykyistä suuremman hiilinielun ylläpitämisen vaikutus olisi taloudellisesti.
– Itse asiassa on hämmästyttävää, miten vähän kansantaloudellisia analyysejä ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutuksista metsäsektorille on tehty. Nyt tehty tutkimus rajoitteineenkin on arvokas lisä keskusteluun ilmastonmuutoksen hillinnän keinojen hyödyistä ja kustannuksista, elinkeinojohtaja Anssi Niskanen Suomen metsäkeskuksesta arvioi.
Kasvu- ja näivettymisskenaarioiden ero on miljardiluokkaa
Suomi on sitoutunut noudattamaan kestävää metsätaloutta, jossa huomioidaan hiilinielut.
Hiilinieluskenaariossa puunmyyntitulot kasvaisivat ja olisivat noin 2,4 miljardia euroa vuodessa vuonna 2030. Metsänhoito, -kasvatus, - korjuu ja raakapuun kuljetus työllistäisivät noin 17 000 henkilöä ja tulot kansantaloudelle olisivat vuosittain noin 9 miljardia euroa. Hiilinielut huomioiva metsien käyttö toisi metsäalalle kasvua vuoteen 2025 saakka, mutta sen jälkeen kasvun arvioidaan hiipuvan.
Hakkuumäärien lisääminen, eli kasvuskenaario, kasvattaisi vuotuisten puunmyyntitulojen määrää 2,9 miljardiin euroon. Myös työpaikkoja syntyisi lähes 4 000 enemmän kuin hiilinieluskenaarion hakkuumäärillä.
Näivettymisskenaario, eli hakkuiden vähentyminen vuoden 2010 tasolle voisi toteutua, jos hakkuumääriä rajoitetaan kansallisella tai EU:n poliittisella päätöksellä. Hakkuut voivat vähentyä myös, jos kotimaisen metsäteollisuuden kilpailukyvystä ei pidetä huolta tai kotimaisen metsäteollisuuden tuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä heikkenee.
Vuotuisen hakkuumäärän tuntuvalla vähenemisellä olisi suuria vaikutuksia Suomen talouteen ja metsäalaan. Hakkuiden väheneminen laskisi metsänomistajien puunmyyntituloja noin 700 miljoonaa euroa verrattuna hiilinieluskenaarion laskelmaan. Metsäalalta vähenisi tuhansia työpaikkoja.
– Vaikka skenaariot ovat teoreettisia laskelmia, antavat ne selkeän kuvan metsien käyttömuutosten taloudellisten vaikutusten mittasuhteista, kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat joka tapauksessa miljardiluokkaa, Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini korostaa.
Metsien hiilivarasto kasvaa, kun metsistä huolehditaan
Ilmastonmuutoksen hillintä on erittäin tärkeä tavoite. Hakkuiden rajoittaminen voi kuitenkin olla kyseenalainen ja jopa tehotonkin keino, jos hakkuupaine valuu muualle maailmaan. Tehokkaampaa on fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla ja kiertotaloudessa hyvin hyödynnettävissä olevilla raaka-aineilla kuten puulla.
– Metsien talouskäyttö on kannustanut huolehtimaan metsistä, ja sen seurauksena metsien puuhun sitoutunut hiilivarasto on kasvanut jopa 70 prosenttia 1960-luvulta, Eini muistuttaa.
Monimuotoisuuden näkökulmasta on tärkeää huolehtia talousmetsien luonnonhoidosta. Sillä voi olla jopa suurempi vaikutus kuin muutamien kymmenien prosenttien muutoksissa hakkuiden määrissä, suuntaan tai toiseen.
– Monimuotoisuus ratkeaa pitkälti talousmetsissä, miten niitä käytetään ja hoidetaan. Talousmetsissä voidaan lisätä luonnonhoitotoimenpiteitä ja suojelutehokkuutta, Eini sanoo.
Tutkimuksen tilastolähteinä on käytetty Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen eri tilastoja. Laskelmat ja arviot ovat Taloustutkimuksen. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Koneyrittäjät, Metsäalan Kuljetusyrittäjät, Metsähallitus, Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus, OTSO Metsäpalvelut Oy, Meto Metsäalan Yrittäjät ja Teollisuusliitto.