Pohjois-Pohjanmaalla käynnistyneessä Metsitystaito-hankkeessa selvitettiin joutoalueiden metsitystukihakemuksen jättäneiden maanomistajien näkemyksiä metsityksestä, hakuprosessista ja tukirahoituksesta.
Turvetuotannosta poistunutta, tukikelpoista turvemaata.
Suomen vuodelle 2035 asettama hiilineutraaliustavoite vaatii päästövähennyksiä teollisuudessa, liikenteessä ja maankäytössä sekä hiilinielujen vahvistamista esimerkiksi metsäpinta-alaa kasvattamalla.
Metsäpinta-alaa voidaan lisätä maatalouskäytön ulkopuolelle jääneitä peltolohkoja ja entisiä turvetuotantoalueita metsittämällä, jos ne ovat metsänkasvatukseen sopivia. Joutoalueiden metsitystä on tuettu vuoden 2021 alusta, ja laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta on voimassa vuoden 2023 loppuun.
Metsityksestä kaivataan lisätietoa
Metsitystaito-hankkeen kysely lähti sadalle metsitystukihakemuksesta päätöksen saaneelle maanomistajalle ja siihen vastasi 30 henkilöä. Maanomistajat olivat saaneet tietonsa joutoalueiden metsityksestä ja siihen saatavasta tuesta pääosin tiedotusvälineistä ja Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Kyselyn mukaan maanomistajat olisivat kaivanneet enemmän tietoa joutoalueiden metsityksestä, sillä vain 30 prosenttia koki saaneensa tietoa riittävästi. Parhaiten oli onnistuttu viestimään metsitysketjujen valinnasta, heikoiten tietoa oli saatu ympäristö- ja maisema-asioiden huomioimisesta. Myös metsityskohteiden lähtötietojen selvittämistä pidettiin haasteellisena, sillä niiden selvittämistä piti helppona vain 41 prosenttia vastanneista.
Yli 40 prosenttia vastaajista kaipasi lisätietoa aiemman maankäytön vaikutuksista tukeen sekä pintakasvillisuuden torjuntatarpeesta, lannoitustarpeesta sekä metsitettyjen kohteiden jälkitarkastuksista ja -hoidosta. Myös metsityksen kustannuksista ja kannattavuudesta, maanmuokkausvaihtoehdoista sekä metsityksen vaihtoehdoista olisi pitänyt kertoa tarkemmin. Tätä mieltä oli 30–40 prosenttia vastaajista.
Metsitystuella metsitettyä peltoa, jossa heinäntorjunta on tehty ensimmäisen kerran. Heinäntorjuntaa tarvitaan todennäköisesti myös kahtena seuraavana kesänä.
Tukikelpoiset kohteet selkeämmiksi
Maanomistajista puolet piti metsitystuen hakuohjeita selkeinä ja sähköisen tukijärjestelmän käyttöä helppona. Parannettavaa puolestaan oli tukikelpoisten kohteiden määrittämisessä, sillä vain 30 prosenttia vastaajista koki, että metsitystukikohteiden kriteerit olivat selkeät. Esimerkkejä olisi kaivattu luontaisesti metsittyneistä joutomaista ja alueista, jotka eivät saa tukea vesakoitumisen vuoksi. Eräs maanomistaja kiteytti tukirahoituksen kriteerien ongelman: ``Ylivoimaisesti suurin ongelma on hyväksyttävissä olevien sarkojen leveys ja olemassa olevan puuston määritelmä.``
Pellolla ojan varsilla kasvaa metsää. Sarkaleveys ei ole riittävä, joten kohteelle ei saa metsitystukea.
Vastaajien mukaan maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltojen tukikelvottomuudesta olisi pitänyt tiedottaa paremmin ja olisi pitänyt tarkentaa, että pelkkä tukihakemus estää metsitystuen saannin. Olisi ollut hyvä myös ohjeistuksessa todeta, että peltolohkon maataloustukihakemukset voi tarkistaa peltolohkorekisteristä.
Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman huomioiminen
Kolmanneksi yleisin syy tukihakemuksen hylkäämiseen olivat kaavamerkinnät tai -määräykset, luonnon monimuotoisuuteen liittyvät seikat ja maisemansuojelu. Metsitykseen liittyen juuri näistä aiheista kaivattiin eniten lisätietoa. Tukiohjeisiin olisi tullut sisällyttää tietoa siitä, miten ja mistä maanomistaja voi selvittää maisema- ja ympäristörajoituksia, esimerkiksi lannoitustarve esti tuensaannin joillakin pohjavesialueiden kivennäismailla. Maanomistajille olisi pitänyt kertoa tästä ohjeissa ja tuoda esiin, miten pohjavesirajoitukset ja kaavamääräykset voi selvittää.
Luontaisesti metsittynyttä turvetuotantoalueen reunaa, johon ei saa metsitystukea.
Tiedonsaantia parannettava
Moni kyselyyn vastannut maanomistaja koki alkuvaiheessa tukihakemusten käsittelyn liian hitaaksi. Eräs maanomistaja tiivistääkin asian selkeästi: ”Liian raskas ja pitkäkestoinen prosessi. Tuen hakeminen täytyy saada yksinkertaisemmaksi ja nopeammaksi.” Nyt alkuvaiheen ruuhkat on saatu purettua ja maanomistajat saavat päätöksiä taas nopeasti.
Miten onnistut metsityksessä?
- Tutustu tukirahoitusohjeisiin huolella
- Määritä kohteen maaperä, ravinnetalous ja kuivatustilanne huolellisesti, käytä tarvittaessa ammattilaisen apua.
- Valitse kohteeseen sopiva puulaji ja metsitysketju (Tapio) ja tee toimenpiteet valitun ketjun mukaisesti (maanmuokkaus ja kuivatus, istutus tai kylvö, pintakasvillisuuden torjunta sekä tarvittava lannoitus).
- Huolehdi kohteen jälkihoidosta (muun muassa heinätorjunta, mahdollinen täydennysistutus ja varhaisperkaus).
- Hoito- ja kunnossapitovelvoite on 10 vuotta.