Siirry pääsisältöön

Paula-myrskyn vuosipäivä lähestyy, mitä tapahtui ja mistä maanomistajan on huolehdittava 

Mediatiedote - 14.06.2022 09:30

Paula-myrskyn vuosipäivän lähestyessä voidaan pysähtyä hetkeksi ja tarkastella 22.6.2021 Koillismaalla ja Ylä-Kainuussa riehuneen myrskyn satoa. Kuluneen vuoden aikana Metsäkeskukseen on jätetty myrskytuhoon liittyviä metsänkäyttöilmoituksia 55 000 hehtaarilta. Arvioitu puumäärä on noin 4 miljoonaa kuutiota ja puuston arvioitu hakkuuarvo noin 120 miljoonaa euroa. 

Puuston arvon aleneminen ja ennenaikainen hakkuu ovat laskelmien mukaan aiheuttaneet maanomistajille noin 25 miljoonan euron tappiot. Jos maanomistajalla on ollut metsävakuutus, osan menetyksistä on vakuutus korvannut, mutta vakuuttamattomien metsien osalta maanomistajalle taloudellinen menetys voi olla hyvinkin merkittävä.

Myrskytuhoalueella työskenteli parhaimmillaan yli 130 motoketjua. Metsäalan eri organisaatiot keskittivät korjuukalustoansa hyvin pian myrskyn jälkeen myrskytuhoalueelle. Myrskytuhopuiden korjuu eteni olosuhteisiin nähden hyvin. Kesä ja syksy operoitiin kesäkorjuukelpoisilla kohteilla ja talven tultua korjuu siirtyi kovilta mailta turvemaille ja turvemaiden takana oleviin kankaisiin.

Myrskytuho kohdistui talousmetsien lisäksi eriasteisesti suojeltuihin metsiin noin 3 000 hehtaarin pinta-alalle. Kylmäluoman Natura-alue Taivalkoskella on suurin yksittäinen suojelualue, joka jää puunkorjuun ulkopuolelle. Yksistään Kylmäluoman Natura-alueelle arvioidaan jäävän noin 300 000 kuutiometriä myrskyssä kaatunutta tai vaurioitunutta puustoa korjaamatta. 

Metsätuholaki ja myrskytuhot  

Laki metsätuhojen torjunnasta asettaa määräajat puutavaran pois kuljettamiselle tai vaihtoehtoisille toimenpiteille. Myrskyssä kaatunut puu on metsätuholain mukaan vahingoittunutta puuta, jonka korjaamisesta tulee huolehtia tuholain säännösten mukaisesti. Kesällä 2021 vaurioitunut puutavara tulee olla korjattuna pois metsästä pohjoisessa Suomessa kuusen osalta 15 elokuuta ja männyn osalta 15 heinäkuuta mennessä, jos vaurioitunutta puuta on kuusikossa vähintään 10 kuutiometriä hehtaarilla ja männikössä vähintään 20 kuutiometriä hehtaarilla. Metsätuholain tarkoitus on estää jatkotuhoja ja sen vuoksi vaurioineen puuston poistosta on säädetty lain tasolla.

Miten myrkyssä vaurioitunut puu muuttuu tuholain alaiseksi? 

Myrskyn seurauksena kaatunut puusto voi olla eriasteisesti vaurioitunutta. Osa puustosta on kaatunut juurineen siten, että juuriyhteys maahan on vielä olemassa. Osa on katkennut eri kohden runkoa. Tuholain määritelmän mukaan puusto, joka on vaurioitunut ja josta voi levitä tuholaisia on tämän lain tarkoittamaa puustoa. 

Metsätuholakia sovelletaan vain alueilla, joilla metsälaki on voimassa. Tämän vuoksi esimerkiksi Kylmäluoman Natura-alueella ei ole voimassa metsätuholain mukaisia velvoitteita. Onneksi tuhoalueen puustosta valtaosa on mäntyvaltaista, jolloin tuhoriski rajoittuu lähinnä ytimennävertäjien aiheuttamaan kasvutappioon. Mahdolliset tuhohyönteisten aiheuttamat tuhot rajautuvat pääsääntöisesti tuhoalueelle ja sen välittömään lähimetsään.

Myrskytuhojen korjuu on ollut iso ponnistus kaikille metsäalan toimijoille. Korjuukaluston keskittäminen myrskytuhoalueelle on mahdollistanut puunkorjuun sujuvan etenemisen ja myrskyvaurioiden korjaamisen.

Lisätietoja:
Jussi Pirkonen
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö
Suomen metsäkeskus
p. 040 357 1212
jussi.pirkonenatmetsakeskus.fi (jussi[dot]pirkonen[at]metsakeskus[dot]fi)

Metsälakirikkomusten jäljille päästään entistä paremmin Mediatiedote - 13.06.2022 09:00
Kuinka saadaan kotimaisten luonnontuotteiden keruu, myynti ja jalostus kasvuun? – tulevaisuuskatsaus kertoo alan mahdollisuuksista Mediatiedote - 16.06.2022 09:00