Siirry pääsisältöön

Jätetään vesien varsille suojavyöhykkeet

  • Suojavyöhyke on pienveden tai vesistön rantakaistale, jossa metsänkäsittely poikkeaa ympäröivästä alueesta tai käsittelyä ei tehdä ollenkaan. 
  • Suojavyöhykkeen rikkomaton kasvillisuus sitoo hakkuualueelta valuvia ravinteita ja maa-ainesta, mikä vähentää vesistön rehevöitymistä ja säilyttää alueen luontoarvoja. Jos suojavyöhykkeellä on puustoa, sillä on varjostava vaikutus, jota tietyt kasvi- ja eläinlajit tarvitsevat menestyäkseen. 
  • Suojavyöhyke ylläpitää lajistollista monimuotoisuutta, sillä ranta poikkeaa usein puulajisuhteiltaan muusta metsästä. Lehtipuulajisto on monipuolinen ja voi sisältää harvalukuisina esiintyviä puulajeja, kuten tervaleppää. 
  • Suojavyöhyke turvaa rantametsien lisäksi myös vesiluonnon monimuotoisuutta.
  • Metsälain 10 §:n mukaisilla erityisen arvokkailla pienvesikohteilla tulee säilyttää riittävän leveä käsittelemätön suojavyöhyke, jotta elinympäristön ominaispiirteet säilyvät. Ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Metsälain 10 §:n elinympäristökohteet rajataan pääsääntöisesti käsittelyn ulkopuolelle. Katso tarkemmin lisätietoa:
  • Myös aiemmin hakatuilla ja käsitellyillä luonnontilaisen kaltaisilla muilla arvokkailla pienvesikohteilla tulisi pyrkiä jättämään vähintään metsälain tulkintasuosituksen mukainen vyöhyke kehittymään luonnontilaiseksi. 

Taimikon varhaisperkaus ja taimikon harvennus 

  • Suojavyöhyke rajataan taimikon varhaisperkauksessa ja taimikon harvennuksessa käsittelyn ulkopuolelle. Puuston annetaan kehittyä monikerroksiseksi. Jos taimikkoa hoidetaan, esimerkiksi maisemallisista syistä, hoidossa suositaan lehtipuustoa. 
  • Vesien varret ovat metsiköiden tulevissa hakkuissa todennäköisesti ensisijaisia säästöpuualueita. Kun säästöpuuratkaisu tehdään jo taimikonhoidossa, ei hoitokuluja tule alueista, jotka jäävät jatkossa ainespuun korjuun ulkopuolelle.  

Kasvatushakkuut 

  • Säästöpuusto keskitetään hakkuissa vesien varsille. 
  • Suojavyöhykettä ei raivata. Taloudellisesti vähäarvoiset puut ja pensaat jätetään kasvamaan.
  • Koneilla liikkumista suojavyöhykkeellä vältetään, jotta aluskasvillisuus ja pensasto eivät vaurioidu. 
  • Suojavyöhykkeeltä voidaan hakata taloudellisesti arvokkaita puita, mikäli puut voidaan korjata vyöhykkeen ulkopuolelta maanpintaa ja pintakasvillisuutta rikkomatta. Puita ei kaadeta vesistöön ja hakkuutähteet kerätään pois.   
  • Suojakaistoille jätetään kasvamaan taloudellisesti vähäarvoisia puita ja pensaita.

Uudistushakkuut 

  • Suojavyöhykkeeltä voidaan hakata taloudellisesti arvokkaita puita, mikäli puut voidaan korjata kaistan ulkopuolelta maanpintaa ja pintakasvillisuutta rikkomatta. Puita ei kaadeta vesistöön ja hakkuutähteet kerätään pois.
  • Vesistöjen suojavyöhykkeitä voidaan hyödyntää säästöpuualueina, joko kaistoina tai ryhminä. Taloudellisesti vähäarvoiset puut ja pensaat jätetään kasvamaan.

Kuva: Vesien lähiympäristö jätetään raivaamatta. Reunavyöhykkeillä on monimuotoisuuden ohella usein merkittäviä maisemallisia arvoja. 

Lisätietoja