Metsävaratietoa kerätään kaukokartoitusmenetelmällä, jossa hyödynnetään koealamittauksia, laserkeilausta ja ilmakuvausta. Vuonna 2020 alkanut uusi inventointikierros etenee kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman mukaisesti. Laserkeilaussykli on kuusi vuotta ja uutta metsävaratietoa tuotetaan sen mukaisesti. Ilmakuvia otetaan kolmen vuoden välein, eli samana vuonna kuin laserkeilaus ja toisen kerran keilauskierron puolivälissä.
Metsävaratietoa päivitetään eri tietolähteistä saatavien tietojen perusteella
Metsävaratietoa päivitetään jatkuvasti inventointien välillä eri tietolähteistä ja puustoa kasvatetaan vuosittain kasvumalleilla. Näin ollen käytettävissä on ajantasaista ja täsmällistä metsävaratietoa inventointiajankohdasta riippumatta.
Ajantasaistuksessa otetaan huomioon metsän kasvu, metsänhoidon ja hakkuiden vaikutus puuston määrään sekä muutokset tilarajoissa ja metsän käyttötarkoituksessa. Ajantasaistuksella täydennetään ensisijaisesti metsikkökuvioiden ominaisuustietoja, kuten puuston määrää. Kuvioiden rajat päivitetään silloin, kun niiden muutokset sisältyvät saatavaan päivitystietoon ja voidaan käytetyn tietolähteen perusteella todeta riittävällä tarkkuudella.
Myös hilamuotoista metsävaratietoa päivitetään kasvumalleilla ja päivityskuvioiden tiedot viedään sijainniltaan vastaaville hilaruuduille.
Tärkeitä tietolähteitä metsä- ja luontotiedon ajantasaistuksessa ovat
- metsänkäyttöilmoitukset ja kemera- ja metka-tiedot
- hakkuukonetieto
- metsänuudistamisen ja metsänhoitotöiden toteutustieto
- Metsään.fi-palvelun päivityspyynnöt
- kiinteistörajamuutokset
- ympäristötuki- ja luonnonsuojeluaineistot
- ilmakuvat ja satelliittikuvat.
Ajantasaistuksessa käytettävien tietojen paikkansa pitävyys vaikuttaa osaltaan metsävaratiedon laatuun. Esimerkiksi metsissä tehtyjä hakkuita päivitetään ensisijaisesti hakkuun toteuttaneen hakkuukoneen välittämän tiedon perusteella. Jos hakkuukonetietoa ei ole saatavilla, suunniteltu hakkuu voidaan merkitä toteutuneeksi tehdyn metsänkäyttöilmoituksen perusteella, kun metsänkäyttöilmoituksen voimassaolo päättyy 3 vuotta sen lähettämisen jälkeen. Päivitys voidaan kuitenkin tehdä usein myös ilma- tai satelliittikuvien perusteella, joista nähdään, onko metsänkäyttöilmoituksen mukainen hakkuu tehty.
Ajantasaista tietoa hakkuukoneelta ja metsurilta
Ajantasaistuksessa on tavoitteena hyödyntää yhä enemmän hakkuukonetietoa ja tietoa metsänhoitotöiden toteutuksesta. Näiden tietojen saaminen metsävaratiedon ajantasaistukseen edellyttää metsäalan yhteistyötä, josta kaikki tiedonkäyttäjät hyötyvät ajantasaisena metsävaratietona.
Hakkuukoneelta tulevista tiedoista Metsäkeskuksella on käytettävissään hakkuun ajankohta, hakkuutapa sekä hakkuukoneen GPS:n sijaintipisteistä muodostettu hakkuukuvion rajaus. Hakkuun kertymätietoja ei välitetä Metsäkeskukselle.
Mikäli hakkuutapa on harvennus, puusto harvennetaan metsävaratietoon metsänhoitosuositusten mukaisilla harvennusmalleilla. Tämä ei tuota täysin oikeaa tietoa jäävästä puustosta, mutta keskeistä on se, että harvennus on päivitetty ja tieto on mahdollisimman nopeasti käytettävissä esimerkiksi puunhankinnan suunnitteluun. On todennäköistä, että harvennuksen jälkeen ehtii tulla uusi laserkeilaus ja tarkemmat puustotiedot ennen kuin kuviolle suunnitellaan seuraavia hakkuita.
Metsänhoitotöiden toteutustiedolla tarkoitetaan metsurin keräämää niin sanottua omavalvontatietoa esimerkiksi taimikonhoidoista. Tavoitteena on saada myös tätä tietoa metsävaratiedon päivitykseen.