Juurikäävän torjuntavelvoite palaa ennalleen 15.8.2022 alkaen. Siitä lähtien juurikäävän torjuntaan edellyttävä lämpötilan alaraja on taas 0 astetta, ja kannot tulee käsitellä torjunta-aineella myös turvemailla tehtävien hakkuiden yhteydessä. Maa- ja metsätalousministeriö lievensi keväällä väliaikaisesti juurikäävän torjuntavelvoitetta, koska kantokäsittelyaineena käytettävän urean saatavuudesta oli epävarmuutta. Nyt on varmistunut, että torjunta-aineita on riittävästi saatavilla.
Juurikääpää torjutaan käsittelemällä kannot torjunta-aineella hakkuun yhteydessä. Kuva: Johanna Kleemola
Juurikääpää tulee torjua sen leviämisen riskialueilla toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Juurikäävän leviämisen riskialueet ovat metsälaissa tarkoitetut eteläinen ja keskinen Suomi.
Torjuntavelvollisuus koskee eteläisen Suomen alueella kivennäis- ja turvemaiden havupuuvaltaisia metsiä ja keskisen Suomen alueella kivennäismaiden havupuuvaltaisia metsiä sekä turvemaiden kuusivaltaisia metsiä. Torjuntaa tehdään levittämällä kannoille urea- tai harmaaorvakkasieniliuosta hakkuun yhteydessä.
Maa- ja metsätalousministeriö lievensi juurikäävän torjuntavelvoitetta keväällä, koska kantokäsittelyaineena käytettävän urean saatavuudesta ei ollut varmuutta Venäjän-talouspakotteiden vuoksi. Torjuntavelvoitteen lievennyksen tarkoituksena oli varmistaa, että hakkuita ei jouduta keskeyttämään torjunta-aineiden puutteen vuoksi.
Maa- ja metsätalousministeriö on nyt arvioinut, että kantokäsittelyaineita on riittävästi saatavilla ja juurikäävän torjuntaa voidaan jatkaa tavalliseen tapaan elokuun puolivälistä alkaen. Torjuntaa tulee tehdä, kun vuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on 0 astetta tai sen yli. Kannot tulee käsitellä torjunta-aineella myös turvemailla tehtävien hakkuiden yhteydessä.
Juurikääpä aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita
Juurikääpä tekee puihin lahovikoja ja aiheuttaa vuosittain arviolta 50–60 miljoonan euron taloudelliset tappiot metsänomistajille.
Sekä kuusen juurikääpä että männyn juurikääpä ovat yleisiä koko eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Niiden levinneisyysalue laajenee kohti pohjoista, kun ilmasto lämpenee.
– Torjunnan merkitys korostuu kohteilla, joilla ei ole havaittu lainkaan juurikääpää. Siellä juurikääpäsienen pesiytyminen voidaan ehkä estää kokonaan, sanoo valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.
Lisätietoa juurikäävän torjunnasta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote: Kantokäsittelyaineiden saatavuus parantunut: juurikäävän torjuntaa koskevat pysyvät säännökset jälleen voimaan 15.8. alkaen