Siirry pääsisältöön

Tietoa ympäristötuesta

Uuden metsätalouden kannustejärjestelmän (metka) mukaisten tukihakemusten vastaanotto avautuu 1.3.2024. Ympäristötukihakemusten käsittely käynnistyy aikaisintaan huhtikuussa 2024.

Metsäkeskus ei enää avusta metsänomistajia ympäristötuen hakemisessa. Metsänomistaja voi tarjota sekä uusia luontokohteita että kuluvana vuonna erääntyviä 10 vuoden sopimuskohteita hakemusvalmisteluun metsäalan palveluntarjoajille.

Metsätalouden määräaikainen 10 vuoden ympäristötuki on yksi vapaaehtoisen suojeluohjelman, METSO-ohjelman, toteutuskeinoista. Alueelliset ELY-keskukset tarjoavat pysyviä tai määräaikaisia 20 vuoden suojelusopimuksia. 

Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 §:ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Ympäristötukea voidaan käyttää myös METSO-ohjelmaan valittujen elinympäristöjen turvaamisen rahoitusehtojen mukaisesti.  

Ympäristötukimahdollisuutta voi selvittää ottamalla yhteyttä metsäalan toimijaan tai tekemällä Metsään.fi-palvelussa palvelupyynnön toimijalle. Metsänomistaja voi selvittää ympäristötukihakemusten valmistelutyötä tarjoavia yrityksiä ja henkilöitä alla olevasta taulukosta. Taulukko ei välttämättä ole kaikilta osin kattava.

Tutustu metsänomistajan tarinaan vapaaehtoisesta metsän suojelusta ympäristötuella:

Tutustu metsänomistajan tarinaan metsän vapaaehtoisesta, pysyvästä suojelusta:

 

Ympäristötuen myöntäminen

Ympäristötukea voidaan myöntää vain yksityiselle maanomistajalle ja niille alueille, jossa metsälaki on voimassa. Tukea myönnetään, jos metsien hoitoon tai käyttöön liittyvissä toimenpiteissä otetaan huomioon metsän biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen, luonnonhoito tai metsien muu kuin puuntuotannollinen käyttö laajemmin kuin metsälaissa säädetään maanomistajan velvollisuudeksi.  

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että yksityinen maanomistaja tekee Metsäkeskuksen kanssa sopimuksen, jossa hän sitoutuu säilyttämään tietyllä alueella metsien biologista monimuotoisuutta sekä olemaan tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen suostumusta.

Ympäristötukisopimuksen valmistelu korvataan kohtuullisten todellisten kustannusten perusteella. Korvauksen määrä on enintään 20 prosenttia sopimuskohteelle myönnettävän ympäristötuen määrästä.

Lisäksi ympäristötukena voidaan korvata kokonaan ne kohtuulliset kustannukset, jotka aiheutuvat hoito- ja kunnossapitosuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta. Toimenpiteet ovat ympäristötukialueen elinympäristön tilaa parantamiseksi suunniteltavia ja toteutettavia hoito- ja kunnostustöitä.

Valmistelutuki, luonnonhoitotöiden suunnittelu- ja toteutustuki voidaan myöntää vain silloin, kun se tehdään muuna kuin maanomistajan työnä.

Ympäristötuen hakeminen

Ympäristötukea haetaan Metsäkeskukselta ympäristötukihakemuksella. Yhteisomistuksessa olevien tilojen osalta tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus ympäristötukihakemukseen tai yksilöity valtakirja valtuutetulle henkilölle. 

Ympäristötukihakemuksen laadintaa varten tarvitaan asiantuntemusta elinympäristön, luontoarvojen sekä puustotietojen määrittämiseen. Metsäalan palveluntarjoajat tekevät ympäristötukihakemusten valmistelutyötä maanomistajille. Metsäkeskus perehdyttää tarvittaessa metsäalan palveluntarjoajia ympäristötukihakemusten laadintaan ja rahoitusehtoihin.

Metsään.fi-palvelusta metsänomistajat saavat tiedon metsätilansa tiedossa olevista luontokohteista. Hakemuksen valmisteluvaiheessa voi tukikelpoisia luontokohteita löytyä lisää. Metsänomistaja voi tehdä Metsään.fi-palvelussa palvelupyynnön ympäristötukihakemuksen valmistelusta haluamalleen palveluntarjoajalle.  

Ympäristötukisopimus on voimassa 10 vuotta ja sopimuskausia päättyy vuosittain. Metsäkeskus tiedottaa alkuvuodesta metsänomistajille päättyvistä ympäristötukisopimuksista. Metsänomistaja voi hakea uutta kymmenen vuoden ympäristötukisopimuskautta sen hetkisten rahoitusehtojen mukaisesti.

