Siirry pääsisältöön

Metsän luontainen uudistaminen onnistuu viljelyä harvemmin

Toimijatiedote - 15.12.2021 08:34

Suomen metsäkeskus tarkasti tänä vuonna 950 luontaisen metsänuudistamisen aluetta, joiden pinta-ala oli yhteensä 2350 hehtaaria. Luontainen uudistaminen oli onnistunut hyvin reilulla puolella näistä uudistamisaloista. Luontaista uudistamista käytetään eniten mäntymetsissä, joissa se myös onnistuu parhaiten. Aiempina vuosina Metsäkeskus on tarkastanut metsänviljelyaloja, ja niillä uudistamistulos on ollut parempi.

Yleisin virhe luontaisessa metsän uudistamisessa on maanmuokkauksen puuttuminen. Tämän vuoksi taimia syntyy huonosti. Männyn uudistamisaloilla myös siemenpuita on usein liian vähän. Lähes joka neljännellä uudistamisalalla maanmuokkausta ei ollut tehty, vaikka se oli arvioitu tarpeelliseksi. Viidesosa tarkastuskohteista oli sellaisia, että taimimäärä ei vielä tarkastushetkellä täyttänyt lain vaatimuksia. 

Parhaiten metsien luontaisessa uudistamisessa on onnistuttu Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Huonoimmat tulokset löytyvät Etelä-Karjalasta, Pohjois-Savosta ja Keski-Pohjanmaalta.  

– Yleisesti voidaan todeta, että luontaiseen uudistamiseen sopivia kohteita on vähemmän kuusivaltaisissa Etelä-Suomen metsissä, mutta tulos voi olla huono myös karummilla maapohjilla, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.  

Metsälain rikkomuksia vain vähän  

Metsäkeskus tarkasti Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa alueita, joilta oli tehty vuonna 2014 metsänkäyttöilmoitus ja ilmoitettu metsän uudistamistavaksi luontainen uudistaminen. Muissa maakunnissa tarkastuksia tehtiin alueilla, joiden luontaisesta uudistamisesta oli ilmoitettu Metsäkeskukseen vuonna 2016. Tarkastukseen valittiin kohteita, joilla hakkuun päättymisestä oli kulunut vähintään kolme vuotta.  

Metsälain mukaan taimikon perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluttua hakkuiden ja puunkorjuun päättymisestä. Alueella tulee olla hyväksyttävä taimikko 10–25 vuoden kuluttua hakkuusta.  Luontaisesti uudistaen taimikon tulisi syntyä hakkuualalle jätettyjen siemenpuiden tai ympäröivän puuston siemenistä.  

Metsäkeskuksen tarkastamista luontaisen uudistamisen alueista 3–4 prosenttia oli sellaisia, joissa kaikki tarpeelliset taimikon perustamistoimenpiteet olivat jääneet tekemättä. Metsäkeskuksen tarkastusten perusteella arvioidaan, täyttyykö metsälain uudistamisvelvoite ja tarvitaanko korjaavia toimenpiteitä.  

– Korjaavista toimenpiteistä neuvotellaan aluksi maanomistajan kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, on mahdollista velvoittaa maanomistaja uudistamistöihin. Velvoittavia päätöksiä on viime vuosina tarvittu vain muutamia, Nikkola sanoo. 

Mäntymetsä uudistuu luontaisesti varmemmin kuin kuusikko 

Mäntymetsissä luontainen uudistaminen onnistuu varmemmin kuin kuusimetsissä. Silti männyllä uudistaminen oli onnistunut hyvin vain reilulla puolella tarkastetuista uudistamisaloista. Männikkö hakataan siemenpuuasentoon yleensä kerralla, kun se pitäisi tehdä vaiheittain. Voimakkaan hakkuun jälkeen siemenpuilta menee 3–5 vuotta vahvistua niin, että ne tuottavat kunnolla siementä. Tässä ajassa maanmuokkauksen itämistä edistävä vaikutus on kuitenkin ehtinyt jo oleellisesti huonontua.  

Kuusimetsissä luontaista uudistamista käytetään varsin vähän. Luontainen uudistaminen onnistuu yleensä vain, jos taimia on riittävästi jo hakkuuvaiheessa.  Alle puolessa tarkastetuista metsiköistä uudistaminen oli onnistunut hyvin. Kuusi kyllä uudistuu luontaisesti hyvin reheviin lehtimetsiin, mutta aikaa voi kulua vuosikymmeniä. Varttuneeseen kuusikkoon kuusentaimia sen sijaan syntyy huonosti.      

Luontaisen uudistamisen tarkastustulokset maakunnittain vuonna 2021.   

Lisätietoja:  
Ari Nikkola 
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö 
Suomen metsäkeskus 
p. 0400 626 492 
ari.nikkolaatmetsakeskus.fi 

Metsänkäyttöilmoituksen määräajasta poikkeaminen Paula-myrskyn jälkeen päättyy 31.12.2021 Toimijatiedote - 14.12.2021 08:51
Kemera-tukea metsäteiden kunnostukseen Paula-myrskyn alueilla Toimijatiedote - 17.12.2021 08:35