Luonnon monimuotoisuutta voidaan suojelun lisäksi turvata talousmetsien luonnonhoidolla. Luonnonhoito on jo metsäalalla tuttua, mutta sen vaikuttavuutta on vielä mahdollista parantaa tutkimustiedon avulla. Tulevaisuudessa ympäristöhyötyjen tuottaminen voi tuoda metsänomistajille tuloja puunmyynnin ohella.
Luonnonhoidon ratkaisu, jossa säilytetään talousmetsää vesistön läheisyydessä tavanomaista suojavyöhykettä laajemmin, voisi olla tulevaisuudessa metsänomistajalle yksi ansaintakeino. Kuva: Riitta Raatikainen
Luonnonhoidon vaikuttavuutta olisi mahdollisuus vielä parantaa, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen Luonteva-projektin selvityksestä.
Luonnonhoidon eri keinot on otettu aktiivisesti käyttöön metsäalalla. Selvityksen mukaan luonnonhoidon vaikutuksia tulisi jatkossa vielä tutkia pitkällä aikavälillä ja laatia mittaristo ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arviointiin.
– Näin luonnonhoidon vaikutukset tehdään näkyväksi, sanoo erikoistutkija Minna Räty Luonnonvarakeskuksesta.
Talousmetsissä luonnonhoitoa tulisi kohdentaa monimuotoisuuden kannalta tärkeimmille alueille. Kullekin alueelle tulisi lisäksi valita parhaat ja sopivimmat luonnonhoidon keinot. Vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat luonnonhoidon keinot eivät ole samat joka puolella maata, kuten eivät ole olosuhteetkaan.
– Mikäli alueella on uhanalaista lajistoa, kuten esimerkiksi petolintujen pesiä, tarvitaan tavallista laajempia säästöpuuryhmiä tai säästömetsiköitä. Vastaavasti taimenpurojen puustoisten suojavyöhykkeiden pitää olla tavanomaista leveämpiä ja vesiensuojelutoimien valuma-alueella tehokkaampia, sanoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta.
Luonnonhoidon suunnittelussa apuna ovat monipuoliset paikkatietoaineistot. Tietoja eri lajien elinympäristöistä ja niiden kytkeytyneisyydestä sekä vaihettumisvyöhykkeistä voisi hyödyntää nykyistä enemmän.
Talousmetsien käsittely on muuttunut merkittävästi
Luontokato ja monimuotoisuuden turvaaminen ovat ajankohtaisia suuria kysymyksiä. Talousmetsissä monimuotoisuutta voi lisätä säästöpuiden valinnalla, jättämällä riittävästi puustoa suojavyöhykkeeksi vesien varsille ja esimerkiksi jättämällä metsään riistatiheikköjä, tekopökkelöitä tai tavanomaista enemmän lahopuuta.
Luonnonhoidon eri keinoista on kerrottu laajasti metsänomistajille ja metsäammattilaisille Monimetsä-hankkeessa. Talousmetsien käsittely onkin muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Säästöpuita jätetään uudistushakkuissa aiempaa enemmän ja myös lahopuun määrä on kasvanut talousmetsissä. Lainsäädäntö ja sertifiointi ovat myös tiukentuneet.
– Muutokset ovat todella merkittäviä, jos vertaa esimerkiksi 1980-luvun metsien käsittelyyn. Esimerkiksi torjunta-aineiden käytöstä on luovuttu ja nykyisin lahopuustoa sekä säästetään että lisätään. Myös vesiensuojelutoimenpiteitä on tehostettu merkittävästi. On muistettava, että osa vaikutuksista näkyy luonnossa hitaasti. Metsänhoitoa on edelleen mahdollista kehittää luonnolle parempaan suuntaan, Raatikainen sanoo.
Luonnonhoito voi tuoda myös uusia ansaintamahdollisuuksia
Metsänomistajat päättävät omien metsiensä luonnonhoidosta. Luonteva-projektin selvitys ennakoi, että luonnonhoito voi tulevaisuudessa olla entistä kannattavampaa myös taloudellisesti.
– Erilaisten ympäristöhyötyjen markkinat ovat kehittymässä ja ne voivat jo lähitulevaisuudessa kasvaa merkittäviksi, sanoo erikoistutkija Esa-Jussi Viitala Luonnonvarakeskuksesta.
Luonnonhoito ja ympäristöhyötyjen tuottaminen voi olla jatkossa metsänomistajille uusi ansaintamahdollisuus puunmyynnin ohella.
Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus selvittivät talousmetsien luonnonhoidon toimia ja luonnonhoidon kustannustehokkuutta Talousmetsien luonnonhoidon tehostamisen vaihtoehdot (LUONTEVA)-projektissa. Tutkimuksessa kartoitettiin metsätoimijoiden ja metsänomistajien tietämystä sekä suhtautumista luonnonhoitoon. Selvityksessä esitetään myös päivityksiä luonnonhoidon seurantaan.
Talousmetsien luonnonhoidon tehostamisen vaihtoehdot –selvitys