Ympäristötuella rahoitettavat elinympäristöt

Ympäristötuella rahoitettavat kohteet ovat ensisijaisesti puustoisia metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai monimuotoisuusarvoltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä. Ympäristötukikohteiden rajauksessa pyritään luomaan ekologisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia. Ympäristötukiehtoihin voidaan tehdä tarkistuksia vuodelle 2024.

Ympäristötukikohteen valinnalle lisäarvoa tuovat muun muassa sijainti metsälakikohteen tai suojelualueen läheisyydessä sekä kohteella esiintyvä suojeltava laji. Tärkein valintakriteeri on kohteen ekologinen laatu eli metsien monimuotoisuudelle arvokkaat rakennepiirteet, kuten puuston ja vesitalouden luonnontilaisuus sekä lahopuusto. Yleisimpiä ympäristötukisopimusten elinympäristöjä ovat pienvesien lähimetsät, korvet ja lehdot sekä monimuotoisuusarvoltaan merkittävät runsaslahopuustoiset kangasmetsät. 

Vähäpuustoisia kohteita kuten kitu- ja joutomaiden soita ja kallioita ei pääsääntöisesti rahoiteta, elleivät ne yhdistä sopimuksen puustoisia kohteita toisiinsa. Vähäpuustoiset kohteet on hyvä jättää luonnostaan pienten hakkuumahdollisuuksien vuoksi metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Ympäristötukisopimus voi muodostua useammista elinympäristökohteista ja myös toisistaan erillisistä kohteista. Laajojen ja monimuotoisuusarvoiltaan erityisen merkittävien kohteiden osalta on hyvä selvittää pysyvän suojelun ratkaisua.

Metsänomistaja pääsee tutustumaan oman metsäkiinteistön tiedossa oleviin luontokohteisiin Metsään.fi-palvelussa. Metsään.fi-palvelussa metsänomistaja näkee metsäkiinteistönsä tiedossa olevat metsälain 10 § elinympäristöt, muut arvokkaat elinympäristöt sekä erilaisilla paikkatietoaineistoilla analysoidut mahdolliset METSO-ohjelmaan soveltuvat kohteet. Palvelusta löytyvät tiedossa olevien uhanalaisten lajien esiintymät tiettyjen lajien osalta.

Ympäristötukihakemuksen valmisteluvaiheessa on hyvä selvittää kaikki metsäkiinteistön suojeluun sopivat elinympäristöt sekä suojelun toteutuskeinot. METSO-ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä selvitys velvoita sopimuksen tekemiseen. 

Ympäristötukikorvauksen muodostuminen

Ympäristötukikorvauksen laskenta on kiinteistökohtainen. Ympäristötukikorvaus on verotettavaa metsätalouden pääomatuloa, kuten muutkin metsätalouden tuet. Ympäristötuen sopimuskohtainen minimikorvaus on 500 euroa. Samalla hakemuksella voidaan hakea tukea useammalle kiinteistölle lasketuille korvauksille.

Ympäristötuki muodostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta. Peruskorvaus on maakuntapohjaisesti määritellyn alueen puukuutiometrin keskikantohinta kerrottuna kahdella ja ympäristötukikohteen pinta-alalla. Hakkuuarvokorvaus on vähäisen haitan ylittävä osa tukikohteen puuston hakkuuarvosta.  

Ympäristötuen määrään vaikuttavat sopimuskohteiden pinta-ala ja niiden kasvatuskelpoinen kokonaispuusto, sopimuskohteet sisältävän metsäkiinteistön välittömät hakkuumahdollisuudet sekä laskennassa käytettävä alueellinen keskikantohinta. Laskennassa huomioiden vähäisen haitan kynnys, joka on 4 prosenttia tai enintään 3 000 euroa kyseisen kiinteistön välittömistä hakkuumahdollisuuksista.  Lisäksi vuodesta 2024 lähtien ympäristötukeen voidaan sisällyttää runsaspuustoisille kohteille kuolleesta puusta maksettava kannustinkorvaus, joka on enintään kaksikymmentä prosenttia ympäristötuen kokonaismäärästä. Kuollutta puuta pitää olla kannustinkorvaukseen laskettavalla kuviolla vähintään 10 kuutiometriä ja 20 kuutiometriä hehtaaria kohden. Esimerkiksi 1,5 hehtaarin kuviolla pitää olla 30 kuutiometriä ja 0,2 hehtaarin kuviolla 10 kuutiometriä lahopuuta.

Metsäalan palveluntarjoajat käyttävät hakemusten valmistelussa apuna Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyvää ympäristötuen laskentataulukkoa, kunnes Metsään.fi-palvelun sähköinen asiointi myös ympäristötuen osalta valmistuu. Laskentataulukko ohjaa hakemuksen tekemistä ja sisältää ympäristötukihakemuksen sekä kuntakohteiset laskennassa käytettävät keskikantohinnat. Puustotiedot voi toimittaa myös toimijan omasta metsätietojärjestelmästä. 

Kuinka ympäristötukikorvaus lasketaan?

Pohjoissavolaisella metsänomistajalla on omistuksessaan 30 hehtaarin metsäkiinteistö. Sen välittömästi hakattavissa oleva puumäärä on 3 000 m³. Tilalla on metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö, luonnontilaisen puron välitön lähiympäristö. Kuvion pinta-ala on 1,5 ha. Elinympäristön hakattavissa oleva puumäärä on 450 m³.  Lisäksi samalla kiinteistöllä on toisaalla METSO-ohjelman mukaista monimuotoisuudelle merkittävää kangasmetsää 1,5 ha, jossa on puustoa 550 m³. Kangasmetsän puusto on luonnontilaisen kaltaista vanhaa sekametsää. Metsässä on muun muassa vanhoja järeitä haapoja sekä lahopuustoa yli 10 m³/ha. 

Laskennassa käytetään Pohjois-Savon alueen keskikantohintaa 39,07 € /m³. 

•    Kiinteistön kokonaispuuston hakkuuarvo, 3 000 m³ * 39,07 € = 117 210 € 
•    Sopimuskohteiden puuston hakkuuarvo, 1 000 m³ * 39,07 € = 39 070 € 
•    Vähäinen haitta 4 %, 117 210 € * 0,04 = 4 488,40 € (vähäinen haitta on enintään 3 000 €) 
•    Hakkuuarvokorvaus 39 070 € – 3 000 € = 36 070 € 
•    Peruskorvaus (3,0 ha) 2 * 3,0 * 39,07 €  = 234,42 €  
•    Ympäristötuki 10 vuodelle (36 070 € + 234,42 €) / 3 = 12 101,47 €.

Toinen esimerkki ympäristötuen määrästä: 

Pohjoissavolaisella metsänomistajalla on omistuksessaan 20 hehtaarin metsätila. Sen välittömästi hakattavissa oleva puumäärä on 2000 m3. Tilalla on erityisen tärkeä elinympäristö, puron välitön lähiympäristö, johon haetaan ympäristötukea. Sen pinta-ala on 1,2 ha. Elinympäristön hakattavissa oleva puumäärä on 250 m3. Kuviolla on kuollutta puuta 35 m3, joka täyttää kannustinkorvaukseen vaadittavan vähimmäismäärän. Laskentaesimerkissä käytetään puutavaran keskikantohintana 35,26 euroa. Esimerkin summat on pyöristetty lähimpään euroon.

  • Peruskorvaus (A): 1,2 * 2 * 35,26 € = 85 €
  • Hakkuuarvokorvaus (B): 250 m3 * 35,26 €/m3 = 8 815 €
  • Puuston hakkuuarvo: 2 000 m3 * 35,26 €/m3 = 70 520 €
  • Vähäinen haitta, 4 %, enintään 3000 euroa (C): 70 520 € * 0,04 = 2 821 €
  • Kannustinkorvaus (1,2 ha/1,2 ha) (D): 1 * 0,2 * ((85 € + 8 815 € - 2 821 €) / 3) = 405 €
  • Ympäristötuki 10 vuoden jaksolle (A + B - C) / 3 + D: (85 € + 8 815 € - 2 821 €) / 3 + 405 = 2 431 €

Ympäristötukikorvaus esimerkkikohteessa on 2 431 euroa.

Ympäristötuki ja luonnonhoito

Ympäristötukisopimukseen voi sisältyä METSO-ohjelman mukaisia elinympäristöjä, joiden luontoarvoja voidaan parantaa ja palauttaa luonnonhoitotoimenpiteillä. Luonnonhoidon toimenpiteistä sovitaan metsänomistajan kanssa ympäristötukihakemuksen valmistelun yhteydessä.

Ympäristötukihakemuksen yhteydessä voidaan hakea ympäristötuen lisäksi tukea elinympäristön hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen sekä luonnonhoitotöiden toteuttamiseen. Nämä tuet voidaan myöntää muulle kuin metsänomistajan työlle.

Elinympäristöjen kunnostustoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi lehtolajistoa turvaavat hoitotyöt, pienvesien tilaa parantavat hoitotyöt kuten lähteiden kunnostus ja veden palautus vanhaan purouomaan tai suon ennallistaminen ojia tukkimalla tai padottamalla. 

Metsälain elinympäristöjä ei pääsääntöisesti hoideta. Tapauskohtaisesti esimerkiksi lehtojen hoito- ja kunnostustoimenpiteitä voidaan rahoittaa ympäristötuesta silloin, kun kunnostus on puustoisen elinympäristön monimuotoisuuden kannalta välttämätöntä.  

Luonnonhoitotyöt ja luonnonhoitohankkeet

Ympäristötukisopimus

Ympäristötukihakemus jätetään Metsäkeskukselle ja tuen myöntämisen edellytyksenä on maanomistajan ja Metsäkeskuksen välille solmittava sopimus, joka sisältää neuvottelupöytäkirjan ja rahoituspäätöksen. Neuvottelupöytäkirjaan kirjataan muun muassa sopijaosapuolet, sopimuskohde, käyttörajoitukset, sopimuksen voimassaolo ja tuen maksu.  

Sopimuksella metsänomistaja sitoutuu säilyttämään kohteen monimuotoisuutta sekä jättämään kohteen metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle. Luonnonhoitotöitä voidaan toteuttaa, mikäli niistä on sovittu ympäristötuen yhteydessä. Sopimus ei rajoita tavanomaista virkistyskäyttöä tai metsästystä, jos maanomistaja on sen sallinut. Sopimuksesta ja sen kestosta tehdään merkitä kiinteistörekisteriin. Sopimus on voimassa kymmenen vuotta. Sopimus on voimassa, vaikka alue siirtyy kokonaan tai osittain uudelle omistajalle. 

Uudella omistajalla on oikeus irtisanoa sopimus ilmoittamalla irtisanomisesta kirjallisesti Metsäkeskukselle kuuden kuukauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä. Irtisanominen tulee voimaan, kun uusi omistaja on maksanut Metsäkeskukselle takaisin sopimuskaudesta jäljellä olevia täysiä kalenterikuukausia vastaavan osan maksetusta ympäristötuesta. Maanomistajalla on halutessaan muutoinkin oikeus irtisanoa sopimus. Irtisanominen tulee voimaan, kun maanomistaja on maksanut Metsäkeskukselle takaisin jäljellä olevan sopimuskauden tuen määrän 10 prosentilla korotettuna.

Ympäristötuki maksetaan yleensä yhdessä erässä sopimuskauden alkaessa. Yli 10 000 euron ympäristötuki voidaan kuitenkin maksaa useammassa kuin yhdessä erässä. Luonnonhoitotöistä maksettava tuki maksetaan vasta sen jälkeen, kun Metsäkeskus on tehnyt tuen lopullista määrää koskevan päätöksen. Maanomistajalle ei aiheudu tuen hakemisesta tai sopimuksen laadinnasta kustannuksia.

Muut suojeluvaihtoehdot

METSO-ohjelma tarjoaa vapaaehtoiselle suojelulle useita vaihtoehtoja. Pysyvä suojelu voidaan toteuttaa joko perustamalla yksityismaan suojelualue tai myymällä alue valtiolle. Laajoja suokokonaisuuksia voidaan suojella ja ennallistaa Helmi-elinympäristöohjelman kautta. Muita suojelukanavia tarjoaa muun muassa Luonnonperintösäätiö. 

Metsäkeskus voi opastaa metsänomistajaa eri suojeluvaihtoehdoista. Metsänomistaja voi jättää pysyvän suojelun osalta yhteydenottopyynnön ELY-keskukselle Metsonpolku-verkkosivulta.

Lisätietoja

Matti Välimäki
luonnonhoidon asiantuntija
Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa
050 592 9341
matti.valimakiatmetsakeskus.fi (matti[dot]valimaki[at]metsakeskus[dot]fi)

Jarmo Laitinen
luonnonhoidon asiantuntija
Keski-Suomi, Pohjois- ja Etelä-Savo, Pohjois- ja Etelä-Karjala, Kymenlaakso
040 502 4170
jarmo.laitinenatmetsakeskus.fi (jarmo[dot]laitinen[at]metsakeskus[dot]fi)

Jarmo Uimonen
luonnonhoidon asiantuntija
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Satakunta, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi
040 525 3053
jarmo.uimonenatmetsakeskus.fi (jarmo[dot]uimonen[at]metsakeskus[dot]fi)

Nina Myllykangas
luonnonhoidon asiantuntija
Pohjanmaa, Uusimaa, Kanta- ja Päijät-Häme sekä Kemiönsaari ja Parainen
040 532 1165
nina.myllykangasatmetsakeskus.fi (nina[dot]myllykangas[at]metsakeskus[dot]fi)

Riitta Raatikainen
luonnonhoidon johtava asiantuntija
050 314 0440
riitta.raatikainenatmetsakeskus.fi (riitta[dot]raatikainen[at]metsakeskus[dot]fi